Minusta ja harrastuksesta

Olen helsinkiläinen kaupunki- ja joukkoliikennehistorian harrastaja. Joukkoliikenteen lisäksi minua kiinnostavat esimerkiksi pääkaupunkiseudun historia, autot, elokuvat ja musiikki. Hyvä musiikki on huumaavaa.

12-vuotisen hotellityöuran jälkeen ajoin 30 vuotta bussia. Ensin HKL:llä ja sen seuraajilla HKL-Bussiliikenteellä ja Helsingin Bussiliikenne Oy:llä. Sitten vielä Taksikuljetuksella. Nyt olen eläkkeellä.

hkl_8961.jpg

Hernesaaren päättärillä joskus kauan sitten.

Jo kymmenvuotiaina kehitimme kaverini kanssa mielikuvituskaupungin nykyisen Itäkeskuksen metroaseman kohdalla olleeseen metsikköön. Suunnittelimme kaupunkiin bussireitit ja aikataulut. Olimme liikennöitsijöitä, ja juoksimme tuntikausia metsässä ajaen aikataulunmukaista linjaliikennettä. Aina kohdatessamme morjestimme, kuten oikeatkin bussinkuljettajat.

Koululaisena seurasin tiiviisti HKL:n ja Oy Liikenne Ab:n busseja Puotinharjussa. Muutettuamme Espooseen aloin kiinnostua koko pääkaupunkiseudun bussikalustosta ja kaupunkijoukkoliikenteestä ylipäätään.

Raideliikenne kiinnostaa myös. On hienoa, että meillä Helsingin seudullakin on nyt moderni pikaraitiotie.

Mustavalkoisuus joukkoliikenneharrastuksessa on ikävää. Ollaan tiukasti joko raideliikenne- tai bussipuolueessa, vähätellen vastapuolta. Toivoisin enemmän ymmärtämystä ja vähemmän vastakkainasettelua. Tarvitsemme monimuotoista liikennettä.

Nyt olen viihtynyt taas Itä-Helsingissä jo yli 40 vuotta, ja alueesta on tullut minulle tärkeä. Minua harmittaa Itä-Helsingin negatiivinen käsittely mediassa. Aluehan on valtava. Sieltä löytyy rikkautta ja köyhyyttä, niin kerrostalo- kuin pientaloalueitakin, teollisuutta, luontoa ja merta. Kaikkea monipuolisesti. Mediassa aluetta kuitenkin käsitellään ikään kuin se olisi yksi yhdenlainen ongelmalähiö. En tunnista sellaista Itä-Helsinkiä, josta lehdestä luen.

Kirjallista tuotantoa - julkaisut