Wiiman korimallit

Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab
Oy Wiima Ab
Carrus Oy Wiima
Carrus Oy Helsinki

1954 - 2001

Yleismallit ja turistikori sekä yleismallin kaupunkiversiot

Kaupunkikorit täällä

Tiivistetty taulukko korimalleista

Koodiehdotus = oma kuvitelmani koodeista, jos kaikille 1900-luvun korimalleille annettaisiin nyt "puhtaalta pöydältä" uudet tunnisteet.

SLHS = Suomen Linja-autohistoriallinen Seura r.y.

(Päivitetty 20.9.2023)

Puukehikkoinen malli 1954 "Wihuri"

waa_wi1a_nykanen_j_600_x_371.jpg
Wi (m 54) 1B / 1  Kuva: Jouko Nykänen

Valmistusvuodet: 1954-58
Valmistajan mallimerkintä: (m 54)
Koodiehdotus: Wi 1
SLHS-koodi: Wi 1' (vsta 1955 Wi 1)
Face-lift: -
P1B (1955), P1C (1958)
SLHS 1 (1955), 1B (1958)

Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab:n uuden tehtaan tuotanto aloitettiin hiukan hiomattoman näköisellä puukehikkoisella mallilla vuonna 1954 (koodiehdotus 1). Sillä ei ollut mitään mallimerkintää, mutta sitä nimitettiin joskus Wihuri-koriksi yhtiön omistajasuvun mukaan. Jo seuraavana vuonna 1955 ulkonäkö muuttui hiukan. A-pilari muutettiin takakenosta etukenoon, ja kulmaikkuna vaihtui kolmionmuotoiseksi (1B). Aivan viimeisissä tuotteissa oli uudennäköinen otsa rullakilvellä (1C).

Toisen sukupolven teräskori sai mallimerkinnän m 59 (voidaan merkitä myös M-59), ja sen mukaisesti alettiin aikaisempia tyyppejä takautuvasti nimittää m 54-malleiksi.

Teräskehikkoiset mallit

1. Ensimmäinen sukupolvi 1958 (m 54)

wi_1b_intosalmi_124_600_x_386.jpg
Wi (m 54) / 1C / 1B  Kuva: Juhani Intosalmi

Valmistusvuodet: 1957-59
Valmistajan mallimerkintä: (m 54)
Koodiehdotus: Wi 1B, 1C ja 1K
SLHS-koodi: Wi 1A, 1B ja 01
Face-lift: 1B (1958)
SLHS 1B

Wihuri-mallin aikana siirryttiin teräskehikkoon. Ensimmäinen teräskori valmistui vuonna 1957. Samaan aikaan tehtiin vielä rinnalla puukoreja. Alkupään teräsmalleissa oli vielä vanhanmallinen otsa irtolinjakilvillä (1B). Uusittu otsa rullakilvellä esiteltiin vuonna 1958 (1C). Vuoden 1958 aikana puumallin valmistus loppui. Ensimmäisellä teräskorillakaan ei ollut valmistajan tyyppimerkintää, mutta sitäkin on jälkikäteen alettu nimittää m 54-malliksi.

wad1_wik1a-58_ahlnas_300_x_188.jpg
HKL-versio / 1K / 01  Kuva: Bo Ahlnäs

Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL) tehtiin vuonna 1958 suuri määrä erillistä kaupunkiversiota (1K). Siinä oli erilainen otsa, jonka keskelle asennettiin kilpiteline linjanumerokilpeä varten. A-pilari ei ollut perusmallin tapaan etukenossa, vaan pystysuorassa. Kulmaikkuna muotoiltiin pienemmäksi. Sisustus oli pelkistetty ja ovijärjestys 1-2-2.

2. Toinen sukupolvi 1959, m 59

wae_wi2a_nykanenj_300_x_207.jpg wag_wi2b-59_kny_300_x_205.jpg
Wi m 59 / 2 / 2'  Kuva: Jouko Nykänen Wi m 59 / 2B / 2
wad_wi1kb-58_ahlnas__300_x_203.jpg
Wi m 59 HKL / 2K / 02 Kuva: Bo Ahlnäs

Valmistusvuodet: 1959-64
Valmistajan mallimerkintä: m 59 ja m 59 HKL
Koodiehdotus: Wi 2, 2B ja 2K
SLHS-koodi: Wi 2' (vsta 1960 Wi 2) ja 02
Face-lift: 2B (1960)
SLHS 2 (1960)

Toinen sukupolvi esiteltiin vuodelle 1959, ja ensimmäinen uutuus valmistui jo tammikuussa. Se sai jo mallimerkinnänkin m 59. Myöhemmin on käytetty myös muotoa M-59. Toisen sukupolven mallia nimitettiin yleisesti Siipi-Wiimaksi, koska takavalot sijoitettiin siipimäisiin ulokkeisiin. Alkuperäisessä malliversiossa oli palkkipuskuri. Se korvattiin kuitenkin pian siistimmällä versiolla (2B).

Vuosina 1960-61 valmistettiin HKL:lle m 59-korin kaupunkiversiota m 59 HKL (2K), jossa keulan muotoilu muistutti edellistä sukupolvea. Tämä malli varustettiin korkealla pystyllä otsalla, ja ilman perusmallin pyöreänmuotoista perää. Tämä kaupunkiversio oli eräänlainen välimuoto m 54:n ja m 59:n välillä.
Toista sukupolvea valmistettiin 881 kpl.

3. Kolmas sukupolvi 1964, m 64

wai_wi3-64_liehu_600_x_388.jpg
Wi m 64 / 3B / 3  Kuva: Jukka Liehu

Valmistusvuodet: 1963-68
Valmistajan mallimerkintä: m 64
Koodiehdotus: Wi 3 (ja 3K)
SLHS-koodi: Wi 3' (vsta 1965 Wi 3)
Face-lift: Wi 3B, SLHS 3 (1965)

Kolmannen sukupolven esittely tapahtui syksyllä 1963. Pyöreälinjainen ulkonäkö oli täysin uusi ja takaikkuna yksiosainen. Alkuaikana kolmosmalliin kuuluivat "hörökorvat", ilmanottoaukot takapilareissa. Vuonna 1965 ne jätettiin pois. Myös otsan korkeus kasvoi hiukan (3B).

wak_wii3k-64_300_x_197.jpg
Wi m 64 / 3K / 3  Kuva: Jukka Liehu

Rinnakkaisversiona nähtiin ainakin Koiviston Auto Oy:llä kaupunkibusseja (3K), joissa oli edessä ja sivulla korkea linjakilpikotelo.
Valmistus päättyi varsinaisesti vuonna 1968, mutta Oy Liikenne Ab:lle valmistui vielä viisi bussia tammikuussa 1969.
Kolmatta sukupolvea valmistui 825 kpl.

4. Neljäs sukupolvi 1969, m 68 vakio ja m 68 Lux

wi4a_m68_kny_600_x_450.jpg

Valmistusvuodet: 1968-76
Valmistajan mallimerkintä: m 68 vakio ja m 68 Lux
Koodiehdotus: Wi 4 ja 4X sekä 4K
SLHS-koodi: Wi 4 ja 5
Face-lift: 4B ja 4XB sekä 4KB (1972)

Neljäs sukupolvi esiteltiin Linja-autoliiton näyttelyssä kesällä 1968. Malli toteutettiin kahtena versiona, vakio (4) ja Lux (4X, SLHS-koodeissa 5). Lux-mallin vyötärölinja oli alempana korkeampien sivulasien johdosta. Tuulilasipuoliskot ulottuivat myös aivan katonrajaan asti, joten vakiomallin tapaista otsaa ei ollut, vaan linjakilvet sijoitettiin tuulilasin yläreunaan. Vakiomalleja alkoi näkyä liikenteessä jo loppukesällä 1968, mutta Lux-versioita vasta joulukuussa.
Korkeilla linjakilpikoteloilla varustetut vakiomallin kaupunkiversiot yleistyivät merkittävästi tämän aikakauden vakiomalleissa (4K).

wav_wi4xa-68_nykanenj_300_x_204.jpg wax_wi4xb-68_liehu_300_x_194.jpg
Wi m 68 Lux / 4X / 5  Kuva: Jouko Nykänen Wi m 68 Lux / 4XB / 5  Kuva: Jukka Liehu

Istuinmallit uudistuivat vuonna 1971, mutta varsinainen ulkonäön face-lift nähtiin vuonna 1972. Siinäkin lähinnä vain lampunkehykset vaihtuivat kulmikkaista pyöreisiin (4B, 4XB, 4KB). Myös sisävalot uudistuivat. Vuonna 1973 rekisterikilven valo vaihtui yksiosaiseksi, ja vuonna 1974 Lux-mallien sivulinjakilpi siirtyi ikkunan alapuolelta ensimmäisen sivuikkunan yläreunaan. Lux-mallia alkoi esiintyä myös kaksoisvalonheittimillä varustettuna.
Kaupunkiversioiden linjakilpikoteloissa nähtiin useita versioita. Etukilpi saattoi olla täysleveä nauhakilpi tai sitten keskellä otsaa oli yksi- tai kolminauhainen numerokilpi. Sivulla käytettiin joko korkeaa suurta tekstikilpeä tai etukilven tapaista yksi- tai kolminauhaista numerokilpeä. Joillakin yhtiöillä (esimerkiksi Espoon Auto) oli edessä korkea täysleveä kotelo, mutta sivulla vain pieni peruskilpi ikkunan alapuolella. Jotkut liikennöitsijät saattoivat käyttää käänteistä versiota, jossa edessä otsassa oli tavallinen matala kilpi, mutta sivulla korkea tekstikotelo. 

war_wi4ka-68_poussaj_300_x_201.jpg wat_wi4kb-68_leinomakip_300_x_202.jpg
Wi m 68 vak / 4K / 4  Kuva: Juhani Poussa Wi m 68 vak / 4KB / 4  Kuva: Pertti Leinomäki
wi4yb_m68_kny_300_x_205.jpg
Wi m 68 vak / 4KB / 4

Neljättä sukupolvea valmistui 1145 kpl, joista vakiomallia (kaupunkiversioineen) 550 ja Lux-mallia 595.

5. Viides sukupolvi 1976, M, M100, M200, M300, M400

wi5a_m200_kny_600_x_466.jpg

Valmistusvuodet: 1975-80
Valmistajan mallimerkintä: M, M100, M200, M300 ja M400
Koodiehdotus: Wi 5 ja 5h
SLHS-koodi: Wi 7 ja 7k
Face-lift: 5B ja 5hB (1977), 5C ja 5hC (1978)

Viidennen sukupolven yhteydessä Wiima uudisti mallimerkintänsä. Ensimmäiset prototyypit vuonna 1975 merkittiin M. Myöhemmin otettiin käyttöön M100/200/300/400-merkinnät. M300 oli esimerkiksi kattokanavilla varustettu täysturisti ja M400 korotettu versio. M100- ja M200-merkintöjen käyttö oli jossain määrin epämääräistä. Katuripenkeillä varustetut mallit merkittiin yleensä M100, mutta myös kiinteillä korkeaselkänojaisilla istuimilla varustettu yksiovinen auto saattoi olla M100. M200 tarkoitti kuitenkin yleensä puolituristia.

Muotoilu oli pyöreään edeltäjään verrattuna konepesuystävällisen kulmikasta. Koreja nimitettiinkin alkuaikoina laatikko-Wiimoiksi vaikka myöhemmin kyseinen nimitys on tullut tutuksi K202-kaupunkikorin yhteydessä.

waz_wi5a-76_tak_kny_300_x_196.jpg wi5b_m300_kny_300_x_225.jpg
Wi M200 / 5 / 7 Wi M200 / 5B / 7
wbf_wi5c-76_tak_kny_300_x_200.jpg wbj_wi5hb-76_nykanenj_300_x_204.jpg
Wi M300 / 5C / 7 Wi M400 / 5hB / 7k

Alkuperäismallien tyypillisinä piirteinä olivat esimerkiksi kulmikkaat pyöräaukot ja lasin taakse sijoitetut kaksoisvalonheittimet. Takavaloja sai kahtena eri mallina. Syksyllä 1977 havaittiin uudistuksia (5B, 5hB). Pyöräaukot muuttuivat pyöreiksi ja istuinten tartuntakahvat mustiksi. Seuraavan vuoden syksyllä muutoksia tehtiin lisää. Takavalot muuttuivat pystymallisiksi palavaloiksi neliönmuotoisine lamppuineen, valonheittimien peitelasi poistettiin ja sisällä merkinantopainonappien ympärille tuli ympyränmuotoinen kehys "pysähtyy-stannar"-tekstein (5C, 5hC). Mallimerkintöjä yksinkertaistettiin siten, että kaikki normaalikorkeat autot varustelusta riippumatta merkittiin M300.
Viidettä sukupolvea valmistettiin 443 kpl.

6. Kuudes sukupolvi 1980, M301, M401

wbn_wi6a-79_nykanenj_600_x_404.jpg
Kuva: Jouko Nykänen

Valmistusvuodet: 1979-88/90
Valmistajan mallimerkintä: M301 ja M401 (M302 ja M402 sekä M352, M303 ja M353, M304 ja M354, M305)
Koodiehdotus: Wi 6 ja 6h
SLHS-koodi: Wi 8 ja 8k
Face-lift: M302 ja M402 (1981), M352 ja M452 (1982), M303 ja M353 (1983),
M304 (1986), M354 (1987), M305 (1987)
6B ja 6hB (1981), 6TB ja 6ThB (1982), 6C ja 6TC (1983),
6D (1986), 6TD (1987), 6E (1987)
SLHS Wi 8' ja 8k (1981), 9 (1982), 8C ja 10 (1983), 8D (1986), 10 (1987)

Vuoden 1979 lopulla Wiima uudisti jälleen mallimerkintöjään. Nyt viimeistä numeroa nostettiin aina yhdellä muutoksen yhteydessä, ja parillisen viimeisen numeron kerrottiin merkitsevän suurta muutosta ja parittoman taas pientä muutosta.

Kuudennen sukupolven kanssa lähdetään nyt hyvin tulkinnanvaraisille vesille. Vuodesta 1979 alkaen muutoksia tehtiin nimittäin aina vähän kerrallaan keulan, maskin ja perän muotoilussa. Alkoiko uusi sukupolvi uuden keulan saaneesta M301-mallista vai alkoiko se M302:sta, jossa peräkin oli uusi ja viimeinen numero parillinen? Vai jatkuiko viides sukupolvi yhtä kyytiä vuodesta 1976 vuoteen 1987 M305-tyyppiin saakka? Entä oliko M352-turistiversio kokonaan oma mallinsa vai ei?

Tässä yhteydessä on nyt päädytty sellaiseen ratkaisuun, että uusi sukupolvi alkoi M301 (/M401)-mallista. Olihan M301 (6) edestä katsoen aivan uudennäköinen, ja kun seuraavaksi uudistui myös perä (6B), oli kori jo selvästi erinäköinen kuin 1970-luvun edeltäjänsä M300. Voidaan myös sanoa, että keulan uudistaminen on merkittävämpi muutos kuin perän uudistus. Siksikin on perusteltua sijoittaa sukupolven vaihdos M301-malliin. Myös SLHS-koodeissa siirryttiin tässä kohtaa Wi 7:stä 8:aan. M352 puolestaan on tulkittu vain versioksi, koska korin perusmuotoilu oli kuitenkin hyvin samankaltainen perusmallin kanssa.

Ensimmäiset M301- ja M401 (6 ja 6h)-mallit otettiin varsinaisesti käyttöön joulukuussa 1979. Syksyllä 1981 esiteltiin M302 ja M402 (6B ja 6hB), jossa takaseinä oli sileä ja suora takavalojen sijaitessa neliömuodossa korin alakulmissa. Korotettua 402-tyyppiä valmistettiin kuitenkin vain seitsemän kappaletta, sillä se korvattiin vuonna 1982 turistiversiolla M352 (6TB), tuttavallisesti möhkö-Wiima. M352 oli kymmenen senttiä matalampi kuin M402, mutta kuitenkin korkeampi kuin M302. Turistiversio varustettiin liimalaseilla ja sivuikkunoiden alapuolelle sijoitetulla koristelistalla. Myöhemmin markkinoille ilmestyi vielä turistiversion korotettu vaihtoehto M452 (6ThB).

Kesällä 1983 esiteltiin M303 ja M353 (6C ja 6TC). Perusmallissa ei ulkoisia muutoksia juuri ollut, ainoastaan tuulilasi oli kookkaampi ja otsa hiukan matalampi. Sisustuksessa uutta olivat esimerkiksi uudenmalliset hattuhyllyt ja sisävalot. Turistiversiossa huomio kiinnittyi ainakin yksiosaiseen tuulilasiin sekä matalampaan maskiin.

Syksyllä 1986 siirryttiin M304-merkintään (6D). Nyt perusmallikin varustettiin liimalasein ja matalalla maskilla, ei kuitenkaan aivan samanlaisella kuin turistiversiossa. M354 (6TD) saapui vasta seuraavana vuonna. Siinä ei ollut juuri muuta uutta kuin takavalot, liimalasithan oli saatu jo aikaisemmin. Perusmalli sai vielä M305-merkinnän (6E) vuonna 1987. Silloin sekin varustettiin 354-tyypin takavaloilla.

wi6b_m302_kny_300_x_199.jpg wbp_wi6b-79_kny_300_x_211.jpg
Wi M302 / 6B / 8' Wi M302 / 6B / 8'
wbu_wi6d-79kny_300_x_206.jpg
Wi M304 / 6D / 8D

M305-mallia valmistettiin vuoteen 1988 asti, mutta M354 jatkoi vielä vuoteen 1990 saakka. Tässä vaiheessa oli jo perustettu Carrus-konserni ja sen tehtaiden mallistoja alettiin rationalisoida. Tämä merkitsi vuonna 1985 esitellyn varsinaisen turistikori Finlandian valmistuksen lopettamista, ja myöskään M354 ei saanut seuraajaa Wiiman tehtaalta.

wbz_wi6ha-79_nykanenj_300_x_203.jpg wcd_wi6tb-79_nykanenj_300_x_191.jpg
Wi M401 / 6h / 8k  Kuva: Jouko Nykänen Wi M352 / 6TB / 9  Kuva: Jouko Nykänen
wch_wi6tc-79_kny_300_x_190.jpg
Wi M353 / 6TC / 10

Kuudetta sukupolvea, jos se näin määritellään, valmistettiin kaikkiaan 889 kpl, joista M301-305-malleja 615, M401/2-mallia 30 ja M352-354/452-tyyppejä 244 kpl.

7. Seitsemäs sukupolvi 1988, Combi M310

wi7a_combi_m310_kny_600_x_409.jpg

Valmistusvuodet: 1988-94
Valmistajan mallimerkintä: Combi M310
Koodiehdotus: Wi 7
SLHS-koodi: Wi 12
Face-lift: Combi M311 (1991)
7B (1991)
SLHS 12B (1991)

Wiima Combi esiteltiin vuonna 1988. Mallinumeroissa hypättiin 310:een ja nyt mukana oli siis myös mallinimi. Face-lift saatiin vuonna 1991. Mallia kutsuttiin Combi M311:ksi (7B) ja lähes ainoana silmään osuvana eroavaisuutena musta maski. Wiiman esitteessä tyyppimerkintänä käytettiin Combi 311. M-kirjain olikin tavallaan turha, koska kaupunkikorien numeroinnissa oli oma 200-sarjansa. Valmistekilpiin merkittiin kuitenkin edelleen myös kirjainmerkintä.

Combin valmistus päättyi vuonna 1994. Malliston rationalisointia jatkettiin edelleen, ja Wiiman tehtaalla alettiin keskittyä kaupunkikorien valmistukseen. Carrus-konsernin yleiskoriksi valittiin Tampereen Ajokin kehittämä Fifty, jota kuitenkin valmistettiin myös "Wiimalla" jonkin verran.
Combeja valmistui 163 kpl.

Ajokin kolmastoista-, "Wiiman" kahdeksas- ja Carruksen ensimmäinen sukupolvi 1993, Fifty

wco_aj11-92_kny_600_x_467.jpg

Valmistusvuodet: 1993-98
Valmistajan mallimerkintä: Fifty
Koodiehdotus: Aj 13
SLHS-koodi: Aj 19
Face-lift: -

Carruksen mallistoa ratinalisoitaessa päätettiin yleismalliksi ottaa Tampereen tehtaan Fifty-tyyppi. Sen valmistus alkoi vuonna 1992. Sitä valmistettiin myös Vantaalla vuodesta 1993 133 kpl.

Ensimmäinen alusta asti Carrus-nimellä valmistettu yleiskori 1997, Vega

wcs_cr1_paavolak_600_x_450.jpg
Kuva: Kari Paavola

Valmistusvuodet: 1997-2001
Valmistajan mallimerkintä: Vega ja Vega L
Koodiehdotus: Cr 1 ja 1E
SLHS-koodi: -
Face-lift:

Ensimmäinen alusta asti Carrus-nimellä valmistettu yleiskori oli Vega. Oliko tämä nyt siis ensimmäinen vai toinen Carruksen yleiskorisukupolvi? Tulkinnanvaraista jälleen. Valmistus joka tapauksessa alkoi Tampereella vuonna 1996. Seuraavana vuonna se sai rinnalleen matalalattiaversion Vega L (1E), jota sitten tuotettiinkin huomattavasti enemmän kuin korkeaa mallia. Vegaa tehtiin myös Vantaan tehtaalla (Carrus Helsinki). 

Carrus Helsinki valmisti 133 Vegaa, joista korkeaa mallia 35 ja matalaa 98.

Turistimalli

Ensimmäinen ja ainoa malli 1985, M500 Finlandia

wcu_wit1-85_kny330.jpg

Valmistusvuodet: 1985-87
Valmistajan mallimerkintä: M500 Finlandia
Koodiehdotus: Wi T1
SLHS-koodi: Wi 11
Face-lift: -

Wiiman ensimmäinen erillinen turistimalli esiteltiin vuonna 1985. Mallikoodi M500:n lisäksi sille annettiin myös nimi Finlandia Superman. Nimen jälkiosa jäi pian käytöstä pois, ja turistimalli tunnettiin nimellä Wiima Finlandia.

Finlandia jäi Wiiman ainoaksi erilliseksi turistimalliksi ja hyvin lyhytikäiseksi. Wiiman omistaja Ilmari Mustonen hankki nimittäin omistukseensa myös Deltan, Ajokin koritehtaat. Mallistoja alettiin rationalisoida, ja konsernin turistikoreiksi valittiin Delta Star ja Ajokki Royal. Finlandian valmistus lopetettiin jo vuonna 1987, ja tuotantomäärä jäi 53:een yksikköön.

Tiivistetty taulukko korimalleista

Katso myös kaupunkikorit