Lahden Autokorin mallit
Puukehikkoiset mallit 1947 - 1973Lahden Autokori Oy perustettiin 11.4.1945 helsinkiläisten puu- ja peltiseppien toimesta. Toiminta alkoi Nastolan Villähteen tehdaskiinteistössä. Tehtaan osakkeet vaihtoivat omistajaa lähes saman tien, ja mukaan tuli rahoittajana myös Kalle Saario. Osakkeita siirtyi vähitellen lisää Saariolle, ja lopuksi Lahden Autokori Oy:stä tuli Saarion perheyhtiö. Aluksi korjattiin sodassa vaurioitunutta kalustoa. Ensimmäinen uusi linja-autokori valmistui vuonna 1947. Tiivistetty taulukko korimalleista Koodiehdotus = oma kuvitelmani mallien koodeista, jos 1900-luvun koreille annettaisiin nyt "puhtaalta pöydältä" uudet tunnisteet. Tässä käytetty sukupolvinumerointi on täysin omaa keksintöä ja hyvin tulkinnanvarainen. Siihen ei kannata suhtautua kovin ryppyotsaisesti. Ovatko 1950-luvun mallit omia sukupolviaan vai onko niissä toteutettu vain pieniä muutoksia? Numeroinnin voisi aloittaa ykkösestä myös vasta ensimmäisestä vakiintuneesta korimallista vuodelta 1960 (tässä jo kuudes sukupolvi). (Päivitetty 20.9.2023) 1. Ensimmäinen sukupolvi 1947
Ensimmäinen malli. Raudoitettu puukori. 2. Toinen sukupolvi 1953
3. Kolmas sukupolvi 1955
4. Neljäs sukupolvi 1956
P4B-mallissa mm. erilainen maski. 5. Viides sukupolvi 1958
Ensimmäinen liimakorimalli. 6. Kuudes sukupolvi 1960
Malli sai lempinimen Muna-Lahti. "Sputnik"-erikoisuus 1960Lahden Autokori Oy:llä oli periaate, että asiakkaalle rakennetaan juuri sellainen linja-auto kuin asiakas haluaa. Niinpä monet mallit olivat aina yksilöitä tilaajan toiveiden mukaan. Kaikkein erikoisin toivomus täytettiin vuonna 1960. Lahnuksen Linja Oy:n liikennöitsijä halusi hankkia täysin ainutlaatuisen turistibussin. Se rakennettiin käytetylle Volvo B513-alustalle, johon asennettiin Ford V8-bensiinimoottori. Auto muotoiltiin hyvin futuristiseksi, ja niitä valmistettiin vain tuo yksi kappale. Se sai kansan suussa lempinimen Sputnik. 7. Seitsemäs sukupolvi 1963
Viimeinen puukehikkoinen malli. Pysyi valmistusohjelmassa vielä pitkään alumiinikaudellakin. Pyöreät takavalot vaihtuivat 1970-luvun alussa pienempiin standardivaloihin. Lempinimenä Kapula-Lahti. Alumiinikehikkoiset yleis/turistimallit 1967 - 2013Teräskehikkoiset turistimallit 2007 - 2013"Proto" 1967
Alumiinikorien valmistus aloitettiin tällä mallilla, joka jossain määrin muistutti sillä hetkellä vielä päätuotteena ollutta puukoria. Ensimmäinen kori valmistettiin Lahden Liikenne Oy:lle Scania-Vabis BF76-alustalle. Auto on yhä jäljellä. Protosarjaa valmistettiin kymmenen kappaletta. 8. Kahdeksas sukupolvi (alumiini) 1969: (10)
Ensimmäinen varsinainen alumiinimalli. Aluksi puhuttiin vain alumiinikorista, mutta ainakin vuoden 1973 esitteessä käytettiin jo tuotenimeä Lahti ja mallimerkintää 10. Maskiin "Lahti 10" ilmestyi vasta 1975. Ensimmäisessä versiossa oli soikeanmuotoiset lampunkehykset. Vuonna 1971 ilme muuttui kaksoisvalonheittimien myötä (8B). Koria valmistettiin sekä matalilla, että korkeilla sivulaseilla. Vuonna 1975 pyöräaukot vaihtuivat pyöreistä kulmikkaisiin (8C). Pian myös takavalot vaihtuivat uusiin. Lahti 11-versio (8D) esiteltiin vuonna 1978. Siinä oli esimerkiksi vähän korkeampi otsa ja laatikkomainen perä yksiosaisella takalasilla. Samana vuonna tarjottiin vaihtoehtona myös tyylikästä mustaa maskia (8XD). Tuotanto jatkui vuoteen 1982 saakka, vaikka seuraajamalli esiteltiinkin jo vuonna 1979.
Rinnakkaismalli 1970: (20)
Samaan aikaan ykkössukupolven kanssa (vuodesta 1970) valmistettiin kantikasta "Leikola"-mallia. Siitä tehtiin myös kaupunkiversio (51K), jonka otsaan sijoitettiin linjanumerokilpikotelo. Näitäkin valmistettiin matalilla ja korkeilla sivulaseilla.
9. Yhdeksäs sukupolvi 1979: 31, 32 ja 33
Yhdeksäs sukupolvi oli kantikas, mutta pyöreäkulmainen. Sitä valmistettiin kolmena korkeusversiona. Perusmalli merkittiin 31 (9), korotettu versio 32 (9h) ja korkea 33 (9hh). 20/21-tyyppien kaupunkiversiota valmistettiin vuoteen 1982 saakka. Vasta silloin tuli markkinoille yhdeksännen polven kaupunkiversio 30 (9K).
10. Kymmenes sukupolvi 1986: 430 Falcon ja 450 Eagle
Kymmenennessä sukupolvessa siirryttiin numeroinnissa 400-sarjaan, ja myös mallinimet otettiin käyttöön. Falcon (10) ja Eagle (10h) olivat samannäköiset, mutta Eagle oli korkeampi. Kymmenettä sukupolvea valmistettiin 556 kpl. 11. Yhdestoista sukupolvi 1996: Falcon 540, Eagle 560 ja Flyer 520
Täysin uudet 500-sarjaan numeroidut Falcon ja Eagle esiteltiin vuonna 1996. Golden Eagle tiputettiin mallistosta pois. Nämä olivat pikemminkin turistibusseja kuin yleismalleja. Niinpä vuonna 1997 esiteltiin malliston alkupäähän paremmin yleisbussiksi soveltuva Flyer 520 (11). Uuden OmniExpressin tultua Falcon- ja Eagle-tuotantoa jatkettiin uuden mallin rinnalla vuoden 2007 loppuun saakka. Flyer jatkoi vuoden 2011 loppuun, ja edelleen alkuperäismuotoilulla.
12. Kahdestoista sukupolvi 2008: OmniExpress
Volvon ostettua Carruksen loppui Scanioiden koritus Carruksilla. Niinpä Scanian ja Lahden Autokorin yhteistyö tiivistyi. Scania teki LAK:lle ehdotuksen, jossa Lahden Autokori alkaisi valmistaa Scanialle uutta turistikoria, ja sitä markkinoitaisiin nimellä Scania OmniExpress. Kokonaan uusi tuotantolaitos rakennettiin Lahteen, ja vanha Villähteen tehdas jäi Scalan ja Flyerin tuottajaksi. OmniExpress esiteltiin kesällä 2007, ja varsinainen tuotanto alkoi vuonna 2008. Aluksi koria tarjottiin kahdella korkeudella 340 ja 360 (3,4- ja 3,6 m). Korin muotoilu oli Lahden Autokorin käsialaa, mutta keulan ja perän ulkonäkö tulivat Scanialta. Kesällä 2011 esiteltiin Flyerin korvaajana yleismalli OmniExpress 320. Se ei ollut aivan samannäköinen, kuin korkeammat OmniExpressit. Keula muotoiltiin suoremmaksi ja tuulilasi pystymmäksi. Myös kojetauluun tehtiin muutoksia. Syyskuussa 2013 Scania ilmoitti siirtävänsä korinvalmistuksen Puolaan ja Lahden Autokori Oy:llä oli edessä konkurssi.
Korituotannon jatkoKorinvalmistus ei kuitenkaan päättynyt siihen. Kaikkea tuotantoa ei siirrettykään Puolaan. Scania otti tehtaan haltuunsa, ja OmniExpress-mallien valmistus jatkui. Kyseessä ei kuitenkaan enää ollut Lahden Autokori Oy:n tuote, vaan Scania-kokonaisuus. Tehdasta hallitsi nyt 1.5.2014 perustettu Scanian tytäryhtiö SOE Busproduction Finland Oy. Vuonna 2016 OmniExpress korvattiin uudella mallilla Interlink. Korituotannon loppuSOE Busproduction Finland Oy toimi vain runsaat kuusi vuotta. Syksyllä 2020 Scania ilmoitti sulkevansa Lahden tehtaan vuodenvaihteessa. Kaupunkimallit 1988 - 20131. Ensimmäinen sukupolvi 1988: 400 ja 402
Ensimmäinen erillinen kaupunkimalli esiteltiin vuonna 1988. Se ei saanut mallinimeä, vaan numeron 400 (K1). Tyyppiä saattoi kutsua myös yleismalliksi, vaikkakaan täysturistina sitä ei varmaankaan valmistettu. Falcon oli kuitenkin käytännössä turistimalli, joten puolituristina 400 toimi paremmin. Myöhemmin 400:n rinnalla nähtiin hiukan matalampi versio 401. Tuotanto jatkui vuoteen 1996 kunnes Flyer korvasi sen. Lahden Autokori tuli matalalattiamarkkinoille vuonna 1992. Silloin esiteltiin versio 402. Sitä valmistettiin sekä edestä matalille (K1E) että kokomatalille (K1L) alustoille. Kori muistutti perusmallia, mutta siinä oli kaarevat sivulasit, ja pyöräaukot tehtiin ilman taitteita. Ikkunalinja nousi matalalattia-autojen tapaan taaempana ylös. Volvon ostettua Carruksen oli Scanian kaupunkialustojen ostajalla käytännössä 1990-luvun lopulla valittavana vain Lahti tai Ikarus. Tämä toi Lahden Autokorille uusia asiakkaita. Helsingin kaupungin liikennelaitos / HKL-Bussiliikenne, joka ei yhtä kouluautoa lukuun ottamatta ollut koskaan aiemmin hankkinut LAK:n tuotteita, alkoi nyt ostaa Lahti 402-mallia. Vuosien mittaan 402:sta muodostui ensimmäisen kaupunkisukupolven päämalli ja sitä valmistettiin lähes kaksi kertaa niin paljon kuin 400/401-versiota. Tarkka valmistusmäärä oli 385, joista 402-versiota 245.
2. Toinen sukupolvi 2002: Scala
Vuonna 2001 alkoi 402:n malli-ikä lähennellä kymmentä vuotta, ja uudistuksen tarve oli ilmeinen. Kesällä 2001 Linja-autoliiton näyttelyssä Haikon kartanossa Porvoossa esiteltiin täysin uusi Lahden Autokorin kaupunkibussi. Sille kaavailtiin mallimerkintää 602, mutta lopulta päädyttiin Scalaan. Nimi kuvasi hyvin sitä, minkämerkkiselle alustalle uusi korimalli pääasiallisesti oli tarkoitettu. Prototyyppi rakennettiin kokomatalalle Scania N94UB-alustalle (K2L), ja se oli HKL-Bussiliikenteen auto nro 114. Scalaa varten rakennettiin Villähteen tehtaalle oma tuotantolinja. Näin saatiin toimitusajat lyhenemään, eikä suuria tilauksia menetetty pitkän odottelun vuoksi. 402-mallia valmistettiin vuoden 2001 loppuun saakka ja sen jälkeen Scala-tuotanto käynnistyi. Vaikka ensimmäinen prototyyppi olikin tehty kokomatalalle N94UB-alustalle, muodostui edestä matalasta L94UB-tyypistä kuitenkin varsinainen koritusalusta (K2). Vuonna 2005 Scania uudisti bussimallistoaan, ja menestyneen L94UB-alustan korvasi uusi K-UB-tyyppi. Siinä mallimerkinnän numero-osa kertoi moottorin tehon. Kaksiakseliset alustat olivat yleensä K230UB-versioita ja telit K270UB-, myöhemmin K280UB-malleja. K-tyypissä moottori asennettiin pystyyn ja tämä vaati takaosaan korotusta. Scalan uudistuneessa versiossa (K2B) tämä otettiin huomioon. Korotetun peräosan lisäksi uutuudessa uudistettiin esimerkiksi takavaloja. Harrastajapiireissä alettiin face-lift (vai pitäisikö sanoa tail-lift)-mallia nimittää terraario-Scalaksi. Toinen peräosan uudistus nähtiin vuonna 2009 (K2C). Ovaalinmuotoisesta takaikkunasta luovuttiin ja uusi ikkuna-aukko muotoiltiin kulmikkaammaksi.
Vuonna 2011 Scala täytti jo kymmenen vuotta. Tiivis yhteistyö Scanian kanssa merkitsi toimintojen siirtymistä uudelle Lahden tehtaalle ja voimavarojen panostamista OmniExpress-tuoteperheeseen. Flyerin tuotannon loputtua vanhalle Villähteen tehtaalle jäi vain Scalan valmistus. Vuonna 2012 ilmoitettiin vanhan tehtaan sulkemisesta. Sen sijaan ilmoitusta Scalan perillisestä ei tullut. Helsingin seudun Jokerilinjalla (nykyään runkolinjalla) 550 alkoi uusi kilpailukierros vuonna 2012. Volvoilla linjaa liikennöinyt Nobina ei voittanut uutta sopimusta, vaan uudeksi liikennöitsijäksi selviytyi Helsingin Bussiliikenne Oy. Linjalle tarvittiin 37 uutta telibussia, ja kaikki valmistajat olivat luonnollisesti toiveikkaita tuotteidensa suhteen. HelBin valinta oli Scania Scala. Runkolinja-autojen lisäksi yhtiö osti samaan aikaan vielä neljä muutakin teliautoa, nämäkin Scaloja. Lahden Autokorin Villähteen tehdas sai siis 41:n bussin tilauksen. Nuo neljä "tavallista" Scalaa toimitettiin jo joulukuussa 2012 ja näiden perään alettiin valmistaa oranssi-valko-värityksellä toimitettavia runkolinjabusseja. Tämäkään suurtilaus ei Villähteen tehdasta eikä Scalaa pelastanut. Viimeiset autot valmistuivat alkuvuodesta 2013, ja tämän jälkeen tehtaalle jäi vain jonkinasteista osavalmistusta. Oranssi-valkoiset runkolinjabussit laitettiin odottamaan elokuussa 2013 alkavaa liikennöintiä. Kuten edellä todettiin, aivan ensimmäinen Scala toimitettiin HKL-Bussiliikenteelle. Sittemmin liikennöitsijä vaihtoi nimensä Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Tuo ensimmäinen auto oli yhtiöllä ajossa vuoden 2014 loppuun asti, joten HelBillä oli jonkin aikaa sekä ensimmäinen että viimeinen Scala.
Vuonna 2013 näytti aluksi siltä, että kaupunkibussien valmistus Suomessa päättyisi runkolinja-Scaloihin. Vähän myöhemmin Lahden Autokori Oy julkisti kuitenkin ilouutisen. OmniExpress 320-mallista kehitettäisiin matalalattiaversio 320 LE. Tuotanto alkaisi vuonna 2014. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä syyskuussa 2013 Scania ilmoitti siirtävänsä korinvalmistuksen Puolaan ja Lahden Autokori Oy meni konkurssiin.
|
Bussikaistalla Helsingissä
