Yhteystiedot

kny@netti.fi

Lahden Autokorin mallit

vtf_475_kny_1653_600_x_451.jpg

Puukehikkoiset mallit 1947 - 1973

Tiivistetty taulukko korimalleista

Koodiehdotus = oma kuvitelmani mallien koodeista, jos 1900-luvun koreille annettaisiin nyt "puhtaalta pöydältä" uudet tunnisteet.

1. Ensimmäinen sukupolvi 1947

Valmistusvuodet: 1947-53
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P1
SLHS-koodi: -
Face-lift: -

Ensimmäinen malli. Raudoitettu puukori.

2. Toinen sukupolvi 1953

Valmistusvuodet: 1953-55
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P2
SLHS-koodi: La -2
Face-lift: -

3. Kolmas sukupolvi 1955

Valmistusvuodet: 1955-56
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P3
SLHS-koodi: La -1
Face-lift: -

4. Neljäs sukupolvi 1956

Valmistusvuodet: 1956-58
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P4
SLHS-koodi: La 0
Face-lift: La P4B
SLHS La 0'

P4B-mallissa mm. erilainen maski.

5. Viides sukupolvi 1958

lak_lap5-58_nykanenj_500_x_264.jpg
Kuva: Jouko Nykänen
Valmistusvuodet: 1958-60
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P5
SLHS-koodi: La 1
Face-lift: -

Ensimmäinen liimakorimalli.

6. Kuudes sukupolvi 1960

lam_la_p6-60_600_x_388.jpg
Kuva: Jukka Liehu
Valmistusvuodet: 1960-63
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P6
SLHS-koodi: La 2
Face-lift: -

Malli sai lempinimen Muna-Lahti.

7. Seitsemäs sukupolvi 1963

lap7a_kapula_kny_500_x_374.jpg
lao_la_p7a-63_tak_kny_500_x_375.jpg

Valmistusvuodet: 1963-73
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La P7
SLHS-koodi: La 3
Face-lift: La P7B (1972)

Viimeinen puumalli. Pysyi valmistusohjelmassa vielä pitkään alumiinikaudellakin. Pyöreät takavalot vaihtuivat 1970-luvun alussa pienempiin standardivaloihin. Lempinimenä Kapula.

Alumiinikehikkoiset yleis/turistimallit 1967 - 2013

Teräskehikkoiset turistimallit 2007 - 2013

"Nollasarja" 1967

lau_la0-67_liehu_600_x_397.jpg
Kuva: Jukka Liehu

Valmistusvuodet: 1967-69
Valmistajan mallimerkintä: Lahden Autokori
Koodiehdotus: La 0
SLHS-koodi: La 4
Face-lift: -

Alumiinikorien valmistus aloitettiin tällä mallilla, joka jossain määrin muistutti sillä hetkellä vielä päätuotteena ollutta puukoria. Ensimmäinen kori valmistettiin Lahden Liikenne Oy:lle Scania-Vabis BF76-alustalle. Auto on yhä jäljellä. Nollasarjaa valmistettiin kymmenen kappaletta.

1. Ensimmäinen alumiinisukupolvi 1969: 10

lax_la1a-69_nykanenj_500_x_365.jpg
La 10 / 1 / 5-1 Kuva: Jouko Nykänen
Valmistusvuodet: 1969-82
Valmistajan mallimerkintä: 10
Koodiehdotus: La 1
SLHS-koodi: La 5-1
Face-lift: 11 (1978)
La 1B (1971), 1C (1975), 1D (1978), 4X (1978)
SLHS La 5-2 (1971), 8 (1978), 8' (1978)

Ensimmäinen varsinainen alumiinimalli. Tuotenimenä Lahti ja nyt käytettiin myös mallimerkintöjä Lahti 10, 11 jne. Ensimmäisessä versiossa oli soikeanmuotoiset lampunkehykset. Vuonna 1971 ilme muuttui kaksoisvalonheittimien myötä (1B / 5-2). Vuonna 1975 pyöräaukot vaihtuivat pyöreistä kulmikkaisiin (1C). Pian myös takavalot vaihtuivat uusiin. Lahti 11-versio (1D / 8) esiteltiin vuonna 1978. Siinä oli mm. vähän korkeampi otsa ja laatikkomainen perä yksiosaisella takalasilla. Samana vuonna tarjottiin vaihtoehtona myös tyylikästä mustaa maskia (1X / 8'). Tuotanto jatkui vuoteen 1982 saakka, vaikka seuraajamalli esiteltiinkin jo vuonna 1979.

laz_la1b-69_300_x_195.jpg lbb_la1c-69_nykanenj_300_x_198.jpg
La 10 / 1B / 5-2 Kuva Jukka Liehu La 10 / 1C / 5-2 Kuva: Jouko Nykänen
lbe_la1d-69_nykanenj_300_x_200.jpg lbg_la1e-69_poussaj_310_x_213.jpg
La 11 / 1D / 8  Kuva: Jouko Nykänen La 11 / 1X / 8'  Kuva: Juhani Poussa

Rinnakkaismalli 1970: 20

lbk_la101b-70_nykanenj_600_x_351.jpg
Kuva: Jouko Nykänen



Valmistusvuodet:

1970-82
Valmistajan mallimerkintä: 20 ja 20 Centrum
Koodiehdotus: La 101 ja La 101K
SLHS-koodi: La 6-2 ja La 6-1
Face-lift: 21 (1976), 21 Centrum (1978)
La 101B (?), 101C (1976) ja 101KB (?) ja 101KC (1978)
SLHS 7 (1976) ja 7' (1978)

Samaan aikaan ykkössukupolven kanssa (vuodesta 1970) valmistettiin kantikasta "Leikola"-mallia. Siitä tehtiin myös kaupunkiversio, jonka otsaan sijoitettiin linjanumerokilpikotelo.
Ensimmäisessä ulkonäön hienosäädössä (101B / 101KB) mm. pyöräaukot muuttuivat kulmikkaiksi. Joissakin loppupään 101KB-malleissa oli jo kääntöovet ja pienet vilkut etulamppujen alapuolella.
Vuonna 1976 valmistajan mallimerkintä muuttui numerolle 21 (101C ja 101KC / 7 ja 7'). Silloin saatiin mm. uusi musta maski. Vilkut sijoitettiin nyt kaikissa autoissa valonheittimien alapuolelle ja useimmat autot varustettiin kääntöovilla. Valmistus jatkui vuoteen 1982 saakka.

lbm_la101c-70_nykanenj_300_x_214.jpg
La 21 / 101C / 7
lbo_la101ka-70_kny_300_x_205.jpg la101kc_21centrum_kny_300_x_198.jpg
La 20 Centrum / 101K / 6-1 La 21 Centrum / 101KB / 7'

2. Toinen sukupolvi 1979: 31, 32 ja 33

lbu_la2a-79_nykanenj_600_x_411.jpg
La 31 / 2 / 9  Kuva: Jouko Nykänen

Valmistusvuodet: 1979-86
Valmistajan mallimerkintä: 31 / 32 / 33 ja 30
Koodiehdotus: La 2 / 2h / 2hh ja 2K
SLHS-koodi: La 9 / 10 / 11 ja 01
Face-lift: 310 / 320 / 330 (1983-84) ja 300 (1985)
La 2B / 2hB / 2hhB (1983-84) ja 2KB (1985)
SLHS 9' / 10' / 11' (1983-84) ja 01' (1985)

Toinen sukupolvi oli kantikas, mutta pyöreäkulmainen. Sitä valmistettiin kolmena korkeusversiona. Perusmalli merkittiin 31 (2 / 9), korotettu versio 32 (2h / 10) ja korkea 33 (2hh / 11). 20/21-mallien kaupunkiversiota valmistettiin vuoteen 1982 saakka. Vasta silloin tuli markkinoille toisen polven kaupunkiversio 30 (2K / 01).
Vuosina 1983-84 esiteltiin face-lift-versiot 310, 320 ja 330 (2B, 2hB ja 2hhB / 9', 10' ja 11'), joissa ulkoisena uudistuksena uudenlainen ajovalo-vilkku-yhdistelmä (Mercedes-Benz-henkilöautoista tuttu). Myös kojetaulu uudistettiin. Kaupunkiversio uudistui vasta vuonna 1985. Mallimerkintänä käytettiin 300 (2KB / 01')
Toista sukupolvea valmistettiin 541 kpl, joista kaupunkiversiota 103 kpl.

la2hha_nykanen_300_x_195.jpg lcg_la2hhb-79_kny304_300_x_214.jpg
La 33 / 2hh / 11  Kuva: Jouko Nykänen La 330 / 2hhB / 11'
loy_185_al251_k_300_x_203.jpg loy_250_al248_k_300_x_185.jpg
La 30 / 2K / 01 La 300 / 2KB / 01'

3. Kolmas sukupolvi 1986: 430 Falcon ja 450 Eagle

lcm_la3a-86_kny347_300_x_197.jpg la3hb_451eagle_kny_300_x_225.jpg
La 430 Falcon / 3  12-3A La 451 Eagle / 3hB / 12-5B

Valmistusvuodet: 1986-96
Valmistajan mallimerkintä: 430 Falcon ja 450 Eagle
Koodiehdotus: La 3 ja 3h
SLHS-koodi: La 12-3A ja 12-5A
Face-lift: 431 Falcon ja 451 Eagle (1989) sekä 471 Golden Eagle (1992)
La 3B ja 3hB (1989) sekä 3hhB (1992)
SLHS 12-3B ja 12-5B (1989) sekä 12-7B (1992)

Kolmannessa sukupolvessa siirryttiin numeroinnissa 400-sarjaan ja myös mallinimet otettiin käyttöön. Falcon (3 / 12-3A) ja Eagle (3h / 12-5A) olivat samannäköiset, mutta Eagle oli korkeampi.
Vuonna 1989 mallistoa uudistettiin kevyesti ja mallinumerot kasvoivat yhdellä. Ulkoiset muutokset rajoittuivat pieniin korjauksiin perässä ja etuvilkut sijoitettiin uuteen paikkaan (3B / 12-3B ja 3hB / 12-5B). Vuonna 1992 esiteltiin vielä huippukorkea 471 Golden Eagle (3hhB / 12-7B).

Kolmatta sukupolvea valmistettiin 556 kpl.

4. Neljäs sukupolvi 1996: Falcon 540, Eagle 560 ja Flyer 520

la4a_falcon540_kny_600_x_450.jpg

Valmistusvuodet: 1996-2007/2011
Valmistajan mallimerkintä: Falcon 540 ja Eagle 560 sekä Flyer 520
Koodiehdotus: La 4 ja 4h sekä 4X
SLHS-koodi: -
Face-lift: Falcon ja Eagle (2003)
La 4B ja 4hB (2003)

Täysin uudet 500-sarjaan numeroidut Falcon ja Eagle esiteltiin vuonna 1996. Golden Eagle tiputettiin mallistosta pois. Nämä olivat pikemminkin turistibusseja kuin yleismalleja. Niinpä vuonna 1997 esiteltiin malliston alkupäähän paremmin yleisbussiksi soveltuva Flyer 520 (4X).
Vuonna 2003 nähtiin voimakas kasvojenkohotus, ensin Eaglella (4hB) ja myöhemmin myös Falconilla (4B). Keula ja perä uudistuivat ja mallinumeroiden käytöstä luovuttiin. Flyer sen sijaan jatkoi alkuperäiskuosissa.

Uuden OmniExpressin tultua Falcon- ja Eagle-tuotantoa jatkettiin uuden mallin rinnalla vuoden 2007 loppuun saakka. Flyer jatkoi vuoden 2011 loppuun, ja edelleen alkuperäismuotoilulla.

la4xa_flyer520_kny_300_x_224.jpg
La Flyer 520 / 4X
la4ha_eagle560_kny_300_x_224.jpg la4hb_eagle_kny_300_x_225.jpg
La Eagle 560 / 4h La Eagle / 4hB

5. Viides sukupolvi 2008: OmniExpress

la5h_omniexpress_kny_600_x_449.jpg

Valmistusvuodet: 2007-2016 (Vuoteen 2013 Lahden Autokori Oy:n tuote)
Valmistajan mallimerkintä: Scania OmniExpress 340 ja 360 sekä 320
Koodiehdotus: La 5 ja 5h sekä 5X
SLHS-koodi: -
Face-lift: -

Volvon ostettua Carruksen loppui Scanioiden koritus Carruksilla. Niinpä Scanian ja Lahden Autokorin yhteistyö tiivistyi. Scania teki LAK:lle ehdotuksen, jossa Lahden Autokori alkaisi valmistaa Scanialle uutta turistikoria ja sitä markkinoitaisiin nimellä Scania OmniExpress.

Kokonaan uusi tuotantolaitos rakennettiin Lahteen ja vanha Villähteen tehdas jäi Scalan ja Flyerin tuottajaksi. OmniExpress esiteltiin kesällä 2007 ja varsinainen tuotanto alkoi vuonna 2008. Aluksi koria tarjottiin kahdella korkeudella 340 ja 360 (3,4- ja 3,6 m). Kesällä 2011 esiteltiin Flyerin korvaajana yleismalli OmniExpress 320.

Syyskuussa 2013 Scania ilmoitti siirtävänsä korinvalmistuksen Puolaan ja Lahden Autokori Oy:llä oli edessä konkurssi.

la_omniexpr320_300_x_225.jpg
La Omniexpress 320 / 5X

Korinvalmistus ei kuitenkaan päättynyt siihen. Scania otti tehtaan haltuunsa ja OmniExpress-tuotanto jatkui. Kyseessä ei kuitenkaan enää ollut Lahden Autokori Oy:n tuote, vaan Scania-kokonaisuus. Tehdasta hallitsi nyt 1.5.2014 perustettu Scanian tytäryhtiö SOE Bus Production Oy.

Tiivistelmä korimalleista

Kaupunkimallit 1988 - 2013

1. Ensimmäinen sukupolvi 1988: 400 ja 402

loy_78_600_x_405.jpg

Valmistusvuodet: 1988-2001
Valmistajan mallimerkintä: 400 ja 401 sekä 402
Koodiehdotus: La K1 sekä K1E ja K1L
SLHS-koodi: La 02 sekä 02M
Face-lift: -

Ensimmäinen erillinen kaupunkimalli esiteltiin vuonna 1988. Se ei saanut mallinimeä, vaan numeron 400 (K1). Tyyppiä saattoi kutsua myös yleismalliksi, vaikkakaan täysturistina sitä ei varmaankaan valmistettu. Falcon oli kuitenkin käytännössä turistimalli, joten puolituristina 400 toimi paremmin. Myöhemmin 400:n rinnalla nähtiin matalampi? versio 401. Tuotanto jatkui vuoteen 1996 kunnes Flyer korvasi sen.

Lahden Autokori tuli matalalattiamarkkinoille vuonna 1992. Silloin esiteltiin versio 402. Sitä valmistettiin sekä edestä matalille (K1E) että kokomatalille (K1L) alustoille. Kori muistutti perusmallia, mutta siinä oli kaarevat sivulasit ja pyöräaukot tehtiin ilman taitteita. Ikkunalinja nousi matalalattia-autojen tapaan taaempana ylös.

Volvon ostettua Carruksen oli Scanian kaupunkialustojen ostajalla käytännössä 1990-luvun lopulla valittavana vain Lahti tai Ikarus. Tämä toi Lahden Autokorille uusia asiakkaita. Helsingin kaupungin liikennelaitos / HKL-Bussiliikenne, joka ei yhtä kouluautoa lukuun ottamatta ollut koskaan aiemmin hankkinut LAK:n tuotteita, alkoi nyt ostaa Lahti 402-mallia. 

Vuosien mittaan 402:sta muodostui ensimmäisen kaupunkisukupolven päämalli ja sitä valmistettiin lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 400/401-versiota. Tarkka valmistusmäärä oli 385, joista 402-versiota 245.

helb_13_1182_500_x_375.jpg
La 402 / K1L / 02M

2. Toinen sukupolvi 2002: Scala

lak2a_scala_kny_600_x_450.jpg

Valmistusvuodet: 2001-2013
Valmistajan mallimerkintä: Scala
Koodiehdotus: La K2, K2L
SLHS-koodi: La 03
Face-lift:

La K2B (2005), K2C (2009)

Vuonna 2001 alkoi 402:n malli-ikä lähennellä kymmentä vuotta ja uudistuksen tarve oli ilmeinen. Kesällä 2001 Linja-autoliiton näyttelyssä Haikon kartanossa Porvoossa esiteltiin täysin uusi Lahden Autokorin kaupunkibussi. Sille kaavailtiin mallimerkintää 602, mutta lopulta päädyttiin Scalaan. Nimi kuvasi hyvin sitä, minkämerkkiselle alustalle uusi korimalli pääasiallisesti oli tarkoitettu. Prototyyppi rakennettiin kokomatalalle Scania N94UB-alustalle (k2L) ja se oli HKL-Bussiliikenteen auto nro 114.

Scalaa varten rakennettiin Villähteen tehtaalle kokonaan oma tuotantolinja. Näin saatiin toimitusajat lyhenemään, eikä suuria tilauksia menetetty pitkän odottelun vuoksi. 402-mallia valmistettiin vuoden 2001 loppuun saakka ja sen jälkeen Scala-tuotanto käynnistyi. Vaikka prototyyppi olikin tehty kokomatalalle N94UB-alustalle, muodostui edestä matalasta L94UB-tyypistä kuitenkin varsinainen koritusalusta (K2).

Vuonna 2005 Scania uudisti bussimallistoaan ja menestyneen L94UB-alustan korvasi uusi K-UB-tyyppi. Siinä mallimerkinnän numero-osa kertoi moottorin tehon. Kaksiakseliset alustat olivat yleensä K230UB-versioita ja telit K270UB-, myöhemmin K280UB-malleja. K-tyypissä moottori asennettiin pystyyn ja tämä vaati takaosaan korotusta. Scalan uudistuneessa versiossa (K2B) tämä otettiin huomioon. Korotetun peräosan lisäksi uutuudessa uudistettiin mm. takavaloja. Harrastajapiireissä alettiin face-lift (vai pitäisikö sanoa tail-lift)-mallia nimittää terraario-Scalaksi.

Toinen peräosan uudistus nähtiin vuonna 2009 (K2C). Ovaalinmuotoisesta takaikkunasta luovuttiin ja uusi ikkuna-aukko oli kulmikkaampi.

helb_613_to_kny_300_x_225.jpg lak2c_scala_kny_300_x_225.jpg
Scala / K2B / 03 Scala / K2C / 03

Vuonna 2011 Scala täytti jo kymmenen vuotta. Tiivis yhteistyö Scanian kanssa merkitsi toimintojen siirtymistä uudelle Lahden tehtaalle ja voimavarojen panostamista OmniExpress-tuoteperheeseen. Flyerin tuotannon loputtua vanhalle Villähteen tehtaalle jäi vain Scalan valmistus ja vuonna 2012 ilmoitettiin vanhan tehtaan sulkemisesta. Sen sijaan ilmoitusta Scalan perillisestä ei tullut.

Helsingin seudun Jokerilinjalla (nykyään runkolinjalla) 550 alkoi uusi kilpailukierros vuonna 2012. Volvoilla linjaa liikennöinyt Nobina ei voittanut uutta sopimusta, vaan uudeksi liikennöitsijäksi selviytyi Helsingin Bussiliikenne Oy. Linjalle tarvittiin 37 uutta telibussia ja kaikki valmistajat olivat luonnollisesti toiveikkaita tuotteidensa suhteen. HelBin valinta oli Scania Scala. Runkolinja-autojen lisäksi yhtiö osti samaan aikaan vielä neljä muutakin teliautoa, nämäkin Scaloja. Lahden Autokorin Villähteen tehdas sai siis 41:n bussin tilauksen.  Nuo neljä "tavallista" Scalaa toimitettiin jo joulukuussa 2012 ja näiden perään alettiin valmistaa oranssi-valko-värityksellä toimitettavia runkolinjabusseja. Tämäkään suurtilaus ei Villähteen tehdasta eikä Scalaa pelastanut. Viimeiset autot valmistuivat alkuvuodesta 2013 ja tämän jälkeen tehtaalle jäi vain jonkinasteista osavalmistusta.

Oranssi-valkoiset runkolinjabussit laitettiin varastoon odottamaan elokuussa 2013 alkavaa liikennöintiä. Kuten edellä todettiin, aivan ensimmäinen Scala toimitettiin HKL-Bussiliikenteelle. Sittemmin liikennöitsijä vaihtoi nimensä Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Tuo ensimmäinen auto oli yhtiöllä ajossa vuoden 2014 loppuun asti, joten HelBillä oli jonkin aikaa sekä ensimmäinen että viimeinen Scala.

hkl_114_kny_0_300_x_199.jpg helb_1341_kny_055_300_x_169.jpg
Ensimmäinen Scala Viimeinen Scala

Vuonna 2013 näytti aluksi siltä, että kaupunkibussien valmistus Suomessa päättyisi runkolinja-Scaloihin. Vähän myöhemmin Lahden Autokori Oy julkisti kuitenkin ilouutisen. OmniExpress 320-mallista kehitettäisiin matalalattiaversio 320 LE. Tuotanto alkaisi vuonna 2014. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä syyskuussa 2013 Scania ilmoitti siirtävänsä korinvalmistuksen Puolaan ja Lahden Autokori Oy meni konkurssiin.

Tiivistelmä korimalleista


Kaupunkibussituotannon jatko

Scania otti Lahden Autokori Oy:n tehtaan haltuunsa ja perusti 1.5.2014 tytäryhtiön SOE Bus Production Oy. OmniExpress-turistibussien tuotanto jatkui ja kesällä 2014 alkoi myös matalalattiaisen OmniExpress 320 LE:n tuotanto. Tämä oli nyt kuitenkin siis Scania, ei enää Lahden Autokori Oy:n tuote.