Yhteystiedot

kny@netti.fi

Wiiman kaupunkimallit

Yleiskorit täällä

Tiivistetty taulukko korimalleista

Koodiehdotus = oma kuvitelmani tunnisteista, jos nyt annettaisiin kaikille 1900-luvun koreille "puhtaalta pöydältä" uudet koodit.

Wiima, Carrus, kaupunkikorit 1961 - 2001

Wiiman ensimmäiset kaupunkikorit vuosina 1958-61 olivat HKL-versioita tehtaan yleismallista ja ne käsitellään yleiskorien yhteydessä. Tällä sivulla lähdetään liikkeelle täysin yleismalleista poikkeavista kaupunkikoreista.

Otsikon vuosiluku viittaa ensimmäiseen "vuosimalliin". Monesti ko. korimalli on esitelty edellisen vuoden kesän bussinäyttelyissä ja ensimmäiset tuotantomallit on otettu käyttöön edellisen vuoden syksyllä.

1. Ensimmäinen sukupolvi 1961, m. HKL

hkl429ahlnas_300_x_200.jpg hkl730ahlnas_300_x_205.jpg
Wi m. HKL / K1 ja K1B / 03  Kuva: Bo Ahlnäs Wi m. HKL / K1D / 03  Kuva: Bo Ahlnäs
hkl674ahlnas_300_x_214.jpg
Wi m. HKL / K1F / 03  Kuva: Bo Ahlnäs

Valmistusvuodet: 1961-65
Valmistajan mallimerkintä: m. HKL
Koodiehdotus: Wi K1
SLHS-koodi: Wi 03
Face-lift: K1B (1962), K1C (1962), K1D (1963), K1F (1964)

Ensimmäinen kaupunkikorisukupolvi esiteltiin vuonna 1961. Kyseessä oli Helsingin kaupungin liikennelaitokselle (HKL) kehitetty malli, jota myös Helkon koritehdas valmisti lähes samannäköisenä. Kori oli hyvin kulmikas ja kaikki lasit tehtiin suorina HKL:n vaatimuksesta.

Vuodenvaihteessa 1961/62 tehtiin kaksi uudistusta. Takaikkunat suurenivat yhtä korkeiksi kuin sivulasit ja etulinjakilpi (numerokilpi) muutettiin sellaiseksi, että sen saattoi asentaa paikalleen sisäkautta, ei enää etupuskurin päällä tasapainoilua (K1B). Joissakin autoissa saattoi murrosvaiheessa olla vain toinen näistä uudistuksista. Seuraavana muutoksena toteutettiin kaareva tuulilasi syksyllä 1962 (K1C). Vuosien 1963-64 nk. keppitiikereissä sivuikkunat tehtiin leveämmiksi (K1D). Viimeiset muutokset tehtiin vuosina 1964-65. Silloin kaikki pyöreät vilkku-, taka- ym. valot muuttuivat kooltaan suuremmiksi. Etulinjakilvestä poistettiin lippa ja kilven valaistus sijoitettiin lasin ja irtokilven väliin nurkkiin (K1F). Vuoden 1965 autoissa palattiin taas neliönmuotoisiin sivuikkunoihin. Muutokset toteutettiin ensi kerran jo koeautossa nro 7 Volvo B755. Tähän vaunuun tehtiin leveät sivuikkunat. (Tämä yhdistelmä ei kuitenkaan ole saanut erillistä korikoodia, koska kyseessä on yksittäiskappale).

Ensimmäisen sukupolven kaupunkikoria valmistettiin HKL:lle 198 kpl.

2. Toinen sukupolvi 1967, m. HKL

wfi_wik2b-66_laitinenh.jpg hkl_929_kny_527_600_x_403.jpg
Wi m. HKL / K2 / 04  Kuva: Hannu Laitinen Wi m. HKL / K2X / 04
hkl_428_kny_531_600_x_543.jpg
m. HKL / K2P / 05

Valmistusvuodet: 1966-75
Valmistajan mallimerkintä: m. HKL
Koodiehdotus: Wi K2 ja K2X sekä K2P
SLHS-koodi: Wi 04 sekä 05
Face-lift: -

Toinen sukupolvi esiteltiin vuonna 1966. Se muistutti paljon ensimmäistä sukupolvea suorakaiteenmuotoisine säleikköineen, mutta mm. perän muotoilu oli uusi ja sivuikkunat olivat leveämmät. Tosin jo vuosien 1963-64 nk. keppitiikereissäkin käytettiin leveitä ikkunoita, mutta uudemmissa vuoden 1965 nappulatiikereissä taas neliönmuotoisia. On jälleen tulkinnanvaraista voidaanko edes puhua uudesta sukupolvesta vai ovatko vuoden 1966 kaupunkiwiimat vain muokattuja ensimmäisen sukupolven koreja. Uusi sukupolvi-periaatetta puolustaa kuitenkin myös SLHS-koodi-tulkinta, jossa ensimmäisen sukupolven korit ovat Wi 03, mutta vuoden 1966 uutuudet jo Wi 04.

Tämä oli ensimmäinen Wiiman kaupunkimalli, jota hankkivat myös muut liikennöitsijät kuin HKL, tosin vasta vuodesta 1969. Ensimmäiset autot toimitettiin liikennelaitokselle marraskuussa 1966. Vuodenvaihteessa 1969/70 markkinoille saatiin myös rinnakkaisversio (K2X / 04) takajäähdyttimellä varustettuja alustoja varten. Tästä versiosta puuttui perinteinen suorakaiteenmuotoinen maski, tilalla nähtiin vain matala ilmanottoaukko. X-versiossa käytettiin yleensä alkuperäismallin taitto-ovien sijasta kääntöovia. Kesällä 1971 X-versio sai vielä kulmikkaat ovimekanismikotelot.

Volvo ja Scania esittelivät uudet puolimatalat bussimallinsa B59 ja BR111M 1970-luvun alkupuolella. Matalammasta lattiatasosta johtuen varustettiin näiden mallien korit hiukan korkeammilla sivuikkunoilla (K2P / 05). Aivan ensimmäinen tällainen versio nähtiin jo keväällä 1972 Volvo B59-prototyypissä, mutta varsinaisesti korkeammilla ikkunoilla ja matalammalla vyötärölinjalla varustetut korit yleistyivät vuonna 1973.

V. Uotila Savonlinnasta otti ilmeisesti ensimmäisenä HKL:n ulkopuolisena liikennöitsijänä käyttöön Wiima m. HKL-korin vuonna 1969. Pääkaupunkiseudulla ensimmäisen hankki Hki-Maaseutu-Liikenne Oy Suomen ensimmäiseen nivelbussiinsa. Kaksiakselisista ensimmäiset tilasi P. Tyllilä Linja Oy.

3. Kolmas sukupolvi 1975, K ja N, (K100 ja N100, K200 ja N200)

wfu_wik3a-74_nilssonm_600_x_392.jpg
Wi K / K3 / 6  Kuva: Michael Nilsson

Valmistusvuodet: 1974-85
Valmistajan mallimerkintä: K ja N
Koodiehdotus: Wi K3, K3P
SLHS-koodi: Wi 6 ja 6N
Face-lift: K100, K200 ja N100, N200 (1976), K201 ja N201 (1982)
K3B, K3PB, K3XB (1976), K3C, K3PC, K3YD (1982)
SLHS 6' ja 6N' (1982)

Kolmatta sukupolvea kehiteltiin aluksi ruotsalaisen Hägglunds-tehtaan kanssa ja tuotos esiteltiin vuonna 1974. Koria valmistettiin ensiksi Ruotsiin. HKL:llekin saatiin yksi auto, mutta se oli hiukan erinäköinen kuin Ruotsin malli. Uutuudesta käytettiin mallimerkintää K (nivelbussista N). K (N)-malli varustettiin kaksoisvalonheittimin sekä suorakaiteenmuotoisin takavaloin ja etuvilkuin. Ensimmäisissä Helsingin sarjoissa (HML, STA, LOY) käytettiin pyöreitä pyöräaukkoja. Volvon ja Scanian takamoottorialustat olivat puolimatalia matalammalla lattiatasolla ja taakse sijoitetusta jäähdyttimestä johtuen ilman suurta etusäleikköä (K3P). HML:n nivelautot merkittiin jo N100-mallimerkinnällä, vaikka varsinaisesti K100, K200, N100, N200-merkintöjä käytettiin vasta vuoden 1976 face-lift-versioissa (K3B, K3PB, K3XB). Tässä yhteydessä etuvilkut muuttuivat neliönmuotoisiksi tai pyöreiksi (HKL), takavalot Hellan standardivaloiksi. Valmistajan selityksen mukaan K/N100 oli täysverinen kaupunkiauto ja K/N200 paremmin varusteltu lähiliikenneauto. Kuitenkin esimerkiksi Oy Liikenne Ab:n bussien mallimerkintänä käytettiin K200, vaikka ne olivat hyvin pelkistettyjä. Näyttikin siltä, että käytännössä liikennelaitosten ja kunnallisten yhtiöiden autoissa käytettiin K100-merkintää ja yksityisillä K200-vaihtoehtoa. HKL:n aloittaessa tämän korimallin hankinnat vuonna 1976 nähtiin myös takamoottorinen Sisu-variaatio. Sisut eivät olleet puolimatalia, mutta kuitenkin ilman etusäleikköä (P3XB).

Myöhemmin pyöreät etuvilkut yleistyivät ja takavaloina havaittiin sekä neliömäisiä, että pyöreitä erillislamppuja. Varustelun parantuessa K100 (N100)-merkintä jäi pois ja kaikki olivat K200 (N200)-malleja.

wfx_wik3b-74_nykanenj_300_x_219.jpg wfz_wik3c-74_kny_300_x_202.jpg
Wi K200 / K3B / 6  Kuva: Jouko Nykänen Wi K100 / K3XB / 6
wga_wik3d-74_nykanenj_300_x_216.jpg
Wi K201 / K3C / 6'  Kuva: Jouko Nykänen

Vuonna 1982 toteutettiin kasvojenkohotus tyyppimerkinnän muuttuessa muotoon K201 (N201) (K3C, K3PC / 6', 6N'). Korkea otsa, pieni takaikkuna ja neliönmuotoiset takavalot neliömuodossa olivat päivitetyn version tunnusomaisia piirteitä. Edelleen esiintyi myös neliönmuotoisia etuvilkkuja ja mm. Espoon Auto hankki loppuun asti matalaotsaista K200-mallia mutta kuitenkin pienellä takaikkunalla ja neliönmuotoisilla takavaloilla.

Kolmatta sukupolvea valmistettiin 1031 kappaletta, joista niveliä 121.

4. Neljäs sukupolvi 1985, K202, N202

hkl_8724_nylander_copy.jpg

Valmistusvuodet: 1984-95
Valmistajan mallimerkintä: K202 ja N202 sekä K202M
Koodiehdotus: Wi K4, K4X, K4P sekä K4EB
SLHS-koodi: Wi 06 ja 06N sekä 06M
Face-lift: K4B (1989)

Wiima K202 esiteltiin Linja-autoliiton näyttelyssä Jyväskylän Laajavuoressa kesällä 1984. Varsinaisesti valmistus alkoi syksyllä 1984. Nyt kaupunkikorikin varustettiin liimalasein. Korimuotoilu oli melko kantikas ja 1990-luvulla "laatikko-Wiima"-nimitys otettiin jälleen käyttöön (vrt. laatikko-Wiima M300 1970-luvulla). Taka- ja äärivaloja sai taas valita useista eri malleista, mutta useimmiten ne olivat pyöreitä yksittäislamppuja. Suurin osa koreista valmistettiin keskimoottorisille alustoille etujäähdyttimellä ja -säleiköllä, mutta myös puolimatalille takamoottorialustoille ilman säleikköä (K4P)

Vuonna 1989 etuäärivalot muuttuivat valkoista valoa näyttäviksi ja pienikokoisiksi. Sisävalot siirrettiin yhteen jonoon keskelle kattoa (K4B, K4PB). HKL tosin suosi edelleen kaksijonoista versiota.

hkl_9201_3_kny2322_600_x_387.jpg
K202M / K4EB / 06M

Vuonna 1991 K202-korista nähtiin myös matalalattiaversio Carrus-Wiima K202M (K4EB / 06M), Vaikka 202-koria valmistettiinkin määrällisesti hiukan vähemmän kuin edellistä sukupolvea, muodostui B10M-K202-yhdistelmästä varsinainen perusbussi Helsingin seudulla. 940:n kappaleen kokonaismäärästä yli 700 toimitettiin pääkaupunkiseudulle. Nivelautojen osuus oli 109 kpl.

1. Ensimmäinen Carrus- (viides Wiima-) sukupolvi 1993, City

cbf_97_kny_600_x_450.jpg

Valmistusvuodet: 1992-2001
Valmistajan mallimerkintä: K204 City, K204M City (City M), K204L City (City L) ja K204U City (City U)
Koodiehdotus: Cr K1, K1P, K1E, K1L
SLHS-koodi: Wi 07, 07M ja 07U
Face-lift: -

Ensimmäinen kaupunkikori Carrus-nimellä esiteltiin vuonna 1992. Sitä valmistettiin aluksi kolmena variaatioina; City korkealattiaiselle alustalle (K1 / 07), City M puolimatalalle- (K1P / 07)ja City L (K1E / 07M) edestä matalalle alustalle. Citystä muodostui menestystuote, ensin erityisesti Volvo B10B-LMF-alustan kanssa (City M) ja myöhemmin Volvo B10BLE:n kanssa (City L). Jälleen liikennöitsijät saivat valita eri valovariaatioiden välillä, pyöreät valonheittimet kehyksillä tai ilman ym. Takavaloina käytettiin aluksi matalia suorakaiteenmuotoisia lamppuja, mutta vuodesta 1996 alkaen takavalot olivat neliönmuotoisia yksittäisvaloja pystymuodossa.

hkl_9612_960414_kny_400_x_267.jpg
K204 City U / K1L / 07U

Vuonna 1995 markkinoilla nähtiin rinnakkaisversio City U (K1L / 07U). Se kehitettiin pääasiallisesti Volvon kokomatalaa B10L-mallia varten. "Uukkari" varustettiin kulmikkain valonheittimin ja perusmallista poikkeavin takavaloin. U-version valmistusaika jäi melko lyhyeksi, sillä Volvon B10L korvattiin vuonna 1999 B7L-mallilla ja sitä varten kehitettiin täysin uusi korimalli (Volvo 7000 / Carrus K206).

Vuonna 1997 Volvo osti Carruksen. Korimallistoa rationalisoitiin ja Vantaan tehtaalla (Carrus Helsinki) valmistettiin pääasiallisesti vain City L-mallia. Tuotantolaitosten rinnakkaisvalmistusta kehitettiin ja City L:ää tehtiin tarvittaessa myös Tampereen tehtaalla (ja vastaavasti Tampereen Fifty- ja Vega-malleja myös Vantaalla).

Perusmallia tehtiin Vantaalla vielä vuoden 2001 kesään saakka ja tuotanto alkoi myös Volvon uudella Puolan tehtaalla. Loppuaikoina ei Citystä tehty juuri muuta kuin City L-mallia. Taustaomistajan vaihtuminen taas merkitsi sitä, ettei City L:n alustana käytetty enää muuta kuin Volvon B10BLE-mallia.

Suomessa (ei yksistään Vantaalla) ehdittiin tehdä 759 kpl City-koreja, näistä U-versioita 109. Trendin muututtua teliautoja suosivaksi merkisi se sitä, että nivelautoja valmistui vain kourallinen.

vtf_228_kny_500_x_375.jpg
Vo City L / K1EB

Uudelleenherääminen

Cityn tuotanto päättyi vuonna 2001, kun Volvo uudisti bussimallistoaan ja uusissa kaupunkibusseissa nähtiin Volvo 8500- ja 8700-koreja. Vuoden 2001 suuressa malliuudistuksessa Volvo rationalisoi dieselmoottorikoot seitsemään ja kahteentoista litraan. Menestyksekäs kymppilitrainen jäi markkinoille vain CNG-maakaasuversiona. Tämä merkitsi kuoliniskua suursuosikki B10BLE-mallille. Tilalle tarjottu B12BLE ei kaksiakselisena kelvannut liikennöitsijöille, kuten ei myöskään kokomatala B7L. Sen sijaan kilpailijamerkin low-entry-mallin tilauskirjat täyttyivät ääriään myöten. Tilanteen pelastamiseksi korkealattiaisesta B7R-tyypistä muokattiin matalalla etuakselilla B7RLE-malli. Tätä tarjottiin vuosina 2003-2004 puolalaisvalmisteisella Volvo City L-korilla (K1EB). Tämä oli uudelleen henkiinherätetty Carrus City L vähäisin muutoksin.

Erillismalli Volvo B7L-alustakomponenteille 1999, Volvo 7000

helb_16_1_kny_600_x_450.jpg

Valmistusvuodet: 1999-2001
Valmistajan mallimerkintä: Volvo 7000 (Carrus K206)
Koodiehdotus: Vo K1
SLHS-koodi: -
Face-lift: -

Volvo esitteli täysin uuden kokomatalan B7L-mallin prototyypin vuonna 1998. Sitä tarjottiin myös valmiina linja-autona nimillä Volvo 5000 ja 7000. Volvo 5000 oli Ruotsissa Säfflen tehtaalla valmistettava alumiinikori. 7000-malli puolestaan valmistettiin ruostumattomasta teräksestä. Se ei ollut enää suomalaista suunnittelua, mutta sitä valmistettiin Carrus Helsingissä vuosina 1999-2001. Vuonna 2001 valmistus siirtyi Puolaan ja vuonna 2003 uudeksi mallimerkinnäksi annettiin Volvo 7700.

Vantaalla (Carrus Helsinki) valmistui 49 Volvo 7000-bussia.

Katso myös yleiskorimallit


Tiivistetty taulukko korimalleista