Yhteystiedot

kny@netti.fi

Volvon bussimallit

volvo-logo.jpg

Busseja Suomessa 1930-luvulta vuoteen 2018

Päätarkoitus on kertoa mallisukupolvista ja tyyppimerkinnöistä sekä siitä mistä ulkonaisista eroista voi tunnistaa eri mallit. Teknisiä ominaisuuksia esitellään vain pintapuolisesti.

Alkuvaiheita

Ensimmäinen linja-autoksi luokiteltava Volvo-ajoneuvo tuli Ruotsissa markkinoille vuonna 1928. Se tehtiin kuorma-autoalustalle, kuten kaikki varhaiset bussit. Vuonna 1932 alettiin valmistaa mallia LV70B. Se pohjautui kuorma-automalleihin LV68/LV69/LV70, mutta B-versio suunniteltiin erityisesti linja-autokäyttöä varten.

1930-luvun alussa Volvo-linja-autot rantautuivat myös Suomeen. LV70B oli nokkamallinen alusta, mutta jo vuonna 1933 Volvo esitteli bulldog-alustan LV75. Siinä ei ollut erillistä nokkaa, vaan kuljettaja istui moottorin vieressä etuakselin yläpuolella. Myös LV75-mallista oli saatavissa B-versio. Sekä LV70B että LV75 olivat saatavissa bensiinimoottorilla (DC) tai Hesselman-koneella (HA).

LV70B-mallin valmistus jatkui vuoteen 1936 ja LV75-mallin vuoteen 1935.

B1-sukupolvi - 1934

Vuonna 1934 esiteltiin uusi varta vasten bussikäyttöä silmällä pitäen suunniteltu alustamallisto. Nokka- ja bulldog-mallit olivat teknisesti samankaltaisia, suurimman eron ollessa etupään rakenteessa. Vanhoja LV-tyyppejä myytiin edelleen.

Uusi nokkamalli oli B2. Rinnakkaisversiona B3, joka erosi B2:sta taka-akseliston osalta. Bulldog-malli tunnistettiin merkinnästä B1, jolla rinnakkaisversiona vastaavalla tavalla B2. Kaikki uudet mallit varustettiin tehokkaammilla uusilla moottoreilla. Tyyppimerkintä bensiinimoottorille FC ja Hesselmannille FCH.

Mallisto vuonna 1935

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
LV70B N 1932-36 B 4 M4 - -
B2 N 1934-36 B 4 M4 - B22/B24
B3 N 1934-36 B 4 M4 - B22/B24
LV75 B 1933-35 B 4 M4 - -
B1 B 1934-37 B 4 M4 - B20/B23
B4 B 1934-37 B 4 M4 - B20/B23

Taulukkojen merkkien selityksiä:

Moott.sij. = alustatyyppi
N=nokkamallinen, B=bulldog, E=hetku, K=keskimoottorinen, T=takamoottorinen

Kokolka = kokoluokka
B=normaali kaksiakselinen (4x2), D=midi, N=nivelauto, T=teliauto

Syl.til. = moottorin sylinteritilavuus litroina tasalukuun pyöristettynä

Vaihteisto
M=manuaali, P=puoliautomaatti (Wilson), A=automaatti. Numero viittaa vaihteiden lukumäärään.

B10-50-sukupolvi - 1936-37

Vuosina 1936-37 mallisto uudistui. Uusina tyyppeinä esiteltiin nokkamalli B11 ja bulldog B10. B11-perusmallin akseliväli oli 4,7 metriä, mutta sen sai myös 5,2-akselivälillä. Silloin tyyppimerkintänä käytettiin B14. B10-bulldogin akseliväli oli 4,2 metriä, mutta B12-versiossa 4,7 metriä.

Vuonna 1937 uusiutuivat B1-B4-mallit. Nokkabussista B2/B3 tuli nyt B22/B24 ja bulldogista B1/B4 kehittyi B20/B23. Jälleen tarjottiin kahta akseliväliä. Nokkamallin perusversiossa mitta oli 5,2 metrlä (B22) ja venytetyssä mallissa 5,8 metriä (B24). Bulldog-mallien B20 ja B23 vastaavat mitat olivat 4,7- ja 5,2 metriä.

Erityisesti kaupunkibussimarkkinoille suunnattiin uusi malli B40/B41 akseliväleillä 5,3- ja 6 metriä. Siitä kehitettiin vielä "suurkaupunkiversio" B50, joka varustettiin automaattivaihteistolla. Nämä eivät olleet Suomessa kovin yleisiä.

Moottorivalikoimaan kuuluivat edelleen  bensiini- ja Hesselman-koneet. B10- ja B11-malleissa yleisimpänä voimanlähteenä käytettiin FC-tyyppiä, Hesselman-versiona FCH. B40-malleissa käytettiin aluksi Hesselmania merkinnällä FAH tai bensakonetta FA. Ne korvattiin myöhemmin B50-mallissa käytetyllä FB- ja FBH-moottoreilla.

B10-B20-malleja valmistettiin pääsääntöisesti vuoteen 1942 saakka, B10/B12-tyyppiä kuitenkin vuotta pitempään. B50-mallia valmistettiin vain pari vuotta, mutta B40/41 pysyi markkinoilla Ruotsissa vuoteen 1946 saakka.

Mallisto vuonna 1940

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B11, B14 N 1936-41? B 4 M4 - -
B22, B24 N 1937-41? B 4 M4 B2, B3 -
B10, B12 B 1936-41? B 4 M4 - LV128B
B20, B23 B 1934-41? B 4 M4 B1, B4 B510
B40, B41 B 1937-46? B 8 M - B530
B50, B52 B 1938-41? B 8 A - -

vainio_volvo_400_x_268.jpg
Vainion Liikenteen Volvo.

Vielä kuorma-autoalustoja

Varsinaisten nokkabussimallien valmistus päättyi vuonna 1942. Tuontirajoitusten takia oli sodan jälkeen kuitenkin vaikea saada uusia bussialustoja Suomeen ja lähes kaikki maahantuodut Volvot olivat kuorma-autoalustoja. Niitä koritettiin linja-autoiksi 1940-luvun lopulla ja vihonviimeiset vuonna 1953. Tällaisia olivat mm. LV120, LV125 ja LV224, sekä myös LV128B, jota sai myös bulldog-versiona.

Sodan jälkeen, 500-sukupolvi

Myöhemmin sodan jälkeen Suomessa alettiin myydä Volvon uutta sukupolvea. Myös mallimerkinnät uusittiin. Bussialustaa kuvaavan B:n jälkeen merkittiin kolme numeroa. Ensimmäinen näistä oli 5 kuvaten tätä sukupolvea (mallisarjaa). Seuraava numero erotteli mallit lähinnä kokoluokan mukaan. Viimeinen numero laitettiin yleismallimerkinnässä aina nollaksi, mutta lopullisessa merkinnässä sitä muunneltiin akselivälin mukaan.

500-sarjaan kuuluivat kevyt bulldog B510 ja raskaampi B530. B510-mallia sai kahdella akselivälillä, jotka merkittiin B512 ja B513. Vastaavat akselivälit olivat 4,7- ja 5,2 metriä. B530:ssa merkintöinä käytettiin B531 ja B532. Vastaavina akseliväleinä 5,5- ja 6,0 metriä. B510:n sai vielä FE-bensiinimoottorilla, mutta suurin osa varustettiin kuusilitraisella VDA-dieselillä. B530-malleissa käytettiin tehokkaampaa 8,7-litran VDB-dieselkonetta ja vaihdelaatikko sijoitettiin alustan keskelle.

500-sukupolvi

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B510 / B512, B513 B 1946-52 B 6 M5 B20 B615
B530 / B531, B532 B 1946-51 B 9 M5 B40 B635

600-sukupolvi - 1952

1950-luvun alkupuolella saatiin markkinoille uusi 600-sukupolvi. Mallimerkintäsysteemiä tarkennettiin hiukan. Kuorma-autopuolella vakiintui käytäntö, jossa bensiinimoottoristen autojen mallimerkinnän viimeisenä numerona käytettiin nollaa ja dieselmoottorisilla puolestaan vitosta. Vastaava käytäntö otettiin käyttöön myös bussipuolella. Bussit olivat nyt aina kuitenkin dieseleitä, joten viimeinen numero merkittiin aina viitoseksi. Akselivälivariaatiot, jotka 500-sarjassa merkittiin 1-3-välille, merkittiin nyt 6-8-välille. 

Uuden sukupolven B510 oli nyt B615 ja B530 puolestaan B635. Nyt tarjottiin myös hetkuversiota B614 (Ruotsissa markkinoitiin jo edellisen sukupolven yhteydessä hetkuversiota B514). Täysin uutena bussityyppinä esiteltiin Volvon ensimmäinen keskimoottorimalli B655.

Lopulliset mallimerkinnät määräytyivät jälleen akselivälin mukaan. B615-versiot olivat B616 (4,7 m) ja B617 (5,2 m). B635-versioina tarjottiin B637 (5,5 m) ja B638 (6 m). Hetkussa käytettiin kiinteää akseliväliä 4,7 metriä. Keskimoottorimalli B655:n versiot olivat B656, B657 ja B658, vastaavat akselivälit 5,0-, 5,5 ja 6,0 metriä.

Volvo B615-mallin suurin uudistus oli uusi tehokkaampi VDC-moottori (joka kyllä asennettiin jo joihinkin edellisen sukupolven viimeisimpiin autoihin). Myös B635 varustettiin uudella moottorilla ja komponentit olivat suurelta osin yhteisiä L395 Titan-kuorma-auton kanssa. Vaihdelaatikkokin sijoitettiin normaaliin paikkaan. B615- ja B635-malleja kutsuttiin vastaavilla nimillä kuin kuorma-autopuolen kevyttä ja raskasta mallia eli Viking ja Titan.

Hetkumalli B614 oli periaatteessa sama auto kuin B615, erona ainoastaan etupään rakenne. B614 muuttui vuonna 1954 B6151-malliksi. Tämän merkitys jäi hyvin vähäiseksi. Keskimoottorimallinkaan myynti ei ollut kovin vilkasta, oltiinhan Suomessa vasta siirtymässä nokkabusseista bulldogiin.

Mallisto vuonna 1954

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B615 / B616, B617 "Viking" B 1951-65 B 7 M5 B510 (BB57)
B635 / B637, B638 "Titan" B 1952-67 B 10 M5 B530 -
B614 E 1951-53 B 7 M5 (B514) B6151
(B6151) E 1954 B 7 M5 B614 (B715)
B655 / B656, B657, B658 K 1952-64 B 10 M5, P4, A - B755

Tyyppimerkintäpolitiikkaa muuteltiin jälleen 1950-luvun puolivälissä. Mallit merkittiin aina kiinteästi 5-päätteisinä, mutta jos akseliväli haluttiin myös mainita, perään lisättiin vielä kaksinumeroinen koodi.

Koodien viimeiset numerot merkittiin seuraavasti: 3=4,7 m, 4=5 m, 5=5,2 m, 6=5,5 m, 7=5,9 m ja 8=6 m. Edellinen koodinumero oli yleensä 0, mutta joskus myös 1 tai 9. Esimerkiksi entinen B616 merkittiin nyt B61503 ja B617 puolestaan B61505. B615-mallia sai nyt myös 5,9 metrin akselivälillä ja tämä merkittiin B61597. Volvo B635 Titanista voidaan mainita esimerkkinä kuuden metrin akselivälinen B638, josta tuli nyt B63508.

loy_167_ohj_400_x_271.jpg
B635 / Wiima m 64 vm. 1966, Oy Liikenne Ab 167

600-sukupolvi muodostui erittäin pitkäikäiseksi. Vaikka ensimmäinen 700-sarjalainen esiteltiin jo vuonna 1954, valmistettiin viimeisiä 600-sarjalaisia 1960-luvun puoliväliin saakka. Vuosien mittaan malleja kehitettiin ja mm. B615 sai paineilmajarrut ja uuden D67-moottorin.

600-sarjan busseja koottiin 1950-luvun lopulta alkaen jonkin aikaa myös Suomessa Teijon tehtaalla.

700-sukupolvi - 1954, 1958, 1962-63

Vuonna 1954 Suomeen alettiin tuoda myös B615:n ja B635:n välimallia B725, joka kuitenkin siis merkittiin jo 700-sarjaan. Siinä käytettiin raskaamman mallin moottoria, mutta kevyemmän mallin akselistoja. Mallimerkinnästään huolimatta B725 sijoittui ajallisesti pikemminkin 600-sarjalaisten joukkoon.

Seuraavana uuden sukupolven mallina esiteltiin vuonna 1958 midikokoinen bulldog B705. Muuten 700-sukupolveen siirryttiin vuosina 1962-63. Jälleen yritettiin saada hetkumallia tuotantoon. Vuonna 1962 esiteltiin B715, täysin uusi hetku, johon sai myös turboahdetun moottorin. Mallimerkinnästä huolimatta B715 ei siis ollut B615:n seuraaja vaan bulldog-malli B615:n tuotanto jatkui edelleen täyttä päätä.

Vuonna 1963 päivänvalon näki vielä keskimoottorimalli B655:n seuraaja B755. Näkyvimpinä uudistuksina havaittiin uusi kojetaulu ja valkonuppinen vaihdetanko.

Mallisto vuonna 1959

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B705 B 1959-64 D 5 M5 - (B54)
B615 B 1951-65 B 7 M5 B510 (BB57)
B725 B 1954-62 B 10 M5 - -
B635 B 1952-67 B 10 M5 B530 -
B655 K 1952-65 B 10 M5, P, A - B755

Vaikka ylläolevassa taulukossa esiintyykin viisi erilaista tyyppiä, koostui Volvon bussimyynti käytännössä B615, B635 ja B725-malleista

Mallisto vuonna 1964

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B705 B 1959-64 D 5 M5 - (B54)
B615 B 1951-65 B 7 M5 B510 (BB57)
B725 B 1954-64 B 10 M5 - -
B635 B 1952-67 B 10 M5 B530 -
B715 E 1962-66 B 7 M5 (B6151) B57
B755 K 1963-66 B 10 M5, P4, A B655 B58

B50-sukupolvi - 1966

1960-luvun puolivälin jälkeen Volvon bussimallisto uudistettiin täysin. Mallimerkinnät muutettiin B50-sarjaan. Uudet merkinnät eivät enää kertoneet alustan ominaisuuksista juuri mitään, viimeinen numero kuitenkin kuvasi jollakin tavalla mallien kokoeroa. Kaikkien vanhojen bulldogien valmistus päättyi ja ainoaksi tämäntyyppiseksi malliksi jäi vähäksi aikaa midikokoisen B705:n seuraaja B54 viisilitraisella moottorilla. Tästä ei tullut Suomessa mitenkään merkittävä malli ja sen myynti loppui jo vuonna 1970. Seuraava pieni bulldog tuli vasta vuonna 1977. Sen mallimerkintänä käytettiin B609 ja se pohjautui samanmalliseen kuorma-autoon.

Erittäin merkittäviksi malleiksi osoittautuivat uusi hetku B57 ja uusi mahuri B58. Molempiin kuului uusi kojetaulu. Valkonuppinen vaihdetanko oli hetkussa käyrä ja mahurissa lähes suora. Moottorin sai valita turbolla tai ilman. B57:ssä käytettiin 7-litraista- ja B58:ssa kymmenlitraista moottoria. Mahurimallin koneet erotti helposti toisistaan äänen perusteella. THD100A-turbomoottori kehräsi huomattavasti pehmeämmin kuin karkeakäyntinen ahtamaton HD100A-kone. Myöhemmin THD100-voimanlähdettä uudistettiin vielä paremmaksi kehittämällä ympäristöystävällisyyttä ja vääntömomenttia.

Jos uusi mallimerkintä kertoikin melko niukasti alustan ominaisuuksista, niin akseliväliä ei enää tarvinnut arvailla. Salaperäisistä koodeista luovuttiin ja uusi merkintä kertoi suoraan, mistä lukemasta oli kyse. Kuuden metrin akseliväli merkittiin esimerkiksi B58-mallilla B58-60. Viiden ja puolen metrin pituus B57-mallilla oli vastaavasti B57-55.

Vuonna 1969 otettiin Suomessa käyttöön ensimmäinen nivelbussi. Se oli Volvo-merkkinen ja tehty B58-alustalle. Tämän jälkeen lähes kaikki Suomen nivelautot olivatkin Volvon mahureita.

Vuonna 1970 mallistoon saatiin jälleen täysikokoinen bulldog, Volvon esiteltyä B57:n bulldog-version BB57. Ensimmäinen rekisteröinti Suomessa tapahtui kuitenkin vasta 1971.

Mallimerkintöihinn lisättiin joskus lisäkirjaimia. Turbomalli saatettiin merkitä T:llä, ja B58-tyypin etuylitysvaihtoehdot kuvattiin S1- ja S2-merkinnöillä.

Mallisto vuonna 1970

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B54 B 1967-70 D 5 M5 B705 (B609)
BB57 B 1970-83 B 7 M5 (B615) (B7F)
B57 E 1966-83 B 7 M5 B715 (B7FA)
B58 K 1966-75 B 10 M5, P4, A B755 B58 (-75)
B58 nivel K 1969-75 N 10 P4, A - B58 nivel (-75)
kuva_b57_500_x_375.jpg
B57 / Wiima m 68, Espoon Auto Oy
kuva_b58_500_x_375.jpg
B58 / Kutter 7, Lauttakylän Auto Oy

Volvo esitteli Ruotsissa ensimmäisen takamoottorikokeilunsa jo vuonna 1950. Se merkittiin B645, mutta niitä valmistui vain viisi kappaletta.

Ensimmäisen varsinaisen takamoottorimallin esittely tapahtui vuonna 1971. Se sai mallimerkinnäkseen B59 ja se suunniteltiin varta vasten kaupunkiliikenteeseeen. Lattiataso oli hyvin matalalla ja oville tarvittiin vain yksi porras. Perusvaihteistona tarjottiin automaattia, mutta myös puoliautomaatti-Wilson oli saatavilla.

Uusittu B58 - 1975

B58 uusiutui monin tavoin vuonna 1975. Näkyvinä muutoksina saatettiin huomata mm. musta ratti ja täysin uusi kojetaulu. Mahurissakin käytettiin nyt käyrää vaihdetankoa, mutta nuppi oli modernin muovinen sisältäen vaihdekaavion.

Volvo B57 ja B58 olivat Suomessa suuria menestyksiä. Malleista hioutuivat täydelliset timantit. B58:n seuraajan B10M:n alkuaika ei sen sijaan ollut menestys ja seuraajan esittelyn jälkeenkin Suomeen rahdattiin mahdollisimman pitkään ikoniksi muodostunutta vanhaa B58-mallia. B10M-uutuuden pahin kompastuskivi oli uusi ZF:n valmistama kuusiportainen vaihteisto, jonka vivusto toimi takellellen. Tämä voimansiirto kuului tosin jo viimeisimpiin B58-malleihin, joten halutuimpia Volvo-mahureita 1970-80-luvun vaihteessa olivat nimenomaan viisiportaisella vaihteistolla varustetut B58:t.

BB57- ja B57-mallit jatkoivat lähes muuttumattomina vuoteen 1983 saakka. Niissäkin tosin (ainakin B57-mallissa) käytettiin viimeisinä vuosina jo kuusiportaista vaihteistoa.

Mallisto vuonna 1977

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B609 B 1977-78 D 6 M5 (B54) B6F
BB57 B 1970-83 B 7 M5 (B615) (B7F)
B57 E 1966-83 B 7 M5 B715 (B7FA)
B58 K 1975-81 B 10 M5, P4, A B58 (-66) B10M
B58 nivel K 1975-79 N 10 P4, A B58 nivel (-66) B10M nivel
B59 TP 1972-78 B 10 A, P4 - B10R

Taulukkojen merkkien selityksiä:

Moott.sij. = alustatyyppi
N=nokkamallinen, B=bulldog, E=hetku, K=keskimoottorinen, T=takamoottorinen (korkealattiainen)
TP=takamoottorinen, puolimatala, TE=takamoottorinen, edestä matala, TL=takamoottorinen, kokomatala
S=sivumoottorinen, matalalattia

Kokolka = kokoluokka
B=normaali kaksiakselinen (4x2), D=midi, N=nivelauto, T=teliauto

Syl.til. = moottorin sylinteritilavuus litroina tasalukuun pyöristettynä

Vaihteisto
M=manuaali, P=puoliautomaatti (Wilson), A=automaatti, AA=automaatti, Allison, AV=automaatti, Voith, AZ=automaatti, ZF, G="sähkökeppi" tai vast. i=i-shift.  Numero viittaa vaihteiden lukumäärään.

Uusia sukupolvia, B10R ja B10M - 1978-79

B50-sukupolven uusimisohjelma alkoi vuonna 1978. Jälleen muutettiin mallimerkintöjä. Ensimmäinen kirjain oli entiseen tyyliin B. Sen perään laitettiin moottorin litratilavuus pyöristettynä, ja viimeiseksi merkittiin kirjain joka kuvasi moottorin sijoitusta. Kirjain perustui yleensä englanninkieleen, mutta myöhemmin käytettiin myös ruotsinkielen mukaisia merkintöjä.

Ensimmäiseksi uudistettiin takamoottorimalli B59. Sen mallimerkintä oli nyt B10R. B59 suunniteltiin erityisesti kaupunkiliikenteeseen, mutta B10R toteutettiin enemmän takamoottorisena vastineena keskimoottorimallille. B10R:stä ei tullut Suomessa kovin yleistä. 1980-luvulla Volvon mahuri jyräsi alleen kaikki muut mallit (ja suurelta osin muut merkitkin). Ainoastaan 1990-luvun alun kampanja, jossa B10R:n hinta vedettiin B10M:n alapuolelle, vilkastutti takamoottorimallin myyntiä.

Vuonna 1979 uudistettiin keskimoottorimalli B58. Uuden järjestelmän mukaisena mallimerkintänä käytettiin B10M. Ulkopuolelta uutuuden saattoi tunnistaa etupyörien mutterikehyksestä. Ohjaamossa tunnistaminen sujui helposti. Huomio kiinnittyi mm. uuteen kojetauluun, uuteen ohjauspyörään sekä uudenmalliseen vaihdetankoon, joka muotoiltiin edelleen käyräksi, mutta hiukan eri tavalla kuin ennen. Vaihteisto oli kuusinopeuksinen, puolittajalla tai ilman. Kuten edellä jo todettiin, asennettiin tämä vaihteisto jo aivan viimeisiin B58-mallehinkin. Edelleen tarjottiin myös nivelmallia sekä nyt myös teliversiota. 

B10M-mallin liikenteeseentulo alkoi varsinaisesti vasta keväällä 1980, ja silloinkin hyvin verkkaisesti. Uusi malli hinnoiteltiin huomattavasti kalliimmaksi kuin vanha B58 ja Volvo-Auto hankki Suomeen myyntiin suuren määrän B58-alustoja. Siksi vanhaa mallia rekisteröitiin vielä pari vuotta uutuusmallin markkinoille tulon jälkeen.

B10M-mallin hintaa nosti suuri valinnaisvarusteiden määrä. Ostaja valitsi useiden perävälitysten-, vaihteistojen-, akselivälien- jne. väliltä. Lähes jokainen tilattu alusta tehtiin tehtaalla tilauksen mukaan. Vanhassa B58:ssa ei ollut näin paljon vaihtoehtoja, hetkumalli B57:sta puhumattakaan. B10M:n myynti alkoi siis hitaasti eikä tilannetta helpottanut lainkaan uuden kuusiportaisen vaihteiston takelteleva toiminta. Myös muita lastentauteja pelättiin. B58 oli ollut valtavan suosittu, eikä tuossa vaiheessa vielä arvattu, millainen valtava menestystarina B10M-mallista oli tulossa.

Midiluokassakin uutta

B609-alustaan tehtiin joitakin muutoksia vuonna 1978, ja uusittua mallia alettiin kutsua B6F:ksi. Merkittävämpi uudistus oli vuonna 1982 hetkumallinen B6FA. Midimalleja myytiin Suomessa vain kourallinen.

Mallisto vuonna 1982

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto Edeltäjä Seuraaja
B6F B 1978-83 D 6 M5 B609 -
BB57 B 1970-83 B 7 M5 (B615) (B7F)
B6FA E 1982-85 D 6 M5 - -
B57 E 1966-83 B 7 M5, M6 B715 (B7FA)
B10M (Mk 1) K 1980-83 B, N, T 10 M6, M6x, AA, AZ B58 B10M (Mk 2 THD100)
B10R TP 1978-86 T 10 AA, AZ B59 B10R (Mk 2)

Keskimoottorimallit vuosina 1983-93

Volvon takamoottorimallin sekä midikokoisten bulldogien ja hetkujen myynti oli vähäistä ja vuonna 1983 Volvo lopetti täysikokoisten etumoottorimallien markkinoinnin Länsi-Euroopassa. Näin varsinaiseksi Volvon tavaramerkiksi muodostuivat keskimoottorimallit. Volvo oli jo pitkään ollut raskaiden linja-autojen markkinajohtaja Suomessa ja myynti perustui 1980-luvun alkupuolelta lähtien lähes yksinomaan keskimoottorimalliin B10M. Ensimmäisen sukupolven alkutaival ei ollut ruusuinen, mutta tilanne muuttui täydellisesti 1980-luvun edetessä. Pikavuoroliikenteessä mahuri-Volvo ei pärjännyt kovin hyvin, mutta muissa liikennemuodoissa Volvo oli voittamaton.

Volvo käytti kolmen ensimmäisen sukupolven yhteydessä vain merkintää B10M. Sukupolvet erotti kojetaulun ym. perusteella tai jos alustanumerot olivat käytettävissä, niiden perusteella. Selvyyden vuoksi käytetään tässä yhteydessä ensimmäisestä sukupolvesta Mk 1-merkintää. Neljännessä polvessa Volvo otti käyttöön selventävän lisämerkinnän, joka kuitenkin jostain syystä oli Mk 3. Siksi toisesta ja kolmannesta polvesta käytettään Mk 2 THD100 ja Mk 2 THD101-täsmennyksiä. THD100/101 ovat moottorityyppejä ja toisen ja kolmannen sukupolven merkittävimpänä erona voidaan pitää juuri moottorityypin vaihtumista. 

B10M-mallisukupolvet ja alustanumerot:
(Mk 1) 1 -
(Mk 2 THD100) 4854 -
(Mk 2 THD101) 11500 -
Mk 3 20000 -
Mk 4 40000 -

B10M (Mk 1)

Ensimmäisen B10M-sukupolven aikana myytiin vielä paljon vanhaa B58:aa, eikä lastentautinen B10M lyönyt itseään läpi. Toisessa sukupolvessa käyttöönotettu uusi vaihdevivusto vaihdettiin useimpiin ensimmäisenkin sukupolven autoihin ja näin niistäkin saatiin kohtuullisia kulkupelejä.

B10M (Mk 2 THD100) ja B9M

Toinen sukupolvi esiteltiin vuonna 1983. Uudistukset olivat melko maltillisia. Selkeinpänä muutoksena toteutettiin vaihteiston vivustojen uusiminen ja tähän liittyen käyrä vaihdetanko muuttui suoraksi. Merkittävää tässä yhteydessä on kuitenkin uuden B9M-version markkinoille tulo. Se liittyi täysikokoisten bulldog- ja hetkumallien markkinoilta poistoon. Hetkuilla oli edelleen vankka kannattajakuntansa ja B9M saapui nyt korvaamaan B57:n menetystä. B9M oli periaatteessa sama bussi kuin B10M, mutta B57:n tapaan siihen sai hyvin vähän erilaisia varustevaihtoehtoja. Näin mallia pystyttiin valmistamaan suuria määriä varastoon, toisin kuin B10M-mallia, joka valmistettiin yksilöllisesti tilaajan valittua useista varustevaihtoehdoista oman kokonaisuutensa. Mallimerkinnästä huolimatta B9M varustettiin siis samalla 9,6-litraisella moottorilla kuin B10M:kin. Moottorista tarjottiin kuitenkin B10M:ssä useita tehoversioita, joista B9M.ssä käytettiin yleensä pienitehoisinta. Selkein ero B9M:n ja B10M:n välillä oli jousituksessa. B10M Mk 1:ssä valittiin perinteisen- ja ilmajousituksen välillä, mutta Mk 2:ssa vakiona tarjottiin vain ilmajousitusta. B9M varustettiin sen sijaan aluksi vain perinteisillä jousilla.

pal_2_ohj_400_x_269.jpg
B10M Mk 2 THD100 / Wiima M303, Paikallislinjat Oy

C10M

Vuonna 1984 esiteltiin varsin erikoinen uutuus. Volvo haaveili vuosikausia Keski-Euroopan markkinoista, mutta läpimurto osoittautui hankalaksi. Ongelmaksi muodostuivat varsinkin ne maat, joissa liikennöitsijät hankkivat takamoottorisia kokonaisia linja-autoja. Tähän saumaan oli vaikea päästä keskimoottorisella alustalla. Kauppojen syntyminen edellytti alustavalmistajalta yhteistyötä jonkin korivalmistajan kanssa, jotta saataisiin asiakkaalle valmis kokonaisuus.
paunu_c10m_400_x_266.jpg

Tähän haasteeseen tehtiin C10M. Se sisälsi B10M-tekniikkaa, mutta alustan rakenne tehtiin erilaiseksi ja moottori siirrettiin etuakselin takaa taka-akselin eteen. Tämä mahdollisti läpilastattavan tavaratilan bussin keskelle takamoottoriautojen tapaan. (Tätä ratkaisua kutsuttiin Volvolla myöhemmin nimellä "isomahainen"). Tähän lisättiin sveitsiläisen korinvalmistajan Ramseier & Jenzerin tyylikäs kori. Näin syntyi valmis linja-auto kauko- ja turistiliikenteeseen.

Asiat eivät kuitenkaan sujuneet aivan toivotulla tavalla. Auto muodostui hyvin kalliiksi ja kun 66 bussia saatiin valmiiksi, yhteistyö koritehtaan kanssa päättyi. Volvolle jäi käsiin 13 C10M-alustaa. Ne tuotiin Suomeen ja koritettiin Wiima Finlandia-koreilla. Autot osti Someron Linja Oy.

C10M-autoja valmistui siis vain 79 kappaletta. Wiima Finlandia-bussien lisäksi Suomeen saatiin myös yksi sveitsiläiskorinen C10M. Se toimitettiin Paunulle ja se havaittiin näytteillä Linja-autoliiton näyttelyssä Lappeenrannassa vuonna 1985. Auto sai rekisteritunnuksen HTS-101 ja bussi oli vielä 2010-luvullakin käytössä alkuperäisrekisterillään pienellä helsinkiläisellä tilausajoyhtiöllä.

B10M ja B9M (Mk 2 THD101)

Kolmas sukupolvi esiteltiin syksyllä 1985. Edellistä mallia myytiin kuitenkin vielä pitkään ja Mk 2 THD101-sukupolvi alkoi yleistyä vasta syksyllä 1986. Uutuusmallit tunnisti helposti uudesta kojetaulusta ja uudennäköisestä säädettävästä ratista. Lattian altakin löytyi uutta, THD100-moottori vaihtui THD101-malliin. Voimanlähteestä esiteltiin myös intercooler-versio. B9M:ää markkinoitiin edelleen ja sekin varustettiin nyt ilmajousin vuodesta 1986 alkaen.

B10M-mallia alkoi saada myös nk. isomahaisena versiona. Se oli Wiiman koritehtaan omistajan, Ilmari Mustosen idea. Siinä etuakselin ja moottorin väliin asennettiin teräskehikkorakenne, ja näin saatiin takaosan tavaratilan rinnalle myös läpilastattava tavaratila akseleiden väliin. Isomahaisuus saatettiin lisätä auton mallimerkintään joko kirjaimella W tai sitten IM (esimerkiksi B10M-W67).

B10M Mk 3 (ja B9M)

Mk 3-, mutta varsinaisesti siis jo neljäs sukupolvi esiteltiin syksyllä 1988. Suurimpana uudistuksena mainittiin uusittu etupyörien tuenta. Muutenkin mallia mainostettiin kehumalla uudistuksia olevan enemmän kuin suuressa B58/B10M-mallivaihdoksessa. Ulkoapäin muutoksia oli kuitenkin vaikea havaita. Kojetaulu ja rattikin näyttivät muuttumattomilta. Moottoritehoja tarjottiin edelleen useita. Nivelmallia alettiin vähitellen kutsua B10MA:ksi ja telimalli saatettiin merkitä B10M 6x2 tai B10MT.

hkl_8954_kojet_400_x_265.jpg
B10M Mk 3 / Wiima K202, HKL

Mallisto alkuvuonna 1985

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B9M (Mk 2 THD100) K 1983-86 B (D) 10 M6, AA, AZ
B10M (Mk 2 THD100) K 1983-86 B, N, T 10 M6, M6x,
AA, AZ
C10M K 1984-85 B 10 M6, M6x
B10R TP 1978-86 B 10 AA, AZ

 Käytännössä Volvon myynti Suomessa koostui keskimoottorimalleista B9M ja B10M.

B10R (Mk 2) - 1986

Mahurimallien menestyksen varjossa uudistui myös takamoottorimalli B10R. Se sai mm. uuden kojetaulun (mallia B10M Mk 2 THD101) sekä uuden sähköjärjestelmän. Mk 2-merkintä myös B10R-mallin yhteydessä on epävirallinen.

Mallisto vuonna 1987

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B9M K 1986-89 B (D) 10 M6, AA, AZ
B10M (Mk 2 THD101) K 1985-88 B, N, T 10 M6, M6x
AA, AZ
B10R (Mk 2) TP 1986-92 B 10 AA, AZ

Mallisto vuonna 1990

Malli Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B10M Mk 3
B10MA Mk 3
K 1988-93 B, N, T 10 M6, M6x, AA, AZ
B9M K 1988-93 B 10 M6, AA, AZ
B10R (Mk 2) TP 1986-92 B 10 AA, AZ

B10M myös "isomahaisena".

hkl_9127_600_x_466.jpg
B10M Mk 3 / Wiima K202, HKL 9127

B10M Mk 4, B10B, B6, B12 ja B10BLE - 1991-93

Vuosina 1991-93 bussimallisto uudistettiin lähes kokonaan. B10M ja B10R siirtyivät seuraavaan sukupolveen ja täysin uusi midi- ja matalalattiamalli esiteltiin. Uutuusvyöry lähti käyntiin vuonna 1991 kahdella takamoottorimallilla. B6 oli midikokoinen yleismalli ja B12 Volvon kaksitoistalitrainen vastaus Scanian hallitsemille pikavuoromarkkinoille. Yritys onnistuikin kohtuullisesti, sen sijaan B6 jäi Suomessa lähes merkityksettömäksi.

Seuraavana uutuutena nähtäville tuotiin B10R:n seuraaja B10B. Siinä oli sama perusalusta kuin B12:ssa, mutta moottorina käytettiin B10Mstä tuttua kymppilitraista konetta. Perus-B10B jäi Suomessa kuitenkin kaupunkiliikenteessä harvinaiseksi, sillä meidän markkinoillemme kehitettiin madalletulla keskirungolla varustettu puolimatala B10B-LMF (low mid frame).

Kesän 1993 linja-autonäyttelyssä oli vuorossa vielä B10B:n low-entry-matalalattiaversio B10BLE. Volvolla ei ilmeisesti aluksi uskottu matalalattiabussien menestykseen, sillä valmistaja oli melko lailla jälkijunassa matalalattiabussiensa kanssa. Vielä vuonna 1991 UITP:n näyttelyssä Tukholmassa Volvo esitteli vain mallikappale-etuosan matalalattiaisesta bussista kahdella etuakselilla. Hidas alku ei suomalaisia liikennöitsijöitä ajatellen ollut kuitenkaan kovin haitallista, sillä useat bussiyhtiöt hankkivat vielä pitkään puolimatalaa B10B-LMF-mallia. Vasta kilpailutuksen myötä tuli matalalattiaisuus tärkeäksi ja sen jälkeen B10BLE saavuttikin Suomessa lähes yhtä suuren suosion kuin B10M 1980-luvulla.

Volvo B10M Mk 4 esiteltiin vuonna 1993. Moottoreita kehiteltiin edelleen ja ulkoapäin uutuuden tunnisti helposti sivulle sijoitetusta jäähdyttimestä. B10M-mallin merkitys muuttui kuitenkin merkittävästi 1990-luvulla. Aikaisemmin suuri osa alustoista hankittiin kaupunkikäyttöön, mutta nyt matalalattiavaatimusten myötä mahuri palasi yleismalliksi sekä keskimoottorivaihtoehdoksi B12-mallille pikavuoroliikenteeseen. B10M:n ajat Suomen merkittävimpänä kaupunkibussina alkoivat olla ohi.

Mallistoa vuonna 1994

Malli Käyttötark. Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B10M Mk 4
B10MA Mk 4
Yleis K 1993-2001 B, T, N 10 G, AA, AZ
B6 Yleis T 1991-96 D 6 M, A
B10B (/-LMF) Yleis/kaup. T / TP 1992-2001 B, T 10 G, AA, AZ
B10BLE Kaupunki TE 1993-2001 B 10 AZ
B12 Pikav./turisti T 1991-2001 B, T 12 G

helb_9532_kny_600_x_450.jpg
B10BLE / Carrus City L, Helsingin Bussiliikenne Oy 9532

B10L-kokomatala - 1995

Vaikka Volvon aloitus matalalattiamarkkinoilla olikin melko verkkainen, muuttui tilanne 1990-luvun kuluessa huomattavasti. Low-entry-malli B10BLE:stä muodostui erittäin suosittu ja vuonna 1994 Volvo esitteli vielä edestä-taakse-matalan kaupunkibussialustan, B10L:n. Se varustettiin levyjarruin. Ensimmäinen Suomeen tullut auto oli HKL-Bussiliikenteen nro 9501 keväällä 1995. Siihen rakennettiin Carruksen tätä mallia varten kehitetty City U-kori. HKL-Bussiliikenne olikin Koiviston Auto Oy:n ohella B10L:n päähankkija, muuten kokomatala malli ei saanut Suomesta paljon ystäviä. B10L:n ajo-ominaisuudet olivat huippuluokkaa, toimintavarmuus sen sijaan ei. Vuonna 1996 markkinoille saatiin vielä nivelmalli B10LA. Sen vikalista muodostui vielä kaksiakselimalliakin suuremmaksi.

hkl_9612_960414_kny_400_x_267.jpg
B10L / Carrus City U, HKL-Bussiliikenne 9612

1990-luvun loppupuolella alettiin tutkia vaihtoehtoisia polttoaineita ja Volvo kunnostautui maakaasukäyttöisten moottorien valmistajana. HKL-Bussiliikenteelle rekisteröitiinkin useita B10L-CNG-busseja vuosina 1998-99.

Euro 2 - uudet moottorit ja uudistettu B10BLE

Vuosina 1995 - 96 moottoreita uusittiin lokakuun 1996 Euro 2-pakokaasuvaatimuksia sillmälläpitäen. B10M, B10B, B10BLE ja B12 saivat uuden voimanlähteen.

B10BLE-tyypin jäykkä etuakseli korvattiin erillisripustetulla rakenteella vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Tässä kohtaa voitaisiin ehkä puhua edestä matalan mallin toisesta sukupolvesta.

Liikennöitsijät kaipasivat Suomessa matalalattiaista telimallia. Volvolla ei kuitenkaan ollut tällaista valikoimassaan. Niinpä Suomen Volvo tarttui jälleen toimeen. Se teki sopimuksen vantaalaisen VTA Tekniikka Oy:n kanssa teliakselin rakentamisesta. Näin saatiin B10BLE:stä teliversio. Sitä toimitettiin myös Suomen ulkopuolelle, ja myöhemmin Volvo osti oikeudet VTA:lta teliakselin valmistamiseen.

Edellä esitetyt B10BLE-mallin uudistukset eivät toteutuneet kaikki kertarysäyksellä, vaan muutokset tapahtuivat yksitellen.

Midimallista matalalattiainen - 1996

Midimalli muuttui matalalattiaiseksi vuonna 1996 mallimerkinnällä B6LE. Kaksi vuotta myöhemmin midiä uudistettiin jälleen ja tyyppimerkintä muuttui muotoon B6BLE.

B7R - 1997

Bussit kehittyivät koko ajan monimutkaisemmiksi ja teknisiä hienouksia esiteltiin aina vain lisää. Volvo tarjosi kuitenkin tietyille markkinoille perinteisiä etumoottorimalleja B7F ja B7FA. Tähän joukkoon saatiin myös takamoottorinen vaihtoehto. B7R oli yksinkertaisesti toteutettu korkealattiainen alusta, joka kuitenkin varustettiin modernilla 7-litraisella D7A-moottorilla. 2000-luvun B615, B57 tai B9M voisi joku sanoa.

B7R-mallia ei aluksi markkinoitu aktiivisesti Länsi-Euroopassa. Ensimmäinen Suomi-auto rekisteröitiin vuonna 1999, mutta myynti lähti varsinaisesti käyntiin vasta vuodesta 2003.

1998

Vuoden 1998 mallit erotti edeltäjistään mm. ratin alla olevien viiksien mallista. Ohuet taitteella varustetut viikset vaihtuivat suoriin ja paksuihin.

Vuonna 1998 Volvo osti suomalaisen korivalmistaja Carruksen.

5000 ja 7000, enne uudesta ajasta - 1999

Volvon täydellinen läpimurto Keski-Euroopassa odotti vieläkin ratkaisuaan. Homma ei hoitunut erikseen koritettavalla alustalla, vaan siihen tarvittiin valmis kokonaisuus. C10M oli aikanaan hyvä yritys, joka kuitenkin kaatui yhteistyön katkeamiseen koritehtaan kanssa. Nyt Volvolla oli uudet suunnitelmat. Ratkaisuna nähtiin koritehtaiden ostaminen. Busseja voitaisiin tarjota joko pelkkinä alustoina tai sitten omassa tehtaassa valmistetuilla koreilla, tilanteen mukaan. Jo aikaisemmin ostettiin ruotsalaisia koritehtaita ja vuonna 1998 suomalainen Carrus siirtyi Volvolle.

Liikkeelle lähdettiin vuonna 1998 esitellyllä kaupunkibussialustalla B7L, joka varustettiin seitsemänlitraisella D7C-moottorilla. Uutuus suunniteltiin B10L-mallin korvaajaksi ja sitä tarjottiin valmiina pakettina joko Säfflen valmistamalla alumiinikorilla tai Carruksen ruostumattomasta teräksestä tehdyllä korilla. Alumiinikokonaisuuden mallimerkintänä käytettiin Volvo 5000. Teräskoria valmisti aluksi Carrus ja tuote nimettiin Volvo 7000:ksi (Carruksen omana koodina K206). Suomeen ei 5000-malleja uutena tuotu, mutta 7000-prototyyppi esiteltiin Paikallisliikennepäivillä Tampereella syyskuussa 1998. Liikenteeseen uutuutta ei saatu vielä pitkään aikaan ja kesäksi 1999 HKL-Bussiliikenteelle tilatut autot toimitettiin vasta loka-joulukuussa. Siitä huolimatta tuote oli täysi raakile ja alkutaival hyvin takkuinen. Volvo 7000:n menestys Suomessa jäikin hyvin vaatimattomaksi. Osasyynä lastentaudit, mutta pääsyynä se, ettei Suomessa ylipäätäänkään suosittu kokomatalia busseja. Volvon edustajien ei kuitenkaan tarvinnut olla huolissaan, sillä edestä matala B10BLE porskutti edelleen suosionsa huipulla ja Volvon markkinajohtajuutta raskaiden linja-autojen myynnissä ei uhannut mikään. 

helb_16_1_kny_300_x_225.jpg hkl_9922_tai_9924_kojet_kny_300_x_210.jpg
7000 B7L, HKL-Bussiliikenne 7000 B7L, HKL-Bussiliikenne

Mallisto vuonna 2000

Malli Käyttötark. Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B10M Mk 4
B10MA Mk 4
Pikav./turisti K 1993-2001 B, T, N 10 G, A
(B7R) Yleis T 1997- B 7 M, G
B10B (-/LMF) Yleis TP 1992-2001 B, T 10 G, A
B6BLE (a) Kaupunki TE 1998-2001 D 6 A
B10BLE
B10BLE-CNG
Kaupunki TE 1993-2001 B, T 10 AZ, AV
B7L / 7000
B7LA / 7000
Kaupunki TL 1999-2005 B, N 7 AZ5
B10L-CNG (b)
B10LA-CNG (c)
Kaupunki TL 1995-2001 B, N 10 AZ5
B12 Pikav/turisti T 1991-2001 B, T 12 G, i

Taulukon merkkien selityksiä:
Moottorin sijoitus: K = keskimoottorinen, T = takamoottorinen korkealattiainen, TP = takamoottorinen puolimatala, TE = takamoottorinen edestä matala, TL = takamoottorinen kokomatala

Kokoluokka: D = midiauto, B = täyskokoinen kaksiakselinen, T = teliauto, N = nivelauto

Vaihteisto: M = manuaali, G = "sähkökeppi", A = automaatti, merkki ei tiedossa, AV = automaatti Voith, AZ = automaatti ZF,  i = i-Shift. Numero viittaa vaihteiden lukumäärään.

(a) = ei myyty yhtään vuonna 2000.
(b) = B7L-mallista ei saanut maakaasuversiota, joten maakaasumallina B10L-CNG. Ei myyty yhtään vuonna 2000, mutta vuosina 1998-99 kyllä.
(c) = edelleen tarjolla, vaikka kauppa ei käynytkään.

TX-platform - B12M, B12B, B12BLE, 8500, 8700, 9700 - 2001

Euro 3-päästöraja astui voimaan 1.10.2001. Moottoreita piti uusia ja vuodet 2000 - 2002 olivat sopiva ajankohta uudistaa bussimallistoa. Nyt alettiin toden teolla hyödyntää ostettuja koritehtaita ja tuoda markkinoille kokonaisia linja-autoja. Moottorivalikoimaa päätettiin supistaa ja useita vuosikymmeniä palvelleesta kymppilitraisesta dieselkoneesta luovuttiin. Moottorien tilavuudet olivat nyt 7- ja 12 litraa. Valikoimaan kuului kuitenkin useita eri tehoversioita. Kymppilitrainenkin säilyi maakaasuversiona. Kuusilitraisista midimalleista luovuttiin.

12-litraisia malleja kutsuttiin yhteisnimellä TX-platform. Ajatus oli, että luodaan perusalusta, josta tehdään erilaisia versioita, keskimoottorinen, takamoottorinen ja edestä matala.

Mahurialusta varustettiin nyt 12-litraisella koneella tyyppimerkintänään B12M. Se tehtiin jo perusversiossaan isomahaiseksi. B7R säilyi ennallaan. B10B- ja B12 yhdistettiin malliksi B12B (nyt siis sama moottorikin, aikaisemminkin periaatteessa sama alusta vain erikokoisilla moottoreilla). Suursuosikki B10BLE muuttui B12BLE:ksi.  B7R säilyi ennallaan, kuten myös B7L. 

HKL Bussiliikenteelle toimitettiin vuonna 2002 vielä iso sarja B10BLE-mallia maakaasukäyttöisenä merkinnällä B10BLE-CNG

Nyt esiteltiin myös uusi korimallisto. Koreille annettiin nelinumeroinen tunnus, jossa ensimmäinen merkki oli 7, 8 tai 9. 7 tarkoitti kokomatalaa kaupunkikoria, 8 yleis-/kaupunkikoria ja 9 turistikoria. Toisena numerona käytettiin Säffle-taustaisilla alumiinikoreilla vitosta ja Carrus-sukujuuret omaavilla teräskoreilla seiskaa. Loput numerot merkittiin yleensä nolliksi.

Yleiskorit olivat 8500 (edeltäjänä Säfflen yleiskori) ja 8700 (edeltäjä Carrus Vega). Näistä valmistettiin myös low-entry-versioita 8500LE ja 8700LE (edeltäjä Carrus Vega L). Kaupunkikorit kokomatalia alustoja varten säilyivät ennallaan, mutta tyyppimerkinnät vaihtuivat uusien periaatteiden mukaisiksi. Volvo 5000 muuttui 7500:ksi ja 7000:sta tuli 7700. Turistikorin perusmerkintänä käytettiin 9700:aa edeltäjänään Carrus Star. 9700:sta sai aluksi kahtena korkeusversiona: 9700H (3,6 m) ja 9700HD (3,7 m). Myöhemmin vuonna 2002 saatiin vielä peruskorkea 9700S (3,4 m).

Malli (alusta)
Korit Käyttötark. Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
TX-platform
B12M 8500,
8700,
9700
Pikav/turisti K 2001-05 B, T 12 G, A, i
B12B 8500, 8700, 9700 Pikav/turisti T 2001-06 B, T 12 G, i
B12BLE 8500LE,
8700LE
Kaupunki TE 2001-05 B, T 12 AZ, AV
Muut mallit
B7R 8500, 8700, 9700 Yleis T 1997-08 B 7 G
B10BLE-CNG 8500LE,
8700LE
Kaupunki TE 2002 B, T 10 AZ
B7L, B7LA 7500,
7700
Kaupunki TL 1999-05 B, N 7 AZ, AV

Tämä malliuudistus ei onnistunut aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Lastentaudit vaivasivat ja B12BLE koettiin kaksiakselisena liian järeäksi. Scanialla oli samaan aikaan kätevä 9-litrainen low-entry-malli ja se myi hyvin. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan markkinajohtajana toiminut Volvo menetti ykköspaikkansa Scanialle.

Carruksen siirtyminen Volvon omistukseen vaikutti suuresti Suomen korimarkkinoihin. Scanioiden koritus Carruksen entisillä tuotantolaitoksilla loppui vuoteen 2002 mennessä. Vastaavasti Scania tiivisti yhteistyötään Lahden Autokori Oy:n kanssa. Volvoja kuitenkin koritettiin LAK:lla vielä vuoteen 2007 saakka.

Volvo sulki Helsingin koritehtaan eli entisen Wiiman syyskuun lopussa 2001.

B7RLE, valoa tunnelin päässä - 2003

Uudet mallit alkoivat vähitellen toimia ja kaupunkiliikenteen pelastajaksi saatiin B7RLE vuonna 2003. Se oli B7R-mallin pohjalta kehitetty edestä matala alusta, jota tarjottiin uudelleen henkiin herätetyllä Carrus City L-korilla, nyt Puolassa valmistettuna Volvo City L-mallina. Scanian etumatkaa saatiin näin hiukan kavennettua ja tilanne parani edelleen, kun B7RLE-tyyppiä alkoi saada modernimmalla 8700LE-korilla.

vtf_228_kny_400_x_300.jpg
B7RLE / Volvo City L, Veolia Transport 228

9700 face-lift - 2004

Vuodenvaihteessa 2003/04 saatiin turistikoreihin pieniä uudistuksia. Ulkoisena erona voitiin havaita uudenmalliset takavalot. Lisäksi uusittiin mm. kojetaulu ja toteutettiin muutoksia sisustuksessa.

kivisto_3_kny_1306_600_x_450.jpg
9700H B12B, Kivistö 3

Mallisto vuoden 2005 alussa

Malli
(alusta)
Korit Käyttötark. Moott.sij. Vuodet Kokolka Syl.til. Vaihteisto
TX-platform
B12M 8500,
8700,
9700
Yleis
Pikav/turisti

K 2001-2006 B, T 12 G, i
B12B 8500, 8700, 9700 Pikav/turisti T 2001-06 B, T 12 G, i
B12BLE 8500LE,
8700LE
Kaupunki TE 2001-06 B, T 12 AZ, AV
Muut mallit
B7R 8500, 8700, 9700 Yleis T 1997-13 B 7 G
B7RLE City L, 8700LE Kaupunki TE 2003-06 B 7 AZ, AV
B7L, B7LA 7500,
7700
Kaupunki TL 1999-05 B, N 7 AZ, AV

(Taulukon vuosiluku 2006 viittaa ko. mallien markkinointiaikaan Euro 3-moottoreilla. Mallit jatkoivat tuotannossa vuoden 2006 jälkeenkin, mutta "uutena sukupolvena" Euro 4-konein).

Ruotsissa esiteltiin vuonna 2004 vallankumouksellinen sivumoottori-nivel B9S-8500LEA. Se varustettiin uudella 9-litraisella moottorilla. Sellaista koekäytettiin Suomessakin, mutta sitäkään ei ole laitettu taulukkoon, koska varsinaisia kauppoja ei ole syntynyt.

savonlinja_788_kny_2213_600_x_449.jpg
9700S B7R, Savonlinja Oy 788

9-litrainen moottori, uusi 9700 ja muita uudistuksia - 2005-08

Volvon seuraava uudistusohjelma toteutettiin vuosina 2005 - 2008. Euro 4-päästöraja oli tulossa voimaan lokakuussa 2006, ja B12M, B12B ja B12BLE varustettiin tätä silmällä pitäen uusitulla moottorilla. Myös mittaristo uudistettiin.

B7L uudistettiin yhdeksänlitraisella moottorilla vuonna 2005, ja siitä tuli nyt B9L. Vaihtoehtoihin kuului myös maakaasuversio. Niitä ei kuitenkaan Suomessa pahemmin enää hankittu ja uusi verotuskäytäntö 2010-luvulla hyydytti kaupan kokonaan. 7700-kori sai uuden ilmeen.

B7R ja B7RLE saivat myös uuden moottorin vuonna 2006. Vuodesta 1997 palvellut seitsenlitrainen kone vaihtui nyt Deutzin valmistamaan uuteen Euro 4 D7E-voimanlähteeseen. Myöhemmin tarjolle saatiin myös Euro 5- / EEV-versiot.

Huippu-uutuutena esiteltiin syksyllä 2006 9700 New Generation (NG), joka voitti Coach of the Year-palkinnon vuonna 2008.

Viimeisimpänä uutena mallina saatiin vuonna 2007 markkinoille B7R:n rinnalle, yhdeksän litran moottorilla varustettu yleismalli B9R. Sitä tarjottiin 9700S-korilla. Uusien mallien myötä Volvo otti takaisin paikkansa Suomen eniten myytynä bussimerkkinä raskaiden linja-autojen tilastoissa.

Volvo luopuu Suomen koritehtaista - 2008

Vuonna 2008 Volvo päätti sulkea loputkin Suomen koritehtaistaan. Wiimahan lopetettiin jo 2001, ja nyt olivat vuorossa Volvo Tampere (entinen Carrus Oy Ajokki) ja Volvo Turku (entinen Carrus Oy Delta). Toiminta ei kuitenkaan loppunut Deltalla, sillä ryhmä suomalaisia linja-automiehiä osti sen, ja tehdas jatkoi toimintaansa Volvon sopimusvalmistajana nimellä Carrus Delta Oy. Tehdas valmisti 9700-sarjan turistikoreja.

Vaihtoehtoisia mallimerkintöjä

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla suurin osa uusista Volvo-busseista myytiin kokonaisuuksina, joissa kuitenkin oli tavallaan myös erillinen alusta ja kori. Näillä käytettiin erillisiä mallimerkintöjä ja valmiin bussikokonaisuuden tyyppi oli yleensä yhdistelmä alustan ja korin tunnisteista.

Bussikokonaisuuksien merkinnöissä käytettiin kolmea periaatetta, jotka kaikki olivat yhtä lailla oikeita. Selkeimpänä tapana merkittiin alusta ja kori erikseen; siis esimerkiksi alusta B7RLE ja kori 8700LE. Toisena periaatteena käytettiin yhdistelmää 8700LE B7RLE. Uusimpana tapana käytettiin yhdistelmää 8707RLE.

helb_918_kny_1574_500_x_375.jpg
8700LE B7RLE, HelB

Mallistoa vuonna 2008

Taulukkoon on merkitty vain ne mallit, joita Suomessa on rekisteröity.

Malli (alusta)

Korit Käyttötark. Moott.sij. Kokolka Syl.til. Vaihteisto
B12M 9700S NG,9700H NG, 9700HD NG Pikav/turisti K B, T 12 G, i
B7R 8500, 8700, 9700S NG Yleis T 7 G
B9R 8500, 8700, 9700S NG Yleis T B 9 G, i
B12B 9700S NG, 9700H NG, 9700HD NG Pikav/turisti T B, T 12 G, i
B7RLE 8500LE, 8700LE Kaupunki TE B 7 AZ, AV
B12BLE 8500LE, 8700LE Kaupunki TE B, T 12 AZ, AV, i
B9L 7700 Kaupunki TL 7 AZ, AV
helb_916_0667_600_x_450.jpg helb_916_0669_600_x_450.jpg
8700LE B7RLE, HelB 916 8700LE B7RLE, HelB 916

Hyvästit mahurille - 2009

Maailma muuttui ja vanhat perinteet saivat kyytiä. Aikanaan Volvon bussimalliston kivijalkana toiminut keskimoottorimalli tuli tiensä päähän vuonna 2009. Mahuria ei enää päivitetty Euro 5-aikaan. Ennen vuotta 1972 Volvolla ei ollut yhtään takamoottorimallia, mutta nyt tästä eteenpäin koko Suomen mallisto muodostui pelkästään takamoottoriautoista.

B13R - 2009

B12B korvattiin uudella 13-litraisella mallilla, joka nimettiin B13R-tyypiksi. Tämän mallin kanssa voitiin käyttää 9700 NG-sarjan H- ja HD-versioita.

9500 - 2010

Turistikorit saivat yhden version lisää, kun 9700H-mallista sai vähän pelkistetymmän 9500-vaihtoehdon.

Hybridi - 2011

Volvo esitteli vuonna 2009 dieselsähköisen hybridibussin. Sellainen kävi Suomessakin muutaman kerran näytillä vuonna 2010. Ensimmäinen varsinainen käyttöönotto tapahtui vuonna 2011. Alustan malli merkittiin B5LH, eli dieselmoottori oli viisilitrainen. Korina käytettiin Volvo 7700-tyyppiä.

helb_1202_kny_2185_500_x_375.jpg pl_651_1218_500_x_375.jpg
7700 B5LH, Helsingin Bussiliikenne Oy 1202 OBC-muotoilua - 7900 B5LH, Pohjolan Kaupunkiliikenne Oy 669

One Bus Concept - 2011

Yleiskorien ja kaupunkikorien rakennetapa ja muotoilu yhdistettiin vuosina 2011 - 12. Mallit 8500, 8700, 8500LE, 8700LE sekä 7700 jäivät historiaan, ja tilalle saatiin uudennäköiset alumiinirakenteiset 8900, 8900LE sekä 7900. Projektia kutsuttiin nimellä One Bus Concept (OBC). Konseptista saatiin esimakua jo vuonna 2010, kun 8500/8500LE-korit saivat OBC-ilmeen mukaisen keulan. OBC:n myötä kaupunkimalli B12BLE jäi pois markkinoilta. Nyt myös telimallissa käytettiin B7RLE-alustaa seitsemän litran koneella.

nof_814_1585_600_x_450.jpg
OBC - 8900LE B7RLE, Nobina Finland Oy 814



9700 UG, B11R

Vuonna 2012 esiteltiin vielä yksi moottorikoko lisää. 9- ja 13-litraisten koneiden väliin asettui uusi B11R.

9700-turistikoria muokattiin maltillisesti vuonna 2013. NG korvattiin nyt lyhenteellä UG (upgrade). Tarkkaan katsomalla saattoi huomata mm. UG:n uudelleenmuotoillun säleikön, sekä uudenmallisen takaikkunan. 9500-malli jäi NG-asuun.

finnair_gkb_1586_600_x_451.jpg
9700S UG B7R, Oy Pohjolan Liikenne Ab 65

Mallistoa vuonna 2013

Malli (alusta)
Korit Käyttötark. Moott.sij. Kokolka Syl.til. Vaiht.
B7R 8900, 9700S UG Yleis T B 7 i, G?
B9R 8900, 9700S UG, 9500, 9700H UG Yleis T B 9 i
B11R 9700S UG, 9700H UG, 9700HD UG Pikav/turisti T B, T 13 i, AZ
B13R 9700H UG, 9700HD UG Pikav/turisti T B, T 11 i
B7RLE 8900LE Kaupunki TE B, T 7 AZ, AV,
i
B9L 7900 Kaupunki TL B, N 9 AZ, AV,
i
B5LH (Hybrid) 7900 Kaupunki TL B, N 5 i

Euro6 ja B8R sekä B8RLE

Euro 6-päästöraja tuli voimaan tammikuussa 2014. Tässä yhteydessä Volvo jälleen päivitti moottorikokojaan. 7-, 9- ja 13-litraiset saivat lähteä, ja uutena voimanlähteenä esiteltiin 8-litrainen moottori. Se oli ranskalaisvalmisteinen Nissan-taustainen kone. Turistimallit olivat nyt B8R ja B11R. Edestä matalasta kaupunkimallista tuli vastaavasti B8RLE.

Mallistoa vuonna 2015

Malli (alusta) Korit Käyttötark. Moott. sij. Kokolka
B8R 8900, 9700S UG, 9500, 9700H UG, 9700HD UG Yleis/pikav/turisti T B, T
B11R 9700S UG, 9700H UG, 9700HD UG Pikav/turisti T B, T
B8RLE 8900LE Kaupunki TE B, T
B9L 7900 Kaupunki TL B, N
B5LH 7900 Kaupunki TL B, N

Kokomatalasta ainoastaan hybridi - 2014

Kokomatalilla kaupunkiautoilla ei Suomessa ollut juuri mitään merkitystä 2010-luvulla. Niinpä dieselmoottorisen B9L-mallin poistuminen markkinoilta ei vaikuttanut millään tavalla Suomen bussimarkkinoihin. Jäljelle jäi siis vain hybridimalli B5LH.

OBC-facelift - 2015

Vuonna 2015 8900-kori sai face-liftin. Vyötärölinjaa madallettiin ja valonheittimien yhteyteen saatiin pienet led-päiväajovalot/seisontavalot.

Volvo 9900 Suomeen - 2016

Volvo osti vuonna 1995 saksalaisen linja-autovalmistaja Drögmöllerin. Tehdas valmisti loisteliasta nousevalla teatterilattialla varustettua turistimallia Mercedes-Benzin ja MANin tekniikalla. Hankinnan jälkeen autoa alkoi saada myös Volvon tekniikalla.

Vuonna 2001 esiteltiin uusittu malli, joka nimettiin Volvo 9900:ksi. Volvo erikoistui ostamiensa koritehtaiden sulkemisiin, ja vuonna 2005 oli vuorossa Drögmöller. Samaan aikaan esiteltiin uusi Volvo 9700:n näköinen 9900-korimalli. Se erottui 9700-koreista vain teatterilattiansa ja sen mukaisesti nousevan ikkunalinjansa puolesta. Uutuutta alettiin valmistaa Volvon Puolan tehtailla. Vuonna 2016 Volvo 9900 saapui Suomeen.

Täysin uudet turistikorit 9700 ja 9900 - 2018

Vuonna 2018 Volvo esitteli täysin uusitut 9700- ja 9900-korimallit. 9700-mallilla oli vakiokorkeus 3,65 metriä, ja sitä sai B11R-alustatekniikalla kolmella eri moottoriteholla. 9900-tyyppi varustettiin taaksepäin nousevalla teatterilattialla, myös sen ikkunalinja nousi polveillen edestä taakse. Korkeutta 9900-mallille kertyi 3,85 metriä, ja sen saattoi valita B11R-alustakomponenteilla ja kahdella suuremmalla moottoriteholla.

Uutuuksia alettiin valmistaa Puolan tehtailla. Suomalainen sopimusvalmistaja Carrus Delta jatkoi vanhojen 9700-mallien tuotantoa.

Mallisto vuoden 2018 lopulla

Mallisto oli alustatyyppien osalta hämmästyttävän yksinkertainen (ainakin jos puhutaan niistä kokonaisuuksista, joita suomalaiset liikennöitsijät hankkivat). Korimalleja oli kuitenkin saatavissa useilla erilaisilla varusteilla, ja moottoreissakin käytettiin monia teholuokkia.

On myös muistettava, että tarjolla kyllä olisi ollut monenlaista hybridi-/sähköratkaisua. Unohtaa ei sovi myöskään 7900 BRT "kaalimato"-nivelbussia, joka kävi Suomessakin näytillä.

Malli (alusta) Korit Käyttötark. Alustatyyppi Kokolka
B8R 8900, 9700S UG, 9500, 9700H UG Yleis T B, T
B11R 9700S UG, 9700H UG, 9700HD UG, 9700, 9900 Pikav/turisti T B, T
B8RLE 8900LE Kaupunki T B, T
B5LH / B5LHA 7900 Kaupunki T B, N

Volvo-bussialustojen rekisteröinti Suomessa alustatyypeittäin eri vuosina ja vuosikymmeninä 1950 - 2017

Taulukko 1, 1950- ja 1960-luku

Malli / Vuosi 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69
Bulldog
B510 X X X?
B530 X X X?
B615 X? X X X X X X X X X X X X X X
B635 X X X X X X X X X X X X X X
B725 X X X X X X X X X X X
B705 X X X X X
B54 X X X X
BB57 X
Hetku
B614 X X
B715 X X X X X X
B57 X X X X
Mahuri
B655 X X X X X X X X
B755 X X X
B58 X X X X
50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69

Taulukko 2, 1970- ja 1980-luku

Malli / vuosi 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89
Bulldog
B54 X X
BB57 X X X X X X X X X? X? X? X? X? X?
B609 X X X
B6F X X X X X
Hetku
B57 X X X X X X X X X X X X X X
B6FA X X X X X X X X
Mahuri
B58 (-66) X X X X X X
B58 (-75) X X X X X X X
B10M (Mk 1) X X X X?
B10M (Mk 2 THD100) X? X X X X
B10M (Mk 2 THD101) X X X
B10M Mk 3 X
B9M X X X X X X X X
Takamoottorinen
B59 X X X X X X X
B10R (Mk 1) X X X X X X X
B10R (Mk 2) X X X X
70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89

Taulukko 3, 1990-luku

Malli / vuosi 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999
Mahuri
B10M Mk 3 X X X X
B9M X X X X X X
B10M Mk 4 X X X X X X X
Takamoottorinen, korkealattiainen
B10R Mk 2 X X X
B10B / B10B-LMF X X X X X X X
B12 X X X X X X X X
B6 X X X?
B7R X
Takamoottorinen, edestä matala
B10BLE 4x2 X X X X X X X
B10BLE 6x2 X? X X X X
B6LE / B6BLE X? X X
Takamoottorinen, kokomatala
B10L (B10LA) X X X X X
B7L (B7LA) X
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999

Taulukko 4, 2000- ja 2010-luku (vuoteen 2017)

Malli / vuosi 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17
Mahuri
B10M Mk 4 X X
B12M X X X X X X X X
Takam. korkealattiainen
B10B X
B12 X X
B7R X X X X X X X X
B9R X X X X X X X
B12B X X X X X X X X X
B13R X X X X X
B11R X X X X X X
B8R X X X X
Takam. edestä matala
B10BLE X X X
B12BLE X X X X X X X X X
B7RLE (-03) X X X X?
B7RLE (-06) X X X X X X X
B8RLE X X X X X
Takam. kokomatala
B7L (B7LA) X X
B9L X
B5LH X X
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17

Kooste Volvo-nimellä valmistetuista korimalleista 1998 - 2018

Suomessa käytössä olevia korimalleja

Malli IIIII Tuotantoaika Valm. materiaali Valmistusmaat Huom.
Kokomatalat kaupunkikorit
5000 1999 - 2001 Alumiini Ruotsi
7500 2001 - 2005 Alumiini Ruotsi 5000 uudella mallimerkinnällä
7000 1999 - 2001 Ruostumaton teräs Suomi
7700 2001 - 2005 Ruostumaton teräs Puola 7000 uudella mallimerkinnällä
7700 2005 - 2012 Ruostumaton teräs Puola Uusi muotoilu
7900 2012 - Alumiini Puola, Ruotsi OBC-malli
Yleiskorit
8500 2001 - 2012 Alumiini Ruotsi
8700 2001 - 2012 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
8900 2012 - 2015 Alumiini Ruotsi, Puola OBC-malli
8900 (face-lift) 2015 - Alumiini Puola OBC-malli
Edestä matalat kaupunkikorit
City L 2003 - 2006 Ruostumaton teräs Puola Ent. Carrus City L
8500LE 2001 - 2010 Alumiini Ruotsi
8500LE (uusi keula) 2010 - 2011 Alumiini Ruotsi
8700LE 2001 - 2011 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
8900LE 2011 - 2015 Alumiini Puola OBC-malli
8900LE (face-lift) 2015 - Alumiini Puola OBC-malli
Turistikorit
9700S 2002 - 2003 Ruostumaton teräs Suomi, Puola 3,4 m
9700S (face-lift) 2004 - 2006 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700H 2001 - 2003 Ruostumaton teräs Suomi, Puola 3,6 m
9700H (face-lift) 2004 - 2006 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700HD 2001 - 2003 Ruostumaton teräs Suomi, Puola 3,7 m
9700HD (face-lift) 2004 - 2006 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700S NG 2006 - 2013 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700S UG 2013 - Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700H NG 2006 - 2013 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9500 2010 - Ruostumaton teräs Puola 9700H:n pelkistetympi versio
9700H UG 2013 - Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700 HD NG 2006 - 2013 Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9700HD UG 2013 - Ruostumaton teräs Suomi, Puola
9900 2016 - Ruostumaton teräs Puola Teatterilattia, nouseva ikkunalinja
9700 2018 -
9900 2018 - Teatterilattia, nouseva ikkunalinja

Kirjoituksen pääasiallisena lähteenä on käytetty Christer Olssonin kirjaa Volvo bussarna - Förr och nu - 1928 - 2001. Lähteenä on myös käytetty Timo Lehtosen teosta Suomen linja-autot - koriteollisuus 2000-luvulla. Tekstiä on täydennetty Tom Rönnbergin kirjoitussarjan Volvon yhdeksän vuosikymmentä Suomessa-pohjalta.

Taulukot 1 - 4: lähteenä Tom Rönnbergin taulukot Hetku-lehdissä sarjassa Volvon yhdeksän vuosikymmentä Suomessa.