Joukkoliikenteen tapahtumia kautta aikojen

Kooste Helsingin seudun joukkoliikenteen tapahtumista 1800-luvulta tähän päivään

(28.3.2024, päivitetty 21.4.2024)

In English

1862
Suomen ensimmäinen rautatieyhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Pääkaupunkiseudulla oli muutama asema, joten junaa saattoi käyttää myös paikallisyhteytenä, vaikkakin juna kulki vain kahdesti päivässä. Junaliikennettä operoi Valtion rautatiet (VR).

1886
Lähijunaliikenne alkoi. Junia vetivät Schweitzerische Lokomotiv und Maschinenfabrik-tehtaan valmistamat kevyet veturit.

1888
Helsingin joukkoliikenteen virallinen aloitus. Perustettiin yksityinen Omnibus - Aktiebolaget i Helsingfors (Helsingin Omnibusosakeyhtiö), joka alkoi liikennöidä hevosomnibusseilla.

1890
Hevosomnibussiliikennöitsijä vaihtoi nimensä muotoon Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö (HRO). Hevosomnibussien rinnalla alettiin liikennöidä myös hevosraitiovaunuilla.

1900
Ensimmäinen sähköraitiovaunulinja aloitti. Vaunut vihreitä keltaisin raidoin. Linjoilla väritunnisteet, mutta yleensä reitit tunnettiin määränpäänsä mukaan.

Hevosomnibussiliikenne päättyi.

1901
Viimeisetkin hevosraitiovaunut poistettiin linjaliikenteestä. (Katso 1913).

1907
Ensimmäinen linja-autoliikenteen kokeilu. Se loppui lyhyeen huonojen katujen johdosta.

1908
Raitiotieliikenteen linjaväreistä virallinen päätös. Reitit tunnistettiin nyt värien mukaan.

1910
Ab Brändö Villastad aloitti raitiovaunuliikenteen Kulosaareen. Sörnäisten ja Kulosaaren välisen merimatkan vaunut kulkivat raitiovaunulautalla. Liikenteessä käytettiin HRO:n vaunuja.

1913
Helsingin kaupungille osake-enemmistö Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiöstä.

Toinen yritys liikennöidä busseilla. Sekin päättyi lyhyeen.

Julius Tallberg aloitti hevosraitiovaunuliikenteen Lauttasaaressa.

1914
M. G. Stenius Oy aloitti raitiovaunuliikenteen Haagaan.

1915
Kulosaaren raitiovaunuliikennöinti siirtyi Ab Brändö Villastadin tytäryhtiölle Brändö Spårvägs Ab.

M. G. Stenius Oy aloitti raitiovaunuliikenteen myös Munkkiniemeen.

1917
Lauttasaaren hevosraitiovaunuliikenne päättyi.

1918
Vesiliikenne lähisaariin aloitettiin.

Kansalaissodan aikana raitioteitä liikennöi hetken aikaa punaisten johtama Helsingin Kaupungin Raitiotiet.

1919
Silta Kulosaareen valmistui.

1921
Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyi Suomessa. Helsingin seudulla bussit liikennöivät kaupungin keskustasta lähimaaseudulle ja pidemmäksikin. Joukkoliikenne Helsingin kaupungissa hoitui raitiovaunuilla.

1925
HRO aloitti raitiovaunuliikenteen myös kaupungin ulkopuolelle.

1926
Raitiovaunulinjat saivat väritunnusten rinnalle myös linjanumerot.

1928
Uusi bussiliikennöitsijä Oy Omnibus Ab aloitti punaisilla busseillaan. Yhtiön liikennöintialue poikkesi kaikista muista bussiliikennöitsijöistä, sillä se alkoi ajaa Helsingin keskustassa raitiovaunuliikenteen kilpailijana.

Kulosaaren, Haagan ja Munkkiniemen raitiovaunuliikennöinti siirtyi HRO:lle.

1936
Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö aloitti myös bussiliikenteen. Aluksi liikennöitiin Helsingin keskustassa raitiovaunujen ja Oy Omnibus Ab:n bussien kanssa. Bussit maalattiin tummansinisiksi hopearaidoin.

1937
Muutama yksityinen liikennöitsijä luopui osasta linjoistaan kaupunginyhtiön hyväksi. Nyt HRO liikennöi busseillaankin naapurikuntien puolelle.

Vuoden lopulla Oy Omnibus Ab liitettiin kaupunginyhtiöön. Näin HRO:lla oli myös punaisia busseja.

1939 - 1940
Talvisota.

1941 - 1944
Jatkosota. Suuri osa busseista puolustusvoimien käyttöön. Helsingin joukkoliikenne suurelta osin raitioliikenteen varassa. Naisista koulutettiin raitiovaununkuljettajia.

1945
Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö muutettiin Helsingin kaupungin liikennelaitokseksi (HKL). Ensimmäisenä toimintavuotenaan liikennelaitoskin ajoi kaupungin ulkopuolelle.

1946
Lähes kaikki Helsingin nykyiset esikaupunkialueet Vuosaarta ja Östersundomin seutua lukuun ottamatta liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Nyt kaikki HKL:n linjat kulkivat Helsingin sisällä, ja nyt myös osasta yksityisten bussilinjoja tuli Helsingin sisäisiä. HKL suunitteli omat linjansa, ja otti käyttöön oman vyöhyketariffinsa. Yksityiset bussiliikennöitsijät toimivat erillään HKL:stä, ja ne noudattivat valtakunnallista kilometritariffia.

1949
HKL aloitti johdinautoliikenteen linjalla 14 Eirasta Naistenklinikalle.

Pääkaupunkiseudulla liikennöi 17 bussiliikennöitsijää, joista kuusi Helsingin sisäisiä linjoja. Jokainen liikennöitsijä käytti omaa väritystään.

Helsingin seudulla liikennöivät bussit, raitiovaunut, johdinautot, lähijunat ja lautat.

1953
Johdinautolinjaa 14 jatkettiin Eirassa Tehtaankadun risteykseen saakka.

1954
Uudet dieselkäyttöiset "lättähattu"-paikallisjunat alkoivat korvata höyryvetureiden vetämiä junia. Uudet junat maalattiin sinisiksi.

Raitiovaunulinjojen väritunnuksista luovuttiin.

1955
Uudet neliakseliset raitiovaunut otettiin käyttöön.

1957
Rei'ityspihdit korvattiin leimauspihdeillä HKL:n liikennevälineissä. Muilla liikennöitsijöillä hyvin vaihtelevia käytäntöjä.

1958
Johdinautolinjaa jatkettiin Meilahdessa Tukholmankadulle.

1964
Ensimmäinen yhteistariffi HKL:n ja yksityisten bussien välillä otettiin käyttöön. Matkalippujen hinnat yhtenäistyivät HKL:n kanssa, mutta yksityiset käyttivät edelleen omia lippujaan. Espoossa ja Helsingin maalaiskunnassa käytettiin edelleen valtakunnallista kilometritaksaa.

1966
Vuosaari liitettiin Helsinkiin.

Uusi kaksinumeroinen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön. Kaikki Helsingin sisäiset esikaupunkibussilinjat liikennöitsijästä riippumatta saivat uuden postinumeroon perustuvan linjanumeron. Raitiovaunulinjat (1 - 10) ja keskustan autolinjat (11 - 19) jäivät ennalleen.

Espoon ja Helsingin maalaiskunnan bussilinjoilla ei yleensä käytetty linjanumeroita. Jotkut liikennöitsijät käyttivät kuitenkin omaa ykkösestä alkavaa numerointiaan. Niinpä alueella liikennöi useita reittejä numeroilla 1, 2, 3 jne.

1968
HKL otti käyttöön ensimmäiset Almex M-lipunleimauslaitteet. Näiden avulla matkustajat leimasivat itse kymmenen matkan sarjalippunsa.

1969
Ensimmäiset sähkömoottorijunat aloittivat liikennöinnin. Ne olivat Suomessa valmistettuja Sm1-junia. Ne maalattiin punaisiksi.

Suomen ensimmäinen nivelbussi aloitti liikennöinnin Helsingissä. Volvo B58 / Wiima m. HKL-bussin omisti Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy.

1970
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) perustettiin. Sen liikenneosasto suunnitteli myöhemmin keskitetysti Espoon ja Vantaan bussilinjoja.

Pääkaupunkiseudulla liikennöi 40 linja-autoliikennöitsijää, kaikki yksityisiä, paitsi HKL.

1971
Helsingissä toteutettiin täydellinen yhteistariffi. Kaikilla Helsingin sisäisillä yksityisten liikennöitsijöiden bussilinjoilla alettiin käyttää HKL:n lippuja. HKL keräsi kaikki lipputulot, ja maksoi yksityisille liikennöitsijöille korvausta linjojen hoidosta. Yksityisille liikennöitsijöille ei enää ollut merkitystä, oliko busseissa matkustajia vai ei. Riitti että kaikki sopimuksenmukaiset lähdöt ajettiin. 

Almex M-leimauslaitteita alettiin asentaa myös Helsingin sisäisen liikenteen yksityisbusseihin.

HKL edellytti yksityistenkin liikennöitsijöiden hankkivan kaupunkimaista kalustoa. Tähän asti jotkut yksityisten bussit olivat melko maalaismaisia. Espoossa ja Helsingin maalaiskunnassa ajettiin hyvinkin maaseutumaisilla busseilla.

Suomelinnan lautalla otettiin käyttöön HKL:n liput.

1972
Helsingin maalaiskunta muutti nimensä Vantaan kauppalaksi.

Bussilinjoille esiteltiin yhtenäinen linjatunnusjärjestelmä. Seutulinjat saivat kolminumeroisen tunnuksen, jonka sataluku määräytyi käytettävän ulosmenotien mukaan. Kuntien sisäisillä linjoilla käytettiin alle sadan-numeroita. Espoo ja Vantaa saattoivat käyttää samoja numeroita, joten seudulla saattoi nyt olla kolmella kunnan sisäisellä linjalla sama numero.

1973
HKL luopui vyöhykkeistä ja siirtyi tasatariffiin.

Ensimmäiset uudet Nr1-nivelraitiovaunut otettiin käyttöön. Ne maalattiin perinteisen vihreä-keltaisen sijasta oranssi-harmaiksi. Vaunut numeroitiin 31:stä eteenpäin.

Helsingin kaupunki osti kaksi bussiliikennöitsijää; Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n ja Suomen Turistiauto Oy:n.

1974
Vantaan kauppala muuttui Vantaan kaupungiksi,

Johdinautoliikenne lakkautettiin. (Katso kuitenkin 1979).

1975
HKL:n uusi nuolikuvio-logo esiteltiin.

Uudet Sm2-sähköjunat otettiin käyttöön.

Vantaan Liikenne Oy siirtyi Vantaan kaupungin bussiyhtiöksi. Myöhemmin kaupunki hankki omistukseensa useita muitakin bussiyhtiöitä.

Viimeisetkin rahastajat poistettiin busseista vuoden lopussa.

1978
Espoon kaupunki osti Paikallislinjat Oy:n. Myöhemmin kaupunki hankki omistukseensa useita muitakin bussiyhtiöitä.

1979
Helsingin kaupunki harkitsi johdinautoliikenteen palauttamista. Sisu, Wiima ja Strömberg valmistivat yhden uuden johdinauto-prototyypin. Linjan14 ajolangat oli säilytetty, joten auto laitettiin ajamaan sinne.

1981?
Vantaa luopui sisäisillä linjoillaan kilometritariffista, korvaten sen tasatariffilla. Tässä vaiheessa otettiin Vantaallakin käyttöön Almex M-leimauslaitteet, joiden avulla kuljettajakin leimasi kertaliput. Helsingin sisäisilläkin linjoilla siirryttiin 1980-luvulla uusiin pahvisiin kertalippuihin, jotka leimattiin Almex M-laitteella.

1981
Helsingin kaupungin omistama Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy liitettiin Suomen Turistiautoon.

1980-luku
Espoon ja Vantaan bussitkin alkoivat vähitellen muuttua kaupunkimaisemmiksi.

1982
Helsingin metro aloitti liikenteen. Aluksi ajettiin Hakaniemestä Itäkeskukseen. Pian linjaa jatkettiin Rautatientorille. Metrolinjalla oli nyt kuusi asemaa: Rautatientori, Hakaniemi, Kulosaari, Herttoniemi, Siilitie ja Itäkeskus. Oranssit metrojunat valmisti Valmet / Strömberg ja ne numeroitiin 100-sarjaan.

1983
Metrolinjaa jatkettiin Kamppiin. Asemia nyt 7.

1984
Sörnäisten metroasema avattiin. Asemia nyt 8.

Helsingin seudulla operoivasta Oy Liikenne Ab:sta tuli yrityskauppojen myötä Suomen suurin bussiliikennöitsijä.

1985
Espoo luopui kokonaan kilometritariffista. Tilalle otettiin kaksivyöhykkeinen järjestelmä. Kunnan sisäiset matkat olivat yhden vyöhykkeen matkoja, ja Helsinkiin tai Vantaalle suuntautuvat matkat kahden vyöhykkeen matkoja. Espoossakin otettiin nyt käyttöön Almex M-leimauslaitteet.

Johdinauto-prototyyppi oli silloin tällöin liikennöinyt linjalla 14. Helsinki teki päätöksen, ettei johdinautoliikennettä jatketa. Koebussi poistettiin liikenteestä.

1986
Seutulippu otettiin käyttöön. Se korvasi Espoon kahden vyöhykkeen lipun, sekä Vantaan kilometritariffin. Jokainen kunta (Helsinki, Espoo+Kauniainen ja Vantaa) käytti sisäisillä linjoillaan omia lippujaan ja hintojaan. Kuntarajat ylittävillä matkoilla käytettiin seututariffia. Muihin ympäristökuntiin matkustettiin edelleen kilometritariffilla.

Metroa jatkettiin Kontulaan. Asemia nyt yhteensä 10.

1988
Helsingissä päätettiin palauttaa käyttöön raitiovaunujen vihreä väritys. Uudet Nr2-raitiovaunut (71 - 112) olivat parhaillaan tuotannossa, ja vaunusta nro 104 tuli ensimmäinen alun perin vihreä nivelvaunu. Vanhat vaunut päätettiin myös maalata vihreiksi uudelleenmaalauksen yhteydessä.

1989
Metroa jatkettiin Mellunmäkeen. Asemia nyt yhteensä 11.

1990
Pienehkö bussiliikennöitsijä Tammelundin Liikenne Oy hankki Suomen ensimmäisen matalalattiabussin. Se oli tyyppiä Mercedes-Benz O 405 N.

1991
Suomen suurin bussiliikennöitsijä Oy Liikenne Ab tytäryhtiöineen myytiin. Se jaettiin kahtia ostajinaan Vantaan kaupunki ja Koiviston Auto Oy.

1993
Metroa jatkettiin Ruoholahteen. Asemia nyt 12.

1994
Kaksi suurta ruotsalaista bussiliikennöitsijää rantautui Suomeen. Toinen oli Ruotsin suurin yksityinen liikennöitsijä AB Linjebuss ja toinen Ruotsin valtionrautateiden (SJ) omistama Swebus. Linjebuss osti Vantaan kaupungilta Vantaan Liikenne Oy:n tytäryhtiöineen. Swebus osti keskikokoisen TransBus Oy:n.

Ensimmäiset seudulliset bussilinjat laitettiin kilpailuun.

1995
HKL esitteli uuden organisaationsa. Siitä muodostettiin liikelaitos. Kilpailutusta varten bussiliikenne piti eriyttää emo-HKL:stä. Siitä tuli tytärliikelaitos nimellä HKL-Bussiliikenne. Myöhemmin myös raitiovaunu- ja metroliikennekin nimettiin HKL-Raitioliikenteeksi ja HKL-Metroliikenteeksi, vaikkei niitä kilpailutettukaan.

Swebus / TransBus osti Espoon kaupungilta sen kunnallisen bussiyhtiön (alun perin Paikallislinjat Oy, nyt Oy Espoon Auto Ab).

Kaisaniemen (nykyään Helsingin yliopisto) metroasema avattiin. Asemia 13.

Minibusseilla liikennöitävät palvelulinjat aloittivat Vantaalla ja Espoossa.

1996
Brittiläinen Stagecoach osti Swebusin.

1997
Myös Helsingissä aloitettiin palvelulinjaliikenne.

1998
Vuosaaren metrohaara avattiin. Asemia nyt 16.

Linjebuss siirtyi ranskalaisomistukseen.

Swebus / Espoon Auto / TransBus vaihtoi nimensä muotoon Stagecoach Finland Oy Ab.

Kilpailutus alkoi myös Helsingin sisäisillä linjoilla.

1999
Uudet matalalattiaiset Variotram-raitiovaunut otettiin käyttöön. Ne numeroitiin 200-sarjaan.

Uudet Espanjassa ja Italiassa valmistetut Sm4-lähijunat otettiin käyttöön.

2000
Stagecoach myi pohjoismaiset toimintonsa norjalaisperäiselle Concordia Busille.

Uudet Bombardierin valmistamat metrojunat käyttöön. Ne numeroitiin 200-sarjaan.

Linjebuss vaihtoi nimensä muotoon Connex.

Matkakortit alkoivat syrjäyttää pahvilippuja. Kaikki lipunmyyntilaitteet vaihdettiin Buscomin valmistamiin tuotteisiin.

2000-luku
Kaupunki-ja seutuliikenteen bussit eivät enää eronneet millään tavalla. Useimmat olivat matalalattiaisia kaupunkibusseja. Itse asiassa mentiin äärimmäisyydestä toiseen. Aikaisemmin kaupunkilinjoillakin saatettiin ajaa ahtailla maalaisbusseilla, mutta nyt pitkillä maaseutulinjoillakin liikennöitiin karuilla katureilla.

2003
Uusi esi-runkolinja 550 aloitti liikennöinnin Itäkeskuksen ja Westendinaseman välillä. Se oli tarkoitus muuttaa tulevaisuudessa pikaraitiolinjaksi.

2004
Lähijunien omistus siirtyi uudelle Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:lle. Liikennöitsijänä toimi edelleen VR.

2005
Helsingin kaupungin omistamat HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistettiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. HKL:llä ei enää bussiliikennettä.

Neljä suurinta bussiliikennöitsijää olivat Helsingin Bussiliikenne, Concordia Bus, Connex ja Pohjolan Liikenne. Kaikkiaan seudulla liikennöi paikallis- ja lähiliikenteessä 13 bussiliikennöitsijää.

Liikennöinti nivelbusseilla päättyi. (Jatkui taas 2021).

2006
"Välipala"-matalalattiaosia alettiin asentaa vanhoihin nivelraitiovaunuihin.

Poikittaislinja 550:n liikennöinti alkoi virallisesti. Se nimettiin Jokerilinjaksi (Joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja). Jokerilinjan bussit maalattiin tummansinisiksi vihrein raidoin. Linjaa markkinoitiin pikaraitiotietyyppiseksi busseilla liikennöitäväksi linjaksi.

Connex vaihtoi nimensä Veolia Transportiksi.

Kerava liittyi YTV-alueeseen.

2007
Kalasataman metroasema avautui. Asemien lukumäärä nyt 17.

2009
Östersundomin alue ympäristöineen liitettiin Sipoosta Helsinkiin.

Helsingin palvelulinjat muutettiin Jouko-kaupunginosalinjoiksi. Busseihin yhtenäinen sini-valko-turkoosi-väritys.

Sveitsiläisvalmisteiset Sm5 Flirt-lähijunat aloittivat liikennöinnin.

Concordia Bus vaihtoi nimensä Nobinaksi.

2010
HKL:n suunnitteluyksikkö ja YTV:n liikenneosasto yhdistettiin Helsingin seudun liikenteeksi (HSL). Kirkkonummi liittyi HSL:ään.

HSL suunnitteli ja organisoi nyt koko Helsingin Espoon, Kauniaisen, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen.

HKL nyt enää vain raitiovaunu- ja metroliikennöitsijä.

HSL esitteli yhtenäisen sini-valkoisen tilaajavärityksen uusille busseille.

2012
Sipoo liittyi HSL:ään.

2013
Uudet kotimaiset Artic-raitiovaunut käyttöön. Vaunuvalmistaja siirtyi sittemmin Skodan omistukseen. Skoda-Artic-vaunut numeroitiin 400-sarjaan. Niistä kehittyi nopeasti yleisin vaunutyyppi.

Jokerilinja 550 nimettiin uudelleen Runkolinjaksi. Jokerivärityksen tilalle otettiin versio HSL-värityksestä, jossa sinisen tilalla käytettiin oranssia.

Pikaraitiotieradan rakennustyöt alkoivat vähitellen.

2014
Espanjalaisvalmisteiset CAF-metrojunat käyttöön. Niistä tuli pian yleisin metrojunatyyppi. Numeroitiin 300-sarjaan.

Helsingin Jouko-kaupunginosalinjat muutettiin Lähibussi-nimisiksi. Autot maalattiin normaaliin HSL-väriin.

2015
Toinen runkolinja 560 aloitti. Tästä eteenpäin perustettiin useita muitakin runkolinjoja.

Kaisaniemen metroaseman nimi vaihdettiin Helsingin yliopistoksi.

Ympyränmuotoinen kehärata aloitti liikennöinnin. Se muodosti raideyhteyden lentoasemalle.

Vantaan palvelulinjat muutettiin Lähibussi-nimen alle.

Veolia Transport vaihtoi nimensä Transdeviksi.

Helsingin kaupungin omistama Helsingin Bussiliikenne Oy myytiin Koiviston Auto Oy:lle. Tästä eteenpäin ei enää kunnallisia bussityhtiöitä HSL-alueella. Kaikki yksityisiä, paitsi VR:n omistama Pohjolan Liikenne.

2016
Liikennevälineiden uudet kortinlukijat otettiin käyttöön. Lähimaksu ei kuitenkaan onnistunut uusillakaan laitteilla.

Linkker-sähköbusseja alettiin kokeilla HSL-liikenteessä. Yksittäisiä kokeiluja oli tapahtunut jo aikaisemminkin.

2017
Länsimetro avattiin. Metro liikennöi nyt Espoon suuntaan Matinkylään asti. Asemia koko metrojärjestelmässä 25.

Metrolle annettiin linjatunnukset. Linja Vuosaaresta Matinkylään sai tunnuksen M1 ja linja Mellunmäestä Tapiolaan oli M2.

Espoonkin palvelulinjat Lähibussi-nimen alle.

2018
Tuusula ja Siuntio liittyivät HSL:ään.

Raitiovaunuliikenteessä lopetettiin kuljettajien lipunmyynti.

Variotramit eivät soveltuneet Helsingin rataverkolle. Ne poistettiin liikenteestä.

2019
Laajamittaisempi liikennöinti sähköbusseilla alkoi. Pohjolan Liikenne hankki suuren määrän kiinalaisia Yutong-sähköbusseja.

Uusi ABCD-vyöhykejärjestelmä käyttöön HSL-alueella. Kuntarajat eivät enää vyöhykerajoja.

Transdev lopetti toimintansa Suomessa.

2020
Viimeiset uudet (täyskokoiset) dieselbussit käyttöön. Tästä eteenpäin kaikki uudet bussit sähkökäyttöisiä. Päämerkkeinä Yutong, BYD ja Volvo. Myös VDL-sähköbusseja.

Bussinkuljettajatkin lopettivat lipunmyynnin, siitä huolimatta, että lippuautomaatteja oli vain muutamalla bussipysäkillä, eikä lähimaksu ollut mahdollista. Kertalippu piti ostaa esimerkiksi R-kioskista tai sitten piti olla älypuhelin ja siinä HSL-sovellus.

Kolme suurinta bussiliikennöitsijää Pohjolan Liikenne, Nobina ja Helsingin Bussiliikenne. Kaikkiaan bussiliikennöitsijöitä HSL-alueella 15.

2021
Suomen suurin bussiliikennöitsijä Koiviston Auto myytiin suomalaiselle sijoitusyhtiö CapMan Infralle. HSL-alueella Koiviston Auton omistuksessa oli Helsingin Bussiliikenne Oy.

HKL:n yhtiöittäminen toteutui. Uusi nimi Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Metroa liikennöitiin edelleen HKL:n nimissä, mutta Kaupunkiliikenne-logoin.

Nivelbussit palasivat liikenteeseen, nyt sähköisinä.

2022
Metrolinjaa M1 jatkettiin Kivenlahteen. Asemia nyt kaikkiaan 30.

2023
Ensimmäinen pienkalusto-sähköbussi aloitti liikenteen. Se oli Taksikuljetus Oy:n Mercedes-Benz EQV / Kutsenits.

Helsingin Bussiliikenne vaihtoi nimensä Koiviston Auto Helsinki Oy:ksi.

Pikaraitiolinja 15 aloitti. Se korvasi runkobussilinjan 550.

Lähteitä:

Jaakko Pertilä: Helsingin raitiotiet 1890 - 1950, Kustantaja Laaksonen

www.raitio.org

Timo Herranen: Hevosomnibussista metroon