Yhteystiedot

kny@netti.fi

Scanian bussimallit

Tällä sivustolla käsitellään Scania-Vabiksen- ja Scanian bussimalleja Suomessa 1940-luvulta vuoteen 2016. Autojen teknisistä ominaisuuksista kerrotaan hyvin pintapuolisesti, päätarkoitus on selvittää mallisukupolvia ja tyyppimerkintöjä sekä sitä, mistä ulkonaisista eroista pystyy erottamaan eri mallit.

Scania ja Vabis olivat alun perin kaksi erillistä valmistajaa, jotka yhdistivät toimintansa vuonna 1911 nimelle Scania-Vabis. Vuonna 1968 Vabis tiputettiin nimestä pois.

scania_vabis_logo.jpg

Ensimmäinen sodanjälkeinen sukupolvi - B10-30

Toisen maailmansodan jälkeen Scania-Vabis esitteli uuden bulldog-mallisen bussialustasukupolven. Siihen kuului kolme perusmallia, B10, B20 ja B30. B10 oli kevyen sarjan auto nelisylinterisellä 90-hevosvoimaisella etukammio-dieselmoottorilla. B10:ntä käytettiin perusmerkintänä, lopullinen tunnus muodostui viimeistä numeroa muuttelemalla akselivälin mukaan. B10-mallia sai kahdella akselivälillä ja merkintöinä käytettiin B15 ja B16.  B20:een kuului kuusisylinterinen 135-hevosvoimainen etukammiodiesel ja kolme akselivälivariaatiota, B20, B21 ja B22 (myös 2B-22). Ruotsissa oli saatavana myös kahdeksansylinterinen B30 (B31)-malli. Suomessa B10- ja B20-malleja alkoi saada 1940-luvun lopulla.

40 - 60-sukupolvi - 1950

Seuraava sukupolvi tuli markkinoille vuonna 1950. B10:n seuraajana esiteltiin B40 ja B20 muuttui B60:ksi. Nyt tarjottiin myös hetkumallia BF60, jossa kuljettajanpaikka, moottori sekä etuovi sijoitettiin etupyörien etupuolelle etuylitykseen. Moottorit uudistettiin. Mallimerkinnän viimeistä numeroa muuteltiin edelleen akselivälin mukaan. 

Mallisto vuonna 1952

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B40 / B42 ym. B 1950-54 B M B10 B51
B60 / B62 ym. B 1950-54 B M B20 B71
BF60 / BF61 ym. E 1950-54 B M - BF71

Taulukon merkkien selityksiä:

Moott. sij. = alustatyyppi
B=bulldog, E=hetku, T=takamoottorinen, TP = takamoottorinen puolimatala, TE = takamoottorinen edestä matala, TL = takamoottorinen kokomatala

Vuodet: aika, jolloin markkinoitu Suomessa

Kokolka = alustan kokoluokka
B=normaali kaksiakselinen, N=nivelauto, T=teliauto

Vaihteisto: M=manuaali, P=puoliautomaatti, A=automaatti

Helsingin Bussiliikenne Oy:llä on hallussaan entinen HKL:n nro 157, Scania-Vabis B62 valmetin korilla (AV-357).
Tampereen liikennelaitoksella on BF60 Ajokin korilla (TaKL 148, HV-966).

51-71-sukupolvi - 1954

Vuonna 1954 mallisto uudistettiin jälleen. Moottoritehot kasvoivat taas ja mm. uusi synkronoitu vaihteisto otettiin käyttöön. Myös mallimerkintöjä muutettiin. Viimeisen numeron muuntelu loppui ja akseliväli liitettiin tarvittaessa perusmerkinnän perään kaksinumeroisena. B40 muuttui B51:ksi ja B60 puolestaan B71:ksi. Hetkumalli oli johdonmukaisesti BF71. Jos akseliväli ilmoitettiin, niin esimerkiksi B71 5,9-metrin akselivälillä merkittiin B7159.

Vuonna 1956 esiteltiin vielä BF73 hetkumalli, joka osittain sisälsi niitä uudistuksia, jotka varsinaisesti otettiin käyttöön seuraavan sukupolven yhteydessä. BF73 ei ollut yleinen Suomessa.

Mallisto: B51, B71, BF71, BF73.

1960-luvun sukupolvi - 1959

Vuonna 1959 esitellyn etumoottorisukupolven voidaan katsoa jatkuneen aina 1970-luvun alkuun saakka, vaikka mallimerkintöjä muuteltiinkin ja pieniä teknisiä parannuksia tehtiin. Kevyempi malli B51 tunnettiin nyt B55:nä. Se varustettiin täysin uudella kuusisylinterisellä 7-litraisella moottorilla. Raskaat mallit B71 ja BF71 tunnistettiin nyt numerosta 75. Näissä käytettiin uutta kymmenlitraista voimanlähdettä. Ruotsissa markkinoitiin myös välimallia B66. Siinä oli iso moottori, mutta erilainen taka-akselisto. Uutuudet tunnisti erilaisesta moottorinäänestä sekä uudesta kojetaulusta. Myös valkoinen ratti ja vaihdekepin nuppi olivat uutta.

Mallisto vuodesta 1959

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraajaversio Seuraajasukupolvi
B55 B 1959-63 B 7 M B51 B56 S82
B75 B 1959-65 B 10 M B71 B76 S112
BF75 E 1959-63 E 10 M BF71 BF76 F112

Ainakin yksi B55 on tallella Suomessa. Se on Westendin Linjan väreihin maalattu Helko-korinen auto. B75 puolestaan on hallussa Helsingin Bussiliikenne Oy:llä. HKL-värinen auto on entinen HKL 33. Se on varustettu Helkon valmistamalla HKL-korilla. Auto on vuodelta 1965. (B75-malleja valmistettiin siis vielä 1960-luvun puolivälissäkin vaikka B76-versio esiteltiinkin jo 1963).

Vuonna 1963 moottorit kasvoivat 8- ja 11-litraisiksi. Mallinumerot nousivat yhdellä ja nyt sai hetkun myös pienellä koneella.

Mallisto vuoden 1963 uudistusten jälkeen

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraajaversio Seuraajasukupolvi
B56 B 1963-68 B 8 M5 B55 B80 S82
B76 B 1963-68 B 11 M5 B75 B110 S112
BF56 E 1963-68 B 8 M5 - BF80 F82
BF76 E 1963-68 B 11 M5 BF75 BF110 F112

Suomen Linja-autohistoriallisella Seuralla (SLHS) on tallella kaksi tämän aikakauden Scania-Vabista. Toinen on alun perin Ekmans Bussarin B56 (VJT-925) ja toinen alun perin Eckerö Busstrafikin Ajokki-korinen BF56 (ÅL-126).

Yhtenäisrakenteisia Scania-Vabiksia

Scania-Vabis valmisti jo vuodesta 1953 lähtien amerikkalaiseen Mack C50 Metropol-malliin perustuvaa yhtenäisrakenteista C50 Metropol-bussia. Se koettiin kuitenkin useimpien liikennöitsijöiden mielestä liian raskaaksi. Metropol korvattiin vuonna 1955 hiukan kevyemmällä C70 Capitol-mallilla. Vuonna 1959 mallimerkintä muutettiin muotoon C75 Capitol uuden moottorin myötä. Tyyppi muuttui vielä kerran muotoon C76 Capitol.

HKL:llä oli hetken aikaa 1960-luvun alussa koekäytössä 1959-mallinen Capitol. Tampereen liikennelaitoksella ajoi puolestaan Ajokin korilla varustettu C76 peräti 13 vuoden ajan.

Vuonna 1966 esiteltiin aito Scania-Vabis-takamoottori-kaupunkiauto. Se sai nimen CR76 ja näitä tuli Suomeen aluksi kaksi kappaletta Helsingin ja Tampereen liikennelaitokselle. HKL hankki pari vuotta myöhemmin vielä CR76:n alustana ja se varustettiin Wiiman korilla. Tässä vaiheessa Scania-Vabis muuttui Scaniaksi.

Yhtenäisrakenteiset Scaniat jäivät tuohon aikaan vielä harvinaisuuksiksi Suomessa. Vuonna 1968 Scanian suuressa malliuudistuksessa (ks. eteenp.) CR76:n mallimerkintä muutettiin CR110:ksi. Nyt autoa alkoi saada myös pelkkänä alustana. Ensimmäiset alustat tunnettiin vielä CR76:na, mutta CR110-merkinnän käyttöönoton jälkeen alustat saivat oman tunnisteen BR110.

1960-luvun lopulla suomalaiset liikennöitsijät olivat vasta siirtymässä bulldogeista hetkuihin ja mahureihin, mutta erityisen moderneja autotyyppejä etsivät liikennöitsijät alkovat hankkia jonkin verran Scanian BR110-mallia. CR/BR110-mallista oli valittavissa lähiliikenneversio L ja kaupunkiversio M sekä vielä turbomoottori (S). Tyyppimerkinnät muodostuivat melko monimutkaisiksi kun mukaan otettiin vielä akseliväli sekä vaihteistosta kertova tunnus. Esimerkkeinä BR11057A, BR110S67M jne. Uusista mallimerkinnöistä enemmän seuraavassa kappaleessa. 

Scania-Vabiksesta Scania ja uudet mallimerkinnät - 1968

Vuonna 1968 tehtiin bussimallistoon uudistuksia ja mallimerkintäjärjestelmää muutettiin. Alkukirjaimet merkinnöissä säilyivät periaatteessa ennallaan, mutta monipuolistuneiden mallisarjojen myötä niihin tuli uusia variaatioita. Yhtenäisrakenteisten mallien ensimmäisenä merkkinä käytettiin C-kirjainta (complete / complett) ja alustoilla B-kirjainta. Bulldog-alustoille ei muuta kirjainta ollutkaan. Toinen kirjain kuvasi moottorin sijoitusta. Hetku oli F (front engine) ja takatuuppari R (rear engine). Numeroille annettiin nyt täysin uusi merkitys. Viimeinen numero kuvasi mallisarjaa/sukupolvea, joka vuoden 1968 uutuuksissa oli 0. Sen eteen laitettiin moottorin litratilavuus pyöristettynä. Pienet koneet olivat kahdeksanlitraisia, joten kevyet mallit merkittiin tunnuksella 80. Raskaat tyypit 11-litraisilla koneilla olivat puolestaan 110-malleja. Numeroiden perään laitettiin vielä S turbomoottorin yhteydessä sekä vielä akseliväli kahdella numerolla. 

Mallisto vuoden 1968 uudistuksen jälkeen

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraajaversio Seuraajasukupolvi
B80 B 1968-75 B 8 M5 B56 B86 S82
B110 B 1968-75 B 11 M5 B76 B111 S112
BF80 E 1968-75 B 8 M5 BF56 BF86S F82
BF110 E 1968-75 B 11 M5 BF76 BF111 F112
BR110,
BR110S
T 1968-73 B 11 AS2, M5 (CR76) BR111M BR111M

Lisää uutuuksia - 1971

Vuonna 1971 esiteltiin uusi sukupolvi CR110:stä sekä kaksi täysin uutta takamoottorimallia.

CR110 muuttui nyt CR111M-malliksi. M periytyi CR110M-kaupunkimallin merkinnästä, jota Suomen rekisteriviranomaiset eivät kuitenkaan käyttäneet BR110-tyypin yhteydessä. Mullistavin muutos uutuudessa oli koteloitu moottori. Moottorin melutaso laski huomattavasti ja autoa kutsuttiinkin hiljaiseksi bussiksi. 111-mallin tunnusmerkkinä huomattiin laatikkomainen takaosa ja takapyörien takana molemmin puolin sijaitseva jäähdyttäjä. CR111M:stä kehittyi legendaarinen Tukholman keskustabussi 1970-80-luvulla. Suomeen ensimmäinen CR111M saapui syksyllä 1972 HKL:lle (nro 8, AAR-188). Meillä kuitenkin yleistyi jälleen alustamalli BR111M, jota alkoi näkyä liikenteessä vuoden 1973 lopulta alkaen.

sl_5066_cr111m_copy.jpg

CR111M

Täysin uusina takatuuppareina esiteltiin pitkittäin sijoitetulla moottorilla varustetut BR85 ja BR145. Kevyen mallin turboversio merkittiin BR85S ja yhtenäistakenteiset autot CR85, CR85S ja CR145. 85-tyypin moottori oli kahdeksanlitrainen, mutta 145:ssä jylisi peräti 14-litrainen V8. 85 suunniteltiin turisti- ja yleismalliksi ja 145 Scanian ensimmäiseksi varsinaiseksi pikavuoro-turistimalliksi. Suomessa CR-versiot jäivät harvinaisiksi, jälleen suosittiin BR-alustoja, jotka sitten varustettiin kotimaisella korilla. Uutuudet olivat komponenttialustoja, joihin kuului vain etu- ja takaosa. Koritehtaan kehikko muodosti kantavan rakenteen ja akselivälin sai valita vapaasti.

Mallisto vuonna 1974

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
B80 - B 1968-75 B, D 8 M5 B56 B86 S82
B110 - B 1968-75 B 11 M5 B76 B111 S112
BF80 - E 1968-75 B 8 M5 BF56 BF86S F82
BF110 - E 1968-75 B 11 M5 BF76 BF111 F112
BR85,
BR85S
CR85,
CR85S
T 1971-75 B 8 M5 - BR86S K82
BR145 CR145 T 1971-78 B 14 M5 - BR116S
BR111M CR111M TP 1972-79 B 11 AS2 BR/CR110 BR112

Ykkössarja - 1975

Kaupunkimallin kehitys kulki etuajassa muuhun mallistoon nähden ja katurin ykkössarja nähtiinkin siis jo 1970-luvun alussa. Muilta osin ykkössarja esiteltiin vuonna 1975. Tosin BR/CR145 jatkoi muuttumattomana. Suurin osa tyypeistä uudistui maltillisesti ja monet mallinumerot nousivat yhdellä luvulla. Kahdeksanlitraiset mallit merkittiin kuitenkin 81:n sijasta 86-tyypeiksi. Bulldogit tunnettiin nyt siis B86- ja B111-malleina ja hetkut vastaavasti BF86S- ja BF111-tyyppeinä (kevyt hetku nyt aina turbolla). Kevyt takatuuppari muuttui BR86S:ksi ja yhtenäisrakenne poistui valikoimasta. BF111-mallin sai nyt myös puoliautomaattivaihteistolla. 

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B86 - B 1975-82 B, D 8 M5 B80 S82
B111 - B 1975-82 B 11 M5 B110 S112
BF86S - E 1975-82 B 8 M5 BF80 F82
BF111 - E 1975-82 B 11 M5, P5 BF110 F112
BR86S - T 1975-82 B 8 M5, A BR85S K82
BR145 CR145 T 1971-78 B, T 14 M5 - BR116S
BR111M CR111M TP 1972-79 B 11 A BR/CR110 BR/CR112

Uusia ykkössarjalaisia ja katurin kakkossarja - 1978-79

Pikavuoromalli uudistui vuonna 1978. Raskas ja paljon polttoainetta kuluttava BR/CR145 sai väistyä ja uuden sukupolven alustamalli varustettiin 11-ltraisella turbokoneella. Uusi moottori oli kevyempi, mutta tehokkaampi kuin vanha 14-litrainen. Mallimerkintä muuttui Scanian tapaan hyvin johdonmukaisesti; viimeinen numero nousi yhdellä ja litralukema muuttui 11:ksi eli BR116. Perään lisättiin vielä S, sillä Suomi-mallit varustettiin turbokoneella.

Myös raskas hetku sai vaihtoehdoksi turbollisen moottorin ja tunnisteeksi merkittiin BF111S.

Kaupunkimalli oli jälleen edelläkävijänä ja sen kakkossarjalainen CR/BR112 esiteltiin vuonna 1978. Suomeen uutuus ehti vuotta myöhemmin. Moottorin äänieristystä kehitettiin edelleen ja nyt pärjättiin yhdellä, vasemmalle sivulle takapyörän eteen sijoitetulla jäähdyttimellä. Tämä mahdollisti takaoven sijoittamisen myös takamoottoriautoon. Jäähdytin olikin hyvä keino tunnistaa BR112-malli. CR112:sta ei sen sijaan voinut erehtyä, sillä kori muotoiltiin täysin uudeksi konepesuystävälliseksi laatikoksi. BR112-alustaversiosta tehtiin markkinoille myös Scanian ensimmäinen nivelauto BR112A (A=articulated).

sl_5468_cr112_copy.jpg

CR112

Mallisto vuonna 1980

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
B86 - B Yleis 1975-82 B, D 8 M5 B80 S82
B111 - B Yleis 1975-82 B 11 M5 B110 S112
BF86S - E Yleis 1975-82 B 8 M5 BF80 F82
BF111 - E Yleis 1975-82 B 11 M5, P5 BF110 F112
BF111S - E Yleis 1978-82 B 11 M5 - F112
BR86S - T Yleis 1975-82 B 8 M5, A BR85S K82
BR116S - T Pikav/
turisti
1978-82 B, T 11 M5 BR145 K112
BR112,
BR112S
CR112,
CR112S
T Kaupunki 1979-88
(a)
B 11 AS2, AS4,
AV3
CR/BR111 N/CN112 N/CN113
BR112A - T Kaupunki 1979-84 N 11 AS, AV - N/CN112
AL

(a) = mallimerkintä BR / CR vuoteen 1982 saakka, sitten N / CN.

Kakkossarja - 1981

Vaikka kaupunkibussien kakkossarjalainen esiteltiinkin jo vuonna 1978, niin muiden mallien osalta ensiesiintyminen tapahtui vasta vuosina 1981-82. Mallisto uudistui melko perusteellisesti. Tyyppimerkintöjä muuteltiin jälleen. Numerojärjestelmä pysyi periaatteessa ennallaan, mutta nyt kaikki mallit merkittiin johdonmukaisesti kakkoseen päättyviksi. Kirjainten käyttö uudistui monella tavalla. Nyt lisättiin mallimerkinnän peräänkin ominaisuuksia täsmentäviä kirjaimia. Bulldog-mallit, jotka aikaisemmin tunnettiin B-kirjaimesta, merkittiin nyt S. Hetkut (BF) merkittiin F. Koska takamoottorimalleja oli nyt useita erilaisia, haluttiin niillekin toisistaan poikkeavia merkintöjä. Takamoottorialustojen yhteinen BR-tunnus muuttui nyt siten, että poikittaisella moottorilla varustetut mallit olivat N ja pitkittäin asennetulla koneella varustetut K. Kokovalmisteissa mallien merkinnän eteen laitettiin C.

Pikkukoneella varustettu bulldog B86 oli nyt S82. Isolla koneella varustettu bulldog B111 puolestaan S112. Hetkut BF86S ja BF111 nimettiin vastaavasti F82 ja F112. Maantietuupparit BR86S ja BR116S olivat pitkittäin asennetulla moottorilla varustettuja, ja niistä tuli nyt K82 ja K112. Poikittaiskoneella varustetut kaupunkimallit uudistuivat jo aikaisemmin, mutta niidenkin mallimerkinnät muutettiin muita vastaaviksi. BR112-mallista tuli heti N112, mutta CR112:sta CN112 vasta vuonna 1984.

Mallinumeroiden perään alettiin myöhemmin liittää vielä kirjaimia, yleensä kaksi kirjainta. Näistä ensimmäinen kuvasi sitä, oliko alusta tavallinen kaksiakselinen (C) vai telimalli (T). Toinen kirjain kertoi sen, kummalla puolella ohjaus oli. Oikeanpuoleista liikennettä varten ratti sijoitettiin vasemmalle (L = left) ja vasemmanpuoleista liikennettä varten oikealle (R = right). Suomessa kaksiakselisten mallien perään laitettiin siis CL ja telimalleissa TL. Vuonna 1984, kun CR112-malli vihdoin muutettiin CN112:ksi, tuli nivelautoksi nimenomaan C-malli CN112AL.  Joskus kirjaimia oli kolmekin. Esimerkiksi K112-mallissa turbokone merkittiin entiseen tapaan S ja vapaasti hengittävä N (siis K112 CLS tai CLN).

1980-luvulla etumoottoriset linja-autot alkoivat käydä vanhanaikaisiksi, ja vuosikymmenen puoliväliin mennessä Scania lopetti näiden markkinoinnin Länsi-Euroopassa. Näin kaikki Scanian mallit olivat takamoottorisia. Kakkossarjan aikana ei Suomessa tiettävästi myyty yhtään S112-mallia.

Taulukkojen merkkien selityksiä:

Moott. sij. = alustatyyppi ja moottorin sijoitus
B = bulldog, E = hetku, T = takamoottorinen, korkealattiainen, TP = takamoottorinen, puolimatala, TL = takamoottorinen, kokomatala

Vuodet = aika, jolloin mallia on markkinoitu Suomessa uutena.

Kokolka = kokoluokka
B = kaksiakselinen, T = teliauto, N = nivelauto

Syl. til. = moottorin sylinteritilavuus pyöristettynä

Vaihteisto
M = manuaali, Mx = manuaali, nk. kymppilaatikko, P = puoliautomaatti (Wilson), OC = opticruise, A = automaatti, AS = Scania-automaatti, AA = Allison-automaatti, AZ = ZF-automaatti, R = vaihderobotti, G = "sähkökeppi". Numero viittaa vaihteiden lukumäärään.

Seuraajaversio = erilaisella mallimerkinnällä varustettu tyyppi, joka kuitenkin voidaan tulkita samaan mallisukupolveen kuuluvaksi.

Kakkossarja

Myöhemmin myynnissä vain taulukon alaosan mallit.

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
S82 B

Yleis-/
maaseutu

1981-85 B 8 M5 B86
S112 B Yleis-/
maaseutu
1981-85 B 11 M5 B111
F82 E Yleis-/
maaseutu
1981-85 B 8 M5 BF86S
F112 E Yleis-/
maaseutu
1981-85 B 11 M5 BF111/S
K82CL T Yleis 1982-84 B 8 M5,M5x,A BR86S K92
K92CL T Yleis 1984-88 B 9 M5,M5x,A BR86S/
K82
K93
K112CLS/
CLN/TLS/
TLN
CK112CLS/
CLN/TLS/
TLN
T Pikav./
turisti
1982-88
(a)
B, T 11 M5,M5x,R BR116S K113 K124
N112CL CN112CL/
AL
TP Kaupunki 1979-88
(b)
B, N 11 AS2,AS3,
AS4,AV3,
AV4
BR111/
BR112
N113

(a) = telimalli vasta vuodesta 1984
(b) = mallimerkintä BR112 vuoteen 1982, nivelmallilla vuoteen 1984.

Perusmallisto ennen kolmossarjaa: K92, K112 ja N112.

Kolmossarja - 1988

Vuonna 1988 siirryttiin koko mallistossa kolmossarjaan. Kyse ei kuitenkaan kaikilta osin ollut uudesta mallisukupolvesta, vaan esimerkiksi K112- ja N112-mallien osalta pienemmistä muutoksista. Toisin kuin Volvolla, Scanialla oli ajatuksena, että mallimerkintä kertoo autosta mahdollisimman paljon. Niinpä nyt sen lisäksi, että perusmerkinnän viimeinen numero vaihtui kolmoseksi, laitettiin kaikissa tyypeissä numeroiden perään vielä kolme kirjainta. Kahden ensimmäisen jälkikirjaimen merkitys säilyi ennallaan, mutta kolmas kirjain kertoi nyt tarkemmin auton jousituksesta ja akseleista. A merkitsi erillisjousitusta ja B jäykkää etuakselia. Perusmallit olivat siis yleisesti CLS, erillisjousitetut CLA. Telimallit vastaavasti TLB ja TLA. K92 oli nyt K93 ja 112-tyypit 113-malleja.

Alkuperäinen kolmossarja

 

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
K93CLB T Yleis 1988-98 B 9 M5,M5x K92 K94
K113CLA/
CLB/TLA/
TLB
CK113CLB/
TLB (a)
T Pikav./
turisti
1988-98 B, T 11 M5,M5x BR116S/
(K112)
K124
N113CLB,
N113ALB
CN113CLB,
CN113ALB
TP Kaupunki 1988-97 B, N 11 AS2,AS4,
AV3,AV4,
AZ4 (b)
N112

(a) = valmistettu vain vähäinen määrä, kaikki ilmeisesti CK113CLB. Mallia ei ole ollut myynnissä Suomessa uutena, mutta käytettyjä on myöhemmin hankittu.

(b) Scania-vaihteistot vuoteen 1992, AV4 vuodesta 1992, AZ4 vuodesta 1993?

Alkuperäinen kolmossarja oli siis näin yksinkertainen. Lisää malleja tuli kuitenkin myöhemmin. Vuonne 1989 esiteltiin K- ja N-alustojen rinnalle L-malli, jossa 11-litrainen moottori oli kallistettu. Suomeen L113 tuli vuonna 1990 CLB-versiona.

Perusmallisto vuonna 1990: K93, L113, K113, N113.

Matalalattia-aika alkaa - 1990

Matalalattiabussien aika Suomessa alkoi kesällä 1990. Silloin helsinkiläinen liikennöitsijä Tammelundin Liikenne Oy sai ensimmäisen Mercedes-Benz O405N-matalalattia-autonsa. Suomen seuraava bussi olikin jo sitten Scania. Se tuli Tampereen liikennelaitokselle. Scanian ensimmäinen matalalattiamalli oli yhteistyöprojekti, joka perustui kaupunkimalliin N113CLB. Tähän asennettiin Neoplanin valmistama matala etuakseli ja Carrus-Wiiman 202-kori. Tämä paketti merkittiin tilastoihin Suomessa nimellä Neoplan-Scania N113CLB AA. Sen jälkeen mallimerkinnäksi tuli Scania N113CLB-LG. Toisin kuin Saksassa, jossa kehitettiin heti kokomatala malli, oli Scanian auto edestä matala low-entry. Tällainen edestä matala tyyppi on Suomessa pysynyt perustyyppinä näihin päiviin saakka.

Vuonna 1993 kehitettiin varsinainen edestä matala malli N113CLL. Viimeinen L oli nyt siis matalalattiaisen tyypin tunnus. Valmis kokonaisuus koreineen sai nimekseen CN113CLL MaxCi.

Sen jälkeen myös L113-mallista kehitettiin edestä matala CLL-versio ja vuodesta 1996 alkaen sitä alkoi saada myös telimallina L113TLL.

hkl_9522_kny_600_x_414.jpg

CN113CLL MaxCi

Mallisto vuonna 1996

 

Malli
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
K93CLB T Yleis 1988-98 B 9 M5,M5x K92 K94
K113CLA/
CLB/TLA/
TLB
CK113CLB/
TLB (a)
T Pikav./
turisti
1988-98 B, T 11 M5, M5x BR116S/
(K112)
K124
L113CLB/
TLB
CL113CLB/
TLB
TP Yleis 1990-98 B, T 11 M5,M5x,
AV,AZ
L94IB
L113CLL/
TLL
TE Kaupunki 1993-98/
1996-98
B, T 11 AV3,AV4,
AZ4,AZ5
L94UB
N113CLB,
N113ALB
CN113CLB,
CN113ALB
TP Kaupunki 1988-97 B, N 11 AV3,AV4,
AZ4
N112
N113CLL CN113CLL
MaxCi
TE Kaupunki 1993-98 B 11 AV3,AV4
AZ4

(a) = valmistettu vain vähäinen määrä, kaikki ilmeisesti CK113CLB. Mallia ei ole ollut myynnissä Suomessa uutena, mutta käytettyjä on myöhemmin hankittu.

Nelossarja - 1997-98

Nelossarjan mallit esiteltiin vaiheittain muutaman vuoden aikana, mutta ne esitellään tässä yhdellä kertaa siinä tilanteessa, kun kaikki olivat tuotannossa. Suurena uudistuksena saatettiin todeta nyt se, että pitkäaikaisesta 11-litraisesta moottorista luovuttiin (hetkeksi), ja lähes koko malliston yleismoottorina käytettiin uutta yhdeksänlitraista  Euro 3-konetta. Sitä tosin tarjottiin useina erilaisina tehoversioina. Ainoastaan K-turistimallissa käytettiin erikokoista konetta ja se olikin nyt 12-litrainen voimanlähde. Toinen merkittävä nelossarjan uudistus oli se, että yhtenäisrakenteiset mallit olivat nyt ulkonaisesti toisiaan muistuttavaa Omni-sarjaa.

K93-mallista kehitettiin nyt K94, mutta tärkeimmäksi yleisalustaksi tuli nyt L113:n seuraaja L94. K113 oli uudella isommalla koneellaan K124, mutta sen rinnalle esiteltiin myöhemmin 11-litrainen malli K114.  Korkealattiaista kaupunkimallia ei enää valmistettu ja poikittaiskoneisen edestä matalan mallin valmistustakaan ei enää jatkettu. Edestä matala kaupunkibussi oli nyt L113CLL:n seuraaja L94UB. Täysin uutena kaupunkiliikennetyyppinä esiteltiin kokomatala malli N94UB. Sen moottori asennettiin poikittain.

Mallimerkintäperiaatteet pysyivät alkukirjainten ja -numeroiden osalta pääosin ennallaan, mutta numeroiden jälkeiset merkit uudistuivat. Merkintään kuuluivat nyt myös aina kaksiakselisuudesta kertova 4x2 tai telistä kertova 6x2 (6x2*4 kun teli on kääntyvä). Näin siis telimalleille ei enää tarvittu erillistä T-merkintää. Ensimmäinen jälkikirjain selvitti nyt tyypin käyttötarkoitusta ja jousitusta. E merkitsi erillisjousitusta ja i puolestaan jäykkää etuakselia. U tarkoitti kaupunkimallia matalalla etuakselilla. Jälkimmäinen kirjain merkittiin yleensä B, nivelautolla kuitenkin A.

Yhtenäisrakenteisilla kokonaisuuksilla käytettiin nyt siis C-alkukirjaimen lisäksi Omni-alkuista mallinimeä. Sen lisäksi L94-mallin kokoversiossa käytettiin C:n sijasta I-kirjainta. Tämän mallin koko merkintä oli siis IL94IB OmniLine (ja lisäksi siis 4x2 tai 6x2). L94UB:n kokoversio merkittiin CL94UB OmniLink. Kokomatala malli N94UB merkittiin yhtenäisrakenteisena CN94UB OmniCity. Nivelversio N94UA ja CN94UA OmniCity.

Volvo oli vuosikausia markkinajohtaja Suomen bussimyynnissä, mutta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolella tilanne muuttui. Volvo kompuroi pahasti uusien Euro 3-malliensa kanssa syksyllä 2001. Esimerkiksi kaupunkibusseissa supersuosittu B10BLE-malli korvattiin B12BLE-tyypillä. Sen myynti kaksiakselisena ei sujunut lainkaan ja Scania korjasi potin liikennöitsijöiden tarpeisiin hyvin sopivalla nelossarjan L94UB-mallillaan.

helb_234_4_kny_300_x_225.jpg
L94UB 4x2 Lahti Scala
helb_9840_kny_600_x_450.jpg
CN94UB 4x2 OmniCity

Muutoksia korimaailmassa

Aikaisemmin Suomessa toimi useita koritehtaita ja karkeasti yleistäen mille tahansa alustalle saatettiin rakentaa mikä tahansa kori. Sitten koritehtaiden määrä alkoi vähentyä ja 1990-luvulla Suomessa toimi enää kaksi merkittävää täysikokoisten bussien korittajaa, Carrus-konserni useine tehtaineen sekä Lahden Autokori Oy. Vuonna 1998 Carrus siirtyi Volvon omistukseen. Korit muuttuivat vähitellen Volvo-nimisiksi ja vuoteen 2000-mennessä Scanioiden koritus loppui. Tämän vuoksi Lahden Autokorin yhteistyö tiivistyi Scanian kanssa. Selvimpänä osoituksena tästä oli Lahden Autokorin kesällä 2001 esittelemä uusi kaupunkimalli Scala, joka jo mallinimestään lähtien viestitti sitä, minkämerkkiselle alustalle kori tarkoitettiin. Vuodesta 2002 lähtien lähes kaikki Scanian kaupunkimallialustat Suomessa saivat päälleen joko Lahti Scala- tai Ikarus E94-korin. Maantiemallit koritettiin puolestaan Lahden Autokorin Flyer / Falcon / Eagle-tuoteperheen koreilla. Merkittävin Scanian yhteistyökumppani Euroopassa oli kuitenkin espanjalainen Irizar.

Nelossarja 2000 - 2005

Malli*
(alusta)
Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja-
versio
Seuraava
sukupolvi
K94IB,
K94EB
T Yleis. 1998-2006 B, T 9 G7, OC ym. K93 K270IB/EB
K310IB/EB
K124IB,
K124EB
T Pikav./
turisti
1998-2006 B, T 12 G7, OC ym. K113 K340IB/EB
K380IB/EB
K420IB/EB
K114IB,
K114EB
T Pikav./
turisti
2000-2006 B, T 11 G7, OC ym. (K113)
L94IB,
L94EB
IL94IB OmniLine,
IL94EB OmniLine
T Yleis. 1998-2006 B, T 9 G7 ym. L113CLB
L94UB CL94UB OmniLink TE Kaupunki 1998-2006 B, T 9 AZ4, AZ5,
AV4
L113CLL K230UB
K270UB
K310UB
N94UB CN94UB OmniCity
CN94UA OmniCity
TL Kaupunki 1997-2006 B, N 9 AZ4, AZ5,
AV4
N230UB/UA
N270UB/UA
N310UB/UA

* mallimerkintään kuuluu siis aina myös 4x2 (kaksiakseliset) tai 6x2 / 6x2*4 ((telimallit)

Vitossarja, joka ei ollutkaan vitossarja - 2005

Vuonna 2005 esiteltiin Scanian seuraava mallisukupolvi. Se olisi järjestyksessä ollut vitossarja, mutta mallimerkintöjä muutettiin siten, että viimeisenä numerona ei ollutkaan 5. Scaniallahan on aina ollut pyrkimyksenä, että mallimerkintä kertoo autosta mahdollisimman paljon. Useiden vuosikymmenten ajan oli kätevää ilmoittaa moottorin litratilavuus. Sehän kertoi selkeästi, minkä kokoisesta voimanlähteestä oli kyse. 1990-luvulta lähtien alkoi kuitenkin yleistyä tapa, jossa useissa malleissa käytettiin litratilavuudeltaan samankokoista moottoria, mutta tarjolla oli kuitenkin tästä koneesta useita erilaisia tehoversioita. Niinpä Scaniallakin alettiin nyt liittää mallimerkintään moottorin teho litratilavuuden sijasta. Uusien Euro 4-luokan koneiden tehoversiot olivat 230, 270, 310, 340, 380 ja 420 hevosvoimaa. Nämä jakautuivat siten, että kolme ensimmäistä teholuokkaa olivat yhdeksänlitraisia viisisylinterisiä ja loput kaksitoistalitraisia kuusisylinterisiä.

Muilta osin mallimerkinnät pysyivät ennallaan. Merkintä saattoi siis olla esimerkiksi K230UB tai K380EB (sekä 4x2 jne.). Teholukemat olisi voinut myös esittää vitospäätteisinä (235, 385 jne.), mutta Scania ei tällaista mahdollisuutta käyttänyt.

L-alustasarja hylättiin kokonaan ja kaikki mallit kokomatalaa tyyppiä lukuunottamatta olivat nyt K-mallia. Uutuudet tunnisti helposti mm. uudesta mittaristosta. Ainakin 9-litraisten moottorien ääni kuullosti täysin erilaiselta kuin ennen. Uuden kaupunkimallin tunnisti jo kaukaa moottorin ja pakoputkiston kumeasta saundista.

Euro 4-rajoitus vaati moottorinvalmistajia kehittämään uusia ratkaisuja. Yleisin keino oli AdBlue-lisäaineen käyttö. Scania kuitenkin hyödynsi toisenlaista ratkaisua eli pakokaasujen takaisinkierrätystä (EGR).

K94, K114 ja K124 olivat nyt yksi malli, johon sai yhdeksän- tai 12-litraisen moottorin eri tehoversioina ja edelleen joko erillisjousituksella (EB) tai tavallisella akselilla (IB). Nämä mallit saivat Suomessa päällensä yleensä Lahti Flyer / Falcon / Eagle-korin vuoteen 2007 asti. Myös espanjalainen Irizar oli saatavissa vaikka jäikin melko harvinaiseksi, kuten myös Scanian oma OmniLine-kokonaisuus.

la4hb_eagle_kny_300_x_225.jpg
K114IB 4x2 Lahti Eagle 560
helb_718_ea_kny-1_300_x_220.jpg
K230UB 4x2 Lahti Scala

Jos aivan terkkoja ollaan, niin myös kaupunkimalli L94UB jäi vaille seuraajaa, koska kallistetulla moottorilla varustettuja L-tyyppejä ei enää valmistettu. Käytännössä kuitenkin L94UB:n seuraaja oli pystykoneinen KxxxUB, johon sai kolmea 9-litraista moottoria 230, 270 ja 310 hv. Suomessa useimmat kaksiakseliset autot olivat K230UB-mallia ja teliautot K270UB-tyyppiä. Ikaruksen poistuttua Suomen markkinoilta koritettiin nämä mallit lähes yksinomaan Lahti Scala-koreilla. Uuden K-mallin Scanian pystykone vaati Scalan koriin peräosan korotuksen. Yhtenäisrakenteisena mallina jatkoi edelleen OmniLink. Kokomatalan tyypin merkinnät olivat vastaavanlaiset ja yhtenäirakenteisen version nimenä edelleen OmniCity.

Vaikka Euro 5- ja EEV-päästörajat eivät olleetkaan vielä voimassa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, oli valmistajilla suuri halu saada markkinoille nämä tiukat rajat alittavat moottorit. Scanian tavoitteena oli saada Euro 5 / EEV-moottori markkinoille vuonna 2006. Tämä tavoite ei kuitenkaan vielä onnistunut, mutta vuodelle 2007 Scania otti jo tilauksia EEV-malleista. Moottoreiden kehittely oli kuitenkin odotettua hitaampaa ja vasta joulukuussa 2007 rekisteröitiin ensimmäinen EEV-Scania. Tässä yhteydessä joidenkin koneiden teho nousi hieman. 270-hevosvoimaisesta tuli 280-hevosvoimainen, teholuokka 310 nousi 320:een jne.

Vuosina 2005 - 2007 ei Suomessa rekisteröity yhtään uutta Omni-yhtenäisrakennebussia eikä niitä aktiivisesti markkinoitukaan.

OmniExpress - 2008

Vaikka useimmat Suomessa myytävät Scaniat olivat erikseen koritettavia alustoja, oli soveltuvien korien valikoima supistunut hyvin vähiin. Scanian turistimallien korivaihtoehtona toimivat pääasiassa vain Lahden Autokorin Flyer / Falcon / Eagle-sarja tai sitten Irizar. Kun Lahden turistikorien malli-ikä läheni loppuaan, tiivistyi Scanian ja Lahden Autokorin yhteistyö entisestään. Scanian avustuksella rakennettiin Lahden Jokimaalle kokonaan uusi tehdas ja siellä alettiin valmistaa Lahden uutta turistibussia. Tuotantolaitos valmistui keväällä 2007 ja ensimmäinen uutuus saatiin nähtäville jo Linja-autoliiton näyttelyyn kesällä 2007. Tuotteen nimeksi annettiin OmniExpress, mutta ei Lahti OmniExpress vaan Scania. Scanian turistibusseja tultaisiin nyt tarjoamaan Euroopassa joko Irizar- tai Scania OmniExpress-malleina. Lahden Autokorin Falcon- ja Eagle-malleja valmistettiin vuoden 2007 loppuun saakka ja sen jälkeen Lahden turistimalli oli Flyer tai Scania OmniExpress.

la5h_omniexpress_kny_600_x_449.jpg
K400IB 4x2 OmniExpress 360

Mallistoa vuonna 2008

Mukana kaikki Omni-mallitkin, vaikka niitä ei Suomessa aktiivisesti markkinoitukaan (paitsi OmniExpress). Osa malleista on sellaisia yhdistelmiä, joita ei välttämättä Suomessa ole rekisteröity.

Teholuokat:

9-litraiset EEV: 230, 280
9-litraiset Euro 5: 230, 280, 320
9-litraiset Euro 4: 230, 270, 310
12-litraiset Euro 5: 360, 380, (400), 440, 480
12-litraiset Euro 4: 340, 380, 420,480

x = mallimerkintään kuuluva moottorin teholukema, ei liity akseli/vetotapamerkintään 4x2 ym.

Mallimerkintään kuuluu aina myös 4x2 (kaksiakselinen) tai 6x2 (teli) tai 6x2*4 (ohjaava teli).

OmniExpress-koria valmistettiin kahdella korkeudella 340 ja 360 (taulukossa OE).

IB-malleissa jäykkä etuakseli, EB-malleissa etupyörien erillisjousitus.

Taulukko on täysin epävirallinen ja voi sisältää virheitä.

Malli
(alusta)
Korirakenne

Yhtenäis-
rakenne
Moott.sij. Käyttö-
tark.
Vuodet Koko-
lka
Syl.
til.
Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
KxIB,
KxEB
OE 340/360
Irizar 14
Irizar Century,
Lahti Flyer
T Yleis/
turisti
2008-16* B, T 9 G (vain IB), OC, AZ5 (vain IB), AZ6 K94 Useita
CKxIB
OmniLine,
CKxEB
OmniLine
T Yleis-/
turisti
2008-? B, T 9 ks. yllä Touring?
KxIB
KxEB
OE 340/360
Irizar 14,
Irizar Century
T Pikav./
turisti
2007-16* B, T 12 ks. yllä K114,
K124
KxUB Lahti Scala TE Kaupunki 2007-13 B, T 9 AZ6, AZ5 L94UB OmniExpr.
320 LE
CKxUB
OmniLink,
CKxUA
OmniLink
TE Kaupunki 2007-13 B, T, N 9 AZ6, AZ5 CL94UB
OmniLink
Citywide
LE
NxUB Lahti Scala TL Kaupunki 2007-13 B, N 9 AZ6, AZ5 N94UB,
CN94UB OmniCity,
CN94UA OmniCity
-
CNxUB
OmniCity,
CNxUA
OmniCity
TL Kaupunki 2007-13 B, N 9 AZ6, AZ5 CN94UB
OmniCity,
CN94UA
OmniCity
Citywide
LF

Merkintä kokonaisuudessaan voi siis olla esimerkiksi Scania K320EB 4x2 tai Scania K280UB 6x2*4 jne.

* = lopetusvuosi merkitty OmniExpressin mukaan. OmniLinen valmistus päättyi jo aikaisemmin ja Irizar-mallitkin vaihtuivat.

Touring - 2009

Turistikorien puolella saatiin vuonna 2009 uusi yhteistyökumppani. Kiinalainen Higer alkoi valmistaa Scanialle uutta koria, joka sai nimekseen Scania Touring. Sen pohjaksi sai kaikki Scanian turistialustat 9- tai 12-litraisilla koneilla, niin IB- kuin EB-versioinakin.

2010-luku

2010-luvulla Scanian bussivalikoima entisestään monipuolistui ja erilaisten moottorien, eri moottoritehojen, vaihtoehtoisten polttoaineiden ja eri korirakenteiden lukumäärä nousi huomattavasti.

Tästä eteenpäin mallistoa käydään läpi vain pintapuolisesti ja keskittyen erityisesti vain Suomessa yleisiin Scania-malleihin.

OmniExpress 320 - 2012

Yli kymmenen vuotta samannäköisenä Lahden Autokorin tuotannossa pysynyt Flyer sai vihdoin korvaajan vuonna 2011. Kesän linja-autonäyttelyssä esiteltiin uusi OmniExpress-tuoteperheen jäsen 320. Sen eroavaisuutena 340 / 360-sisariinsa ei ollut ainoastaan korkeus, vaan myös etuosan muotoilu poikkesi hiukan korkeammista versioista. Uutuuden tuotanto pääsi täyteen vauhtiin vuonna 2012.

Kaupunkimalli Scala alkoi ikääntyä ja viimeiset Scalat valmistettiin Helsingin runkolinjalle 550 kevättalvella 2013. Scalan seuraajasta kuultiin kuitenkin hyviä uutisia. OmniExpress-mallisto laajenisi tähänkin suuntaan ja Scala korvattaisiin uudella kaupunkikorilla OmniExpress 320 LE.

Lahden Autokori Oy:n konkurssi - 2013

Tuskin oli OmniExpress 320:n tuotanto päässyt kunnolla alkuun, kun Lahden Autokori Oy ajautui konkurssiin syyskuussa 2013. Vauhti Scanian kyydissä oli kovaa ja lukuisat investoinnit mm. kokonaan uuteen tuotantolaitokseen vaativat veronsa.

Citywide ym. - 2013

Vuonna 2013 Scania korvasi vanhat OmniLink- ja OmniCity-bussinsa uudella Citywide-mallilla. Edestä matala tyyppi tunnettiin nimellä Citywide LE ja kokomatala merkittiin LF-tunnisteella.

img_2870_500_x_375.jpg
CK250UB 4x2 Citywide LE

Turistimallien 12-litrainen moottori kasvoi jossain vaiheessa 13-litraiseksi ja syksyllä 2013 esiteltiin kokoskaalan toiseen päähän uusi 7-litrainen voimanlähde 280:n hevovoiman teholla.

SOE Bus Production Finland Oy - 2014

Scania ei pelastanut Lahden Autokoria yhtiönä, mutta pelasti kuitenkin uuden tehtaan sekä suuren osan työpaikoista. Toukokuussa 2014 perustettiin Scanialle tytäryhtiö SOE Bus Production Finland Oy, joka jatkoi linja-autokorien tuotantoa Lahden Jokimaan tehtaalla. Näin myös Scalan seuraajan valmistuksen aloitus varmistui.

OmniExpress 320 LE - 2014

Lahden Autokorin konkurssin jälkeen piti Scanian kaupunkibussit hankkia yhtenäisrakenteisina OmniLink-, OmniCity- ja myöhemmin Citywide-malleina. Kokomatalia busseja ei Suomessa suosittu, eikä OmniLink-tyyppejäkään myyty. Vuonna 2013 esitelty Citywide sai jonkin verran suosiota LE-versiona. Varsinainen onnenpotku oli kuitenkin Scalan seuraajan OmniExpress 320 LE:n esittely Porin linja-autonäyttelyssä kesällä 2014. Siitä tuli heti suosittu malli Scania-ostajien keskuudessa.

helb_1403_kny_15282.jpg
K280UB 6x2*4 OmniExpress 320 LE

Scania-mallistoa vuonna 2014

Mallimerkinnöissä käytettiin edelleen moottorin teholukemaa. Koneita tarjottiin 7-, 9- ja 13-litraisina. 7-litraisen teho oli 280 hevosvoimaa, 9-litraisia tarjottiin tehokukemin 250 - 360 ja 13-litraisia 360 - 490 hevosvoimaisina. Polttoainevalikoimaan kuului dieselin lisäksi mm. bioetanoli, biokaasu, biodiesel, maakaasu jne.

Scanioita Irizar-koreilla myytiin Suomessa vähän, joten taulukossa ei ole eritelty tämän korimerkin eri malleja.

Alusta/kori-mallit

Malli Korirakenne Moott.
sij.
Käyttö-
tark.
Vuodet Koko-
lka
Syl.
til.
Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
KxIB 4x2
KxIB 6x2*4
KxEB 4x2
KxEB 6x2*4
OmniExpress
320/340/360
T Yleis-/
pikav./
Turisti
2012-16 B
T
B
T
9 G, OC ym. Useita Interlink
Ks. yllä Irizar PB ym. T Yleis-/
pikav./
turisti
B, T 9 G, OC ym.
Ks. yllä Touring HD T Yleis-/
pikav./
turisti
2009- B, T 9 G, OC ym. -
KxIB 4x2
KxIB 6x2*4
KxEB 4x2
KxEB 6x2*4
OmniExpress
340 / 360
T Pikav./
turisti
2012-16 B
T
B
T
13 G, OC ym. Useita Interlink
Ks. yllä Irizar PB ym. T Pikav./
turisti
2012- B, T 13 G, OC ym.
Ks. yllä Touring HD T Pikav./
turisti
2009- B, T 13 G, OC ym.
KxUB 4x2
KxUB 6x2*4
OmniExpress
320 LE
TE Kaupunki 2014- B,
T
7 AZ6
Ks. yllä OmniExpress
320 LE
TE Kaupunki 2014- B, T 9 AZ6 Scala
NxUB 4x2
NxUA 6x2/2
(a) TL Kaupunki 2014- B
N
7 AZ6
NxUB 4x2
NxUA 6x2/2
(a) TL Kaupunki 2014- B
N
9 AZ6 N94UB
N94UA

(a) = NxUB / NxUA-alustat kuuluvat Scanian alustavalikoimaan, mutta niitä ei ole Suomeen hankittu.

Citywide-yhtenäisrakenteiset mallit

Malli Moott.
sij.
Käyttö-
tark.
Vuodet Koko-
lka
Syl.
til.
Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
CKxUB 4x2 Citywide LE

TE Kaupunki 2013- B
T
7 AZ6
CKxUB 4x2 Citywide LE
CKxUB 6x2*4 Citywide LE
TE Kaupunki 2013- B
T
9 AZ6 CKxxxUB
OmniLink
CNxUB 4x2 Citywide LF
CNxUA 6x2/2 Citywide LF
TL Kaupunki 2013- B
N
7 AZ6
Ks. yllä TL Kaupunki 2013- B, N 9 AZ6 CNxxxUB/UA
OmniCity

Interlink - 2016

IMG_2165_1000_x_750.jpg
K410IB 4x2 Interlink HD

Vuonna 2016 esiteltiin OmniExpressin korvaaja Scania Interlink. Tätäkin mallia alettiin valmistaa Lahdessa. Korkeusvaihtoehtoja tarjottiin entiseen tapaan kolme: LD = 3,2 m, MD = 3,4 m ja HD = 3,6 m. Kaupunkiversio OmniExpress 320 LE jäi edelleen tuotantoon muuten entisenlaisena, mutta yhtenä moottorivaihtoehtona oli myös Cumminsin valmistama voimanlähde.

Mallistoa vuonna 2016

Malli Korirakenne Moott.
sij.
Käyttö-
tark.
Vuodet Koko-
lka
Syl.
til.
Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
KxIB 4x2
KxIB 6x2*4
KxEB 4x2
KxEB 6x2*4
Interlink
LD/MD/HD
T Yleis-/
pikav./
Turisti
2016- B
T
B
T
9 G, OC ym. OmniExpress
Ks. yllä Irizar PB ym. T Yleis-/
pikav./
turisti
B, T 9 G, OC ym.
Ks. yllä Touring HD T Yleis-/
pikav./
turisti
2009- B, T 9 G, OC ym. -
KxIB 4x2
KxIB 6x2*4
KxEB 4x2
KxEB 6x2*4
Interlink
LD/MD/HD
T Pikav./
turisti
2016- B
T
B
T
13 G, OC ym. OmniExpress
Ks. yllä Irizar PB ym. T Pikav./
turisti
2012- B, T 13 G, OC ym.
Ks. yllä Touring HD T Pikav./
turisti
2009- B, T 13 G, OC ym.
KxUB 4x2
KxUB 6x2*4
OmniExpress
320 LE
TE Kaupunki 2014- B,
T
7 AZ6
Ks. yllä OmniExpress
320 LE
TE Kaupunki 2014- B, T 9 AZ6 Scala
NxUB 4x2
NxUA 6x2/2
(a) TL Kaupunki 2014- B
N
7 AZ6
Ks. yllä (a) TL Kaupunki 2014- B, N 9 AZ6 N94UB
N94UA

(a) = NxUB / NxUA-alustat kuuluvat Scanian alustavalikoimaan, mutta niitä ei ole Suomeen hankittu.

Citywide-mallit ennallaan, katso vuoden 2014-taulukko.