Yhteystiedot

kny@netti.fi

Korikoodit

Korivalmistajilla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ollut malleilleen 1950-luvulla minkäänlaisia mallimerkintöjä. Kukin tehdas valmisti yleensä vain yhtä mallia kerrallaan. Se pysyi markkinoilla muutaman vuoden, kunnes esiteltiin uudistettu seuraajamalli. Valmistajan kannalta ei siis ollut suurta tarvetta minkäänlaisen merkinnän käyttöön. 

Linja-autoharrastajille sen sijaan oli tärkeää saada eroteltua erilaiset mallit. Myös kalustoluetteloihin tarvittiin jokin merkintä, jolla eri tyypit pystyi erottamaan. Mallimuutos tapahtui usein keskellä vuotta, joten vuosimallimerkinnästäkään ei välttämättä ollut apua. Siksi Suomen Linja-autohistoriallinen Seura (SLHS) kehitti heti perustamisensa jälkeen nk. SLHS-koodin 1970-luvun lopulla.

SLHS-koodi

Koodiin kuuluu yleensä korimerkin kaksi ensimmäistä kirjainta sekä numero (pitkässä versiossa paljon muutakin). Mallit on numeroitu ensiesittelynsä mukaisessa järjestyksessä. Siis mitä uudempi malli, sitä suurempi numero. Tämä järjestelmä sopii hyvin sellaisen korivalmistajan tuotantoon, joka valmistaa vain yhtä mallia kerrallaan. Kuten edellä kerrottiin, muutaman vuoden päästä uusi malli korvaa vanhan, ja uutuudelle voidaan antaa yhtä suurempi koodinumero.

Tämä järjestelmä ei kuitenkaan osaa tai halua ottaa huomioon samaan aikaan valmistettavia rinnakkaismalleja, koska kaikki pyörivät samassa numerosarjassa. Rinnakkaistyyppi saa seuraavan vapaan koodinumeron, ja kun alkuperäismallista tulee uusi mallisukupolvi, sille ei saadakaan seuraavaa numeroa, vaan koodi "hyppää" yhden tai useamman luvun yli seuraavalle vapaalle tunnisteelle. Esimerkiksi Wiima M301 /302-305 (valmistajan mallimerkintä) on SLHS-koodeissa Wi 8 (8', 8C, 8D), mutta sen seuraaja Wiima Combi onkin Wi 12, eikä Wi 9, koska samaan aikaan valmistetut muut mallit ovat saaneet koodit 9, 10 ja 11.

SLHS-koodeissa, kuten myös valmistajien mallimerkinnöissä, esiintyy jonkin verran muitakin epäjohdonmukaisuuksia. Joskus koodinumero nousee yhdellä suuremmaksi niin pienen kuin suurenkin muutoksen yhteydessä. Välillä taas numero pysyy pienen muutoksen yhteydessä samana, lisättynä pilkulla (') tai kirjaimilla C, D jne. SLHS:n järjestelmässä joudutaan myös joskus käyttämään miinusmerkkisiä koodeja, koska joidenkin korivalmistajien mallistoista on 1- ja 2-numeroiden käyttöönoton jälkeen löytynyt varhaisempia malleja.


Uusi koodiehdotus         

 Olen itse hyvin innostunut keksimään ja pyörittelemään kaikenlaisia koodeja, ja minulle on hyvin tärkeää koodien johdonmukaisuus. Siksi olen luonut oman uuden korikoodiehdotuksen, jossa tuo johdonmukaisuus on avainasiana. Voidaan tietysti sanoa, ettei koodien ja mallimerkintöjen epäjohdonmukaisuus ole niin suuri ongelma, pääasia että malleilla on jokin tunniste. Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta kun meillä nyt on tiedossa koko 1900-luvun nokkabussiajan jälkeinen korituotanto, on siksi oivallinen tilaisuus ryhmitellä kaikki mallit yhtenäisesti ja johdonmukaisesti. Ehdotuksessa perusajatuksena on se, että kaikki eri mallit pyörivät omissa numerosarjoissaan, ja silloin jokaisen tyypin suora seuraajasukupolvi saadaan aina seuraavalle numerolle. Pikkumuutoksissa numero ei nouse, vaan käytetään B, C jne.

On selvää, että tämä koodiehdotus ei varmaankaan koskaan tule leviämään yleiseen käyttöön. SLHS-koodi on vakiinnuttanut asemansa, ja lähes kaikkien koritehtaiden uudemmilla malleilla on valmistajan antama oma tyyppimerkintä. Haluan tässä kuitenkin tuoda nähtäville tämän oman kuvitelmani koodeista, jos ne nyt annettaisiin joka mallille "puhtaalta pöydältä".

Näitä koodeja on käytetty näillä "Bussikaistalla Helsingissä"-sivuilla Wiiman ja Lahden Autokorin mallistoja esittelevissä osioissa. Tämän sivun lopussa on myös taulukot Ajokin, Boxerin, Lahden Autokorin ja Wiiman korimalleista koodiehdotuksineen.

Koodeja on myös jossain määrin käytetty Suomen Raitiotieseuran (SRS) jäsenlehden Raition muutamissa numeroissa, joissa on julkaistu HKL:n bussikalustoluetteloita. Noissa luetteloissa käytetyt koodit sisältävät myös koodinumeron jälkeisen vuosilukumerkinnän, joka sittemmin on jäänyt käytöstä pois. Koodeja on myös korjailtu ja muokattu noiden julkaisujen jälkeen. Alun perin ei ollut tarkoitus ottaa koodisaraketta mukaan, mutta se kuitenkin jostain syystä on muutamassa numerossa julkaistu.

 

Koodiehdotus

Bussikorit jaetaan kolmeen pääryhmään: yleiskorit, erilliset katurikorit (K) ja erilliset turistikorit (T). Koodeissa otetaan huomioon samaan aikaan valmistettavat rinnakkaismallit, jotka saadaan merkittyä omiin sarjoihinsa ja näin jokaisen mallin korvaava uusi malli saadaan seuraavalle numerolle.

Yleiskorilla tarkoitetaan tässä tehtaan yleismallia, josta on tehty busseja kaikkiin käyttötarkoituksiin – katurista täysturistiin. Aikaisemminhan ei koritehtailla yleensä muita malleja ollutkaan.

Katuri- / turistikoodeja käytetään vain silloin kun kyseessä on nimenomaan katuri/turistikäyttöön tarkoitettu erillinen, yleiskorista ulkonäöltään täysin poikkeava malli. Yleiskorilla käytetään siis aina yleiskorin koodia, vaikka se olisikin katuri- tai turistivarusteltu.

Joillakin korivalmistajilla ovat yleiskorit pikku hiljaa kehittyneet turistimalleiksi. Näissä tapauksissa korimallilla ei ole T-alkuista koodia, vaikka ne ovatkin myöhemmissä sukupolvissa ainoastaan turistikäyttöön tarkoitettuja. (Esimerkiksi Lahti 10/11 > 31/32/33 > Falcon/Eagle).

Korikoodilla kuvataan pääasiassa korin muotoilua. Joskus myös korin rakenne saattaa vaikuttaa, esimerkiksi silloin kun ulkonaisesti verraten vähän eroava uusi malli kuitenkin rakenteellisesti eroaa merkittävästi edeltäjästään. Korin varustelu sen sijaan ei vaikuta koodiin. Ovijärjestyksellä, istuinmallilla, kattokanavilla ym. ei siis tässä ole merkitystä. (Aivan kuten kolmannen sukupolven Ford Escort on kolmannen sukupolven Escort riippumatta siitä onko auto kaksi- tai neliovinen – L- tai XL-varusteinen). Bulldog/hetku/nivel/teli- tai muut vastaavat ominaisuudet eivät myöskään vaikuta peruskoodiin. Sen sijaan eri korkeusversiot erotellaan.

Mallien muutokset

Korimallien muutokset on jaettu neljään ryhmään, joiden mukaan koodit muotoutuvat:

1. Mallisukupolven vaihdos, täysin uudennäköinen korimalli syrjäyttää edellisen mallin (esim Wi 3 > Wi 4)

 

2. Pikkumuutos (face-lift) korin perusmuotoilun pysyessä samana (esim. Wi 4 > Wi 4B)

 

3. Rinnakkaismalli, täysin erinäköinen samaan aikaan valmistettava malli (esim. La 8, La 51)

 

4. Rinnakkaisversio, perusmallin lähes samannäköinen versio, mutta erilainen otsa tms (esim. Wi 4, Wi 4X)

 

 

1. Mallisukupolven vaihdos

Yleiskorin koodi on numero joka kuvaa kyseisen korin valmistussukupolvea. Esimerkiksi Wi 1, Wi 2, Wi 3, Ku 1 jne. Katurikoreilla käytetään vastaavasti K1, K2 jne, turistikoreilla vastaavasti T1, T2 jne. Yleismallista tehdyn katurin tai täysturistin yhteydessä EI K/T-etuliitettä siis kuitenkaan käytetä.

Esimerkkejä: Wiima m64 > m68 (tässä koodijärjestelmässä Wi 3 > 4), Ajokki Suomunokka > Ovaalikeula (Aj 4 > 5).

Moni valmistaja on aluksi tehnyt puukehikkoisisa koreja, ja myöhemmin teräskoreja. Mallisukupolvien numerointiin tämä ei kuitenkaan vaikuta, vaan numerot jatkuvat eteenpäin valmistustavasta riippumatta.

 

2. Pikkumuutos (face-lift)

Lisätään numeron perään B, C, D, F, G. (E, K, L, T, X, Y, Z –kirjaimet kuvaavat muita asioita, ks. eteenp.) Ensimmäinen versio on A, mutta sitä ei merkitä, vaan ensimmäinen face-lift tai vastaava on siis B, seuraava C jne.

Esimerkkejä: Wiima Combi 310 > 311 (Wi 7 > 7B), Ajokki 5000D > 5000E (Aj 11 > 11B), Lahti 430 Falcon > 431 Falcon (La 10 > 10B).

 

 

3. Rinnakkaismalli

Samaan aikaan valmistettava kokonaan erinäköinen ensimmäinen rinnakkaismalli saa koodin 51 (K51 / T51). Jos rinnakkaismalleja on vielä toinenkin, annetaan sille tunnukseksi 101 (K101 / T101). Pikkumuutos 51-mallilla on 51B ja uusi sukupolvi on 52.

Esimerkki: Lahti 10, Lahti 20 (La 8, La 51).

 

4. Rinnakkaisversio

Rinnakkaisversio on sellainen malli, joka periaatteessa on samannäköinen kuin perusmallinsa, mutta siinä on erilainen otsa tms. eikä se ole perusmallin seuraaja (kuten ei rinnakkaismallikaan) vaan samaan aikaan valmistettava versio. Ensimmäinen rinnakkaisversio merkitään laittamalla koodinumeron perään X. Jos samasta korimallista on vielä lisää erilaisia rinnakkaisversioita, merkitään ne Y ja Z-liitteellä. Joitakin yleisiä rinnakkaisversioita varten on kuitenkin oma tunnuskirjaimensa: K=katuriversio, h=korkeampi versio, (hh=vielä korkeampi jne.) ja T=turistiversio, P=puolimatala, E=edestä matala, L=kokomatala.

Esimerkki: Wiima m68, m68 Lux (Wi 4, 4X), Ajokki 6000, 7000 (Aj T1, T1X), Lahti 31, 30 (La 9, 9K), Lahti 31, 32, 33 (La 9, 9h, 9hh).

 

 

Koodikokonaisuus

Joissain poikkeustapauksissa koodista voi muodostua melko pitkä, jos kyseessä on vaikkapa korkein versio turistikorista useiden pikkumuutosten jälkeen (esimerkiksi Delta Jumbostar = T2hhhC). Silloinkin tunnus on kuitenkin johdonmukainen.

Face-lift-versiota kuvaava kirjain (A/B/C/D/F) tulee aina viimeiseksi

Jos korimallia valmistetaan samaan aikaan esimerkiksi erilaisilla lampunkehyksillä, takavaloilla tms. ei näillä pienillä eroavaisuuksilla ole erillisiä koodimerkintöjä. Sen sijaan jos vaikkapa lamput ovat olleet kulmikkaat ja ne vaihtuvat pyöreisiin tietystä vuosimallista lähtien – silloin voidaan tällainen pienikin muutos merkitä B-versioksi.

 Esimerkkitaulukko Lahden Autokorin malleista koodiehdotuksineen

 Wiima-vertailutaulukko

 Ajokki-vertailutaulukko

 Boxer-vertailutaulukko