Yhteystiedot

kny@netti.fi

79 vuotta kunnallista bussiliikennettä

Kunnallinen bussiliikenne pääkaupunkiseudulla 29.3.1936 - 14.12.2015

Tähän tarinaan liittyvät bussiliikennöitsijät

Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) / HKL-Bussiliikenne
Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML)
Suomen Turistiauto Oy (STA)
Vantaan Liikenne Oy
Paikallislinjat Oy
Hämeenkylän Liikenne Oy
Friherrsin Auto Oy
Vantaan Linja Oy
Espoon Auto Oy / Oy Espoon Auto Ab
Juhanilan Linja Oy
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat
Hakunilan Liikenne Oy
Sirolan Liikenne Oy
Variston Linja Oy
Sipoon Liikenne Oy
Aurinkobussit - Sunny Buses
Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB) / Suomen Turistiauto

Esihistoriaa

Yksityinen Helsingin Omnibusosakeyhtiö perustettiin vuonna 1887. Seuraavana vuonna aloitettiin liikennöinti hevosomnibusseilla. Vuonna 1890 alkuperäisyhtiön tilalle perustettiin uusi Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö-niminen toimija. Seuraavana vuonna aloitettiin hevosraitiovaunuliikenne hevosomnibussien rinnalla. Vuoteen 1895-mennessä hevosraitiovaunut korvasivat kaikki hevosomnibussit. Vuonna 1900 aloitti ensimmäinen sähköraitiovaunu. Nämä korvasivat kaikki hevosvetoiset vaunut 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. 

Helsingin kaupunki osti enemmistön Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön osakkeista vuonna 1913. Myöhemmin yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen.

Linja-autoliikenne yksityisten yrittäjien toimesta alkaa

Ensimmäinen linja-autoliikenteen kokeilu Helsingissä tapahtui vuonna 1907 ja seuraava vuonna 1913. Säännöllinen bussiliikenne alkoi vuonna 1921. Kaikki bussit ajoivat Helsingin keskustasta lähimaaseudulle (toki myös kauemmaksi). Vuonna 1928 perustettiin kaikista siihen astisista liikennöitsijöistä poikkeava yhtiö. Oy Omnibus Ab:n autot ajoivat Helsingin sisäisillä linjoilla kilpaillen kaupungin raitiovaunujen kanssa. Tuohon aikaanhan Helsingin kaupunki käsitti vain kantakaupunkialueen. Nykyiset esikaupunkialueet kuuluivat muihin kuntiin.

Kunnallisen bussiliikenteen aloitus

Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö liikennöi nimestään huolimatta vain raitiovaunuilla 1930-luvun alkupuolella. Tuolloin alkoi kuitenkin keskustelu siitä, miksi kaupunginyhtiö ajaa vain raitiovaunuilla, eikä "moderneilla omnibusvaunuilla". Asia vauhdittui, kun raitiotieyhtiön toimitusjohtajaksi saatiin innokas kumipyöräliikenteen kannattaja Erik von Frenckell.

Päätös bussiliikenteen aloittamisesta tehtiin vuonna 1935 ja niin liikennöinti aloitettiin 29. päivänä maaliskuuta 1936. Bussit maalattiin tummansinisiksi hopeisella kylkiraidalla ja hopeanvärisellä katolla.

Aluksi kilpailtiin matkustajista Oy Omnibus Ab:n kanssa parilla kantakaupunkilinjalla. Vuonna 1937 muutamat yksityiset liikennöitsijät luopuivat joistakin reiteistään kaupunginyhtiön hyväksi. Nyt kaupungin sinisillä busseilla ajettiin siis myös kaupungin ulkopuolelle. Saman vuoden lopulla Oy Omnibus Ab lopetti toimintansa ja se yhdistettiin kaupunginyhtiöön.

1930-luvun lopulta sotavuosiin

Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö kohosi hetkessä merkittäväksi bussiliikennöitsijäksi Helsingissä ja sen ympäristössä. Sotavuosina bussiliikenne oli vähäistä kaluston jouduttua puolustusvoimien käyttöön. Sotatoimien päätyttyä 1944 liikenne alkoi hitaasti elpyä.

Osakeyhtiöstä liikennelaitokseksi

Helsingin kaupunki omisti mm. kaasulaitoksen ja sähkölaitoksen. Ihmeteltiin, miksi joukkoliikenneorganisaatio on osakeyhtiö, miksei liikennelaitos. Neuvottelut muutoksesta aloitettiin vuonna 1944 ja joulukuussa saatiin aikaan päätös. Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö muutettaisiin Helsingin kaupungin liikennelaitokseksi (HKL). Tämä päätös astui voimaan 1.1.1945.

HKL:n toimintaa

Liikennelaitos ajoi linjoja kaupungin ulkopuolelle vielä vuonna 1945. Vuoden 1946 alussa toteutettiin suuri alueliitos, jossa lähes kaikki Helsingin nykyiset esikaupunkialueet Vuosaarta ja Lounais-Sipoota lukuun ottamatta liitettiin Helsinkiin. Näin kaikista HKL:n linjoista tuli Helsingin sisäisiä, ja nyt myös monen yksityisen liikennöitsijän reitit kulkivat vain Helsingin rajojen sisäpuolella.

HKL sai ensimmäiset uudet sodanjälkeiset bussinsa vuonna 1948. Seuraavana vuonna aloitettiin myös johdinautoliikenne. Helsingin sisällä liikennöivät yksityiset liikennöitsijät tunsivat olonsa epävarmaksi, sillä ilmassa leijui koko ajan uhka siitä, että HKL ottaa kaikki linjat hoitaakseen. Uusia lähiöitä syntyi kuitenkin koko ajan, eikä liikennelaitoksella ollut mitään mahdollisuuksia hoitaa edes olemassa olevia reittejä, puhumattakaan kaikista uusista.

HKL uudisti bussiensa ulkoasua vuonna 1962. Katto ja otsa väritettiin nyt vaaleanharmaaksi.

Seuraava väriuudistus tapahtui syksyllä 1966. Silloin sinisen sävyä vaalennettiin hiukan. Väri oli kuitenkin edelleen tummansininen

Vuonna 1968 amerikkalaistyyppisistä kullanvärisistä kylkinumeroista luovuttiin. Tilalle saatiin vaaleanharmaat tarranumerot, joiden numerofontti oli sama kuin autojen rekisterikilvissä.

hkl_157_kny_300_x_197.jpg hkl_33_2_kny_300_x_204.jpg
Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön ja HKL:n Uudistettu väritys vuodelta 1962. Auto on HKL 33
alkuperäinen väritys. Sitä esittelee auto 157 Scania- Scania-Vabis B75 / Helko vm. 1965
Vabis / Valmet vuodelta 1952.

1973: Kaupunki ostaa kaksi osakeyhtiötä

Liikennelaitos pysyi ainoana kunnallisena liikennöitsijänä pääkaupunkiseudulla vuoteen 1973 saakka. Silloin kaupungin omistukseen siirtyi kaksi osakeyhtiötä; Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) ja Suomen Turistiauto Oy (STA). Myyjänä toimi Irja Koskinen.

hml_142_kny.1._1_300_x_198.jpg
HML:n vuonna 1968 käyttöönotettu väritys.
Auto 142 Volvo B58 / Delta City vuodelta 1974.

Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n historiaa

Helsingin maalaiskunnassa perustettiin vuonna 1935 Malmin Linja-auto Oy selkiyttämään alueen sekavaa bussiliikennöintiä. Yhtiö ajoi Helsingin keskustasta Malmin-, Tapanilan- ja Tikkurilan seuduille. Sodan loppuvaiheessa HML sai viranomaisten määräyksestä hoitoonsa myös mm. Keski-Espoon linjoja. Espoon reitit jäivät sitten pysyvästi yhtiölle ja niinpä vuonna 1948 otettiin käyttöön uusi nimi Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy. Se kuvasi paremmin yhtiön toimintaa, olihan liikennettä nyt muuallekin kuin vain Malmille. Vuonna 1953 perustettiin Espoon suunnan liikennettä varten tytäryhtiö Helsingin Paikallislinjat Oy.

Osakkaat vaihtuivat vuosien mittaan ja 1960-luvun alussa pääomistajia oli enää kaksi; Paavo Koskinen ja hänen veljenpoikansa Lauri Koskinen. Vuonna 1962 he myivät Helsingin Paikallislinjat Oy:n pois ja ostivat tilalle kilpailija Oy Liikenne Ab:n osake-enemmistön. Koskiset jakoivat omistuksensa vuonna 1968 siten, että Oy Liikenne Ab siirtyi Paavo Koskiselle ja HML puolestaan kokonaan Lauri Koskiselle. Lauri kuitenkin kuoli pian järjestelyn jälkeen ja HML siirtyi lesken, Irja Koskisen omistukseen. Samaan aikaan bussien ruskea punaisella raidalla-väritys vaihtui uuteen ilmeeseen. Siinä bussi maalattiin valkoiseksi kahdella punaisella raidalla. Punaisten raitojen väli, kuten myös katto maalattiin hopeanväriseksi.

Suomen Turistiauto Oy:n historiaa

Aatos Kuokkasella oli suuria ideoita Suomen matkailun kehittämiseksi. Hänen unelmassaan suomalaisia matkailijoita kuljetettaisiin laivalla Keski-Eurooppaan. Satamassa vastassa olisi Suomen lipun värinen suomalainen turistibussi suomalaisine henkilökuntineen. Tällä bussilla sitten kierrettäisiin tutustumassa Keski-Euroopan nähtävyyksiin.

Kuokkanen toteutti unelmansa ja perusti Suomen Turistiauto Oy:n vuonna 1949. Matkat aloitettiin vuonna 1950. Toimintaa oli kuitenkin vaikea saada kannattavaksi ja erityisongelmana nähtiin kesäpainotteisuus. Talvisin hienot turistibussit seisoivat tyhjän panttina. Vähäistä liikennettä harjoitettiin tosin Suomen Lapissa talvikautena.

HKL keksi 1950-luvun puolivälissä kuningasidean. Bussikalusto ei millään tahtonut riittää kaikkien linjojen hoitoon. Niinpä päätettiin tehdä raitiovaunureitti 10:stä runkolinja Helsingin keskustan ja Ruskeasuon välille. Ruskeasuolle perustettiin liityntäterminaali, josta bussit lähtivät lähiöihin. Runkolinja ei toiminut niin hyvin kuin oli suunniteltu ja sitä vastustettiin matkustajien piirissä voimakkaasti. Kaikkein aktiivisinta vastustus oli Pohjois-Haagassa. Siellä päädyttiin esittämään HKL:lle uhkavaatimus. Suora bussilinja keskustaan on palautettava tai muuten haagalaiset tekevät sopimuksen jonkin yksityisen liikennöitsijän kanssa. Liikennelaitos ei taipunut, ja nyt Aatos Kuokkanen näki tilaisuutensa koittavan. Suomen Turistiauto Oy teki sopimuksen pohjoishaagalaisten kanssa ja STA sai ympärivuotisen liikenteen vuoden 1956 alusta.

Yhtiö painiskeli kuitenkin jatkuvasti taloudellisten ongelmien kanssa, ja tilanne kärjistyi vuonna 1965. Kuokkanen syrjäytettiin ja STA:n uusiksi omistajiksi tulivat useat eteläsuomalaiset liikennöitsijät. Tämä tilanne jatkui vuoteen 1970 saakka. Silloin HML:n omistaja Irja Koskinen osti yhtiön.

sta_206_850806.BMP_600_x_404.jpg
Suomen Turistiauto 206, Volvo B58 / Wiima K200 vm. 1979 vanhalla linja-autoasemalla 6.8.1985.
Tämän värisiä olivat myös HML:n viimeisimmät bussit.

Kunnalliset liikennöitsijät vuonna 1974

Merkkien selityksiä: H = Helsingin kaupunki, E = Espoon kaupunki, V = Vantaan kaupunki

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H

1975: Vantaan kaupunki liikennöitsijäksi

Vantaan kaupunki osti Markku Peltomäeltä Vantaan Liikenne Oy-nimisen yhtiön vuonna 1975. Yhtiön bussit olivat ruskean harmaita vihreällä raidalla. Kaupunki kuitenkin esitteli uuden kelta-oranssi-värityksen vuonna 1976.

Vantaan Liikenne Oy:n historiaa

Markku Peltomäki aloitti liikennöinnin Helsingin maalaiskunnassa omalla nimellään vuonna 1955. Vuonna 1968 hän perusti osakeyhtiön Vantaan Liikenne Oy.

val_78_850817.BMP_600_x_374.jpg
Vantaan Liikenne Oy 78, Volvo B58 / Wiima K200 vuodelta 1978 vanhalla linja-autoasemalla 17.8.1985.
Tämän värityksen saivat kaikki Vantaan Liikenteen tytäryhtiöidenkin uudet autot.

Helsingin kaupunki luopuu Espoon ja Vantaan linjoista

Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy ja Suomen Turistiauto Oy liikennöivät myös Espoossa ja Vantaalla. HML:llä oli lukuisia reittejä Tikkurilan suunnalle ja STA ajoi mm. Espoon Lintuvaaraan, Vantaan Hämevaaraan sekä Kaivokselaan ja Martinlaaksoon. Nämä linjat luovutettiin toisille liikennöitsijöille vuoden 1975 lopussa.

Kunnalliset liikennöitsijät 1976 - 77

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Vantaan Liikenne Oy V

1978: Espoon kaupunki liikennöitsijäksi

Espoon kaupunki osti Erkki Immoselta Paikallislinjat Oy-nimisen yhtiön loppuvuodesta 1978. Heti perään myös toinen liikennöitsijä, Åke Wickström myi liiketoimintansa kaupungille vuoden 1979 alkupuolella. Wickströmin toiminnot yhdistettiin heti Paikallislinjoihin. Immosen bussit tunnistettiin kermanväristä viininpunaisin raidoin. Kaupunginyhtiöllä oli nyt myös sinisiä autoja, sillä Åke Wickströmin bussien värinä käytettiin sinistä keltaisella raidalla.

Toisin kuin Vantaa, Espoon kaupunki ei ottanut busseissa käyttöön "omaa" väriä, vaan sille kelpasi Immosen sävyt.

46_uol-346_jl_600_x_400.jpg
Paikallislinjat Oy 46, Volvo B10M / Wiima M302 vuodelta 1982. Kuva: Jukka Liehu.

Paikallislinjat Oy:n historiaa

Paikallislinjat Oy:n esihistoria on jo käyty läpi Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n kohdalla. Vuonna 1953 siis perustettiin HML:n tytäryhtiö Helsingin Paikallislinjat Oy. Tämä myytiin vuonna 1962 Erkki Immoselle, joka siihen aikaan omisti myös Saaren Auto Oy:n. Vuonna 1965 Saaren Auto myytiin pois, ja Immonen keskittyi pelkästään Paikallislinjat Oy:n pyörittämiseen. Pääliikennealueena olivat Viherlaakso, Laaksolahti ja Siikajärvi. Vuonna 1978 Immonen päätti myydä yhtiönsä Espoon kaupungille.

Åke Wickströmin historiaa

Åke Wickströmin setä Erik Wickström oli Espoon suunnan bussiliikenteen todellinen uranuurtaja. Hän aloitti liikennöinnin vuonna 1926. Hänestä kehittyi muutamassa vuodessa Espoon keski- ja eteläosien suurliikennöitsijä. Wickström perusti osakeyhtiön Espoon Liikenne Oy vuonna 1940. Hän kuitenkin kuoli jo vuonna 1942, ja toimintaa jatkoi hänen isänsä. Erikin veljenpoika Åke oli jo pienestä pojasta lähtien mukana yhtiön toiminnassa. Aikuistuttuaan Åke sai entistä enemmän vastuuta Espoon Liikenne Oy:stä. Harmaa-vihreä-väritys muutettiin siniseksi keltaraidalla vuonna 1950.

Perustajan isä kuoli vuonna 1954, ja Espoon Liikenne Oy tuli tiensä päähän. Se jaettiin kahtia. Toinen puoli myytiin porvoolaisille Norrgårdin veljeksille, jotka perustivat Espoon Auto Oy:n. Toisen puolen peri Åke Wickström, joka perusti omaa nimeään kantavan linja-autoyrityksen. Väritys periytyi suoraan Espoon Liikenne Oy:ltä. Åke Wickström harjoitti omissa nimissään liikennettä Keski- ja Pohjois-Espooseen 24 vuoden ajan. Vuodenvaihteessa 1978/79 hän päätti luopua yrityksestään.

Kunnalliset liikennöitsijät 1979

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Paikallislinjat Oy E
Vantaan Liikenne Oy V

Vantaan kaupungin omistus kasvaa

Vuonna 1980 Vantaan kaupunki osti Hämeenkylän Liikenne Oy:n. Ostettu yhtiö toimi vanhalla nimellään vielä vajaan vuoden, kunnes se yhdistettiin Vantaan Liikenteeseen. Hämeenkylän Liikenne Oy ajoi linjoja sekä Espooseen, että Vantaalle. Espoon suunnan reitit (esim. 241 Hki - Karakallio) sekä osa kalustosta myytiin Espoon Auto Oy:lle. Pähkinärinteen linjaa 363 alkoivat ajaa yhdessä Vantaan Liikenne Oy ja Espoon Auto Oy.

Hämeenkylän Liikenne Oy:n historiaa

Ernst Gerkman aloitti liikennöinnin omissa nimissään vuonna 1928. Osakeyhtiö Hämeenkylän Liikenne Oy perustettiin vuonna 1938. Myöhemmin liikennöinti siirtyi Joel Gerkmanille. Hämeenkylän bussit maalattiin harmaiksi vihreillä raidoilla.

HML ja STA yhdistetään

Vuosikymmenen vaihteessa päätettiin, ettei Helsingin kaupungin kannata pyörittää kahta osakeyhtiötä, vaan ne tulisi yhdistää. Toimenpide tehtiin siten, että Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy yhdistettiin Suomen Turistiautoon. Tämä toteutettiin alkuvuodesta 1981. Jo 1977 luovuttiin HML-värityksestä, ja myös HML-bussit maalattiin STA:n valko-sini-tyylillä.

Kunnalliset liikennöitsijät 1981 - 84

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Paikallislinjat Oy E
Vantaan Liikenne Oy V

1985: Vantaan kaupunki ostaa Friherrsin Auto Oy:n

Vuonna 1985 Vantaan kaupunki päätti ostaa Kalevi Kauhaselta Friherrsin Auto Oy:n. Yhtiö liikennöi pääreittinään linjaa 362 Helsingin keskustasta Rajatorppaan ja Vapaalaan.

Friherrsin Auto Oy:n historiaa

Liikennöitsijä Nils Fallström aloitti Vapaalan (Friherrsin) reitillä vuonna 1954. Hän perusti osakeyhtiön Friherrsin Auto Oy:n vuonna 1966. Kalevi Kauhanen osti yhtiön vuonna 1978. Friherrsin reitin toinen liikennöitsijä Friherrsin Linjat Oy yhdistettiin Friherrsin Autoon vuonna 1980. Kauhanen liikennöi vuoteen 1985 saakka.

1985: Vantaan kaupunki ostaa myös Vantaan Linja Oy:n

Liikennöitsijä Veli Suomisen talliin kuului kolme bussiyhtiötä; Vantaan Linja Oy, Luhtajoen Liikenne Oy sekä Helmisen Linja Oy. Suominen kuoli vuonna 1983, mutta hänen poikansa jatkoivat liikennöintiä vielä pari vuotta. Vuonna 1985 he päättivät myydä kaiken. Vantaan kaupunki ilmoitti heti halustaan ostaa yhtiöt, mutta Suomiset eivät halunneet myydä kaupungille. Espoon Auto-yhtymän omistaja, suurliikennöitsijä Tarmo Laine ilmoitti ostavansa kaikki kolme. Näin tapahtui, mutta Laine myi saman tien Vantaan Linja Oy:n Vantaan kaupungille, Luhtajoen Korsisaarelle, pitäen itsellään vain Helmisen Linja Oy:n.

Vantaan Linja Oy:n aikaisempaa historiaa

Veli Suominen aloitti liikennöinnin Helsingin maalaiskunnassa vuonna 1945. Myöhemmin hän muutti yrityksensä nimen Suomisen Liikenteeksi. Vuonna 1974 hän jakoi toiminnan kahtia Vantaan Linja Oy:ksi ja Luhtajoen Liikenne Oy:ksi. Tämän jälkeen hän vielä osti Eino Helmisen omistaman Helmisen Linja Oy:n. Hän johti näitä kolmea yritystä kuolemaansa asti vuoteen 1983.

Kunnalliset liikennöitsijät vuodenvaihteessa 1985 - 86

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Paikallislinjat Oy E
Vantaan Liikenne Oy V
Friherrsin Auto Oy V
Vantaan Linja Oy V

1986: Espoon kaupunki ostaa Espoon Auto Oy:n ja Juhanilan Linja Oy:n

Liikemieskaksikko Taipale & Kulmala hankkivat koko jättiläismäisen Espoon Auto-yhtymän Tarmo Laineelta vuonna 1985. Seuraavana vuonna he alkoivat myydä ostamiaan yrityksiä, ja ensimmäisenä olivat vuorossa Espoon sopimusliikenteessä toimivat Espoon Auto Oy ja Juhanilan Linja Oy. Nämä myytiin Espoon kaupungille Paikallislinjat Oy:n seuraksi.

Espoon Auto Oy:n ja Juhanilan Linja Oy:n historiaa

Espoon Auton esihistoria on jo käsitelty Åke Wickströmin yhteydessä. Vuonna 1954 Espoon Liikenne Oy lakkautettiin, ja siitä toisen puoliskon peri jo pitkään Espoon Liikenne Oy:ssä toiminut Åke Wickström. Toinen puolisko myytiin porvoolaisille Norrgårdeille, jotka perustivat pääkaupunkiseudulle uuden yhtiön nimeltä Espoon Auto Oy. Uuden yhtiön vaaleanvihreä väritys tummanvihreällä ja punaisella raidalla tuli suoraan Norrgårdilta. Jo vuonna 1956 Kauko Sällälä osti osan osakkeista, ja ilmeisesti vuoteen 1966 mennessä loput.

Juhanilan Linjan esihistoria alkaa Helsinki - Kockby-linjasta, jota ajoi Martin Törnroos. Hänen lopetettua linja siirtyi Espoon Liikenne Oy:lle ja vuonna 1954 Matkustajain Auto Oy:n osakkaille Allan Silvan & Reino Pinnioja. Vuonna 1957 he saivat omat liikenneluvat. Silvanin tilalle astui vuonna 1958 Simo Mattila. Tämä kaksikko liikennöi vuoteen 1963 asti ja heille tuli muitakin Etelä-Espoon reittejä.

Kauko Tyllilä osti liikenteen vuonna 1963 ja perusti Juhanilan Linja Oy:n. Hänen bussinsa maalattiin sinisellä ja harmaalla. Tyllilä liikennöi vajaat 15 vuotta. Vuonna 1978 hän myi yrityksensä veljentyttärensä miehelle Tarmo Laineelle.

Tarmo Laine hankki omistukseensa myös Espoon Auto Oy:n vuonna 1980 sekä 1980-luvun alkupuolella useita muita linja-autoyrityksiä. Laine otti päävärityksekseen Espoon Auton (Norrgårdin) vihreän. Vuodesta 1983 alkaen myös Juhanilan Linjan uudet bussit maalattiin vihreiksi.

Yllättäen Tarmo Laine päätti luopua kaikesta vuonna 1985. Vielä juuri ennen lopettamistaan hän osti Veli Suomisen perikunnalta aiemmin tekstissä mainitut kolme yhtiötä, joista hän jätti itselleen vain Helmisen Linja Oy:n. Tämä yhtiö häivytettiin pian ainakin käytännössä Espoon Auto Oy:n uumeniin, vaikka saattoikin olla teoriassa mukana vielä myöhemmissäkin tapahtumissa.

Tarmo Laineen yritysryppään ostivat liikemieskaksikko Taipale & Kulmala vuonna 1985, jotka seuraavana vuonna myivät Espoon Auto Oy:n ja Juhanilan Linja Oy:n Espoon kaupungille.

Kunnalliset liikennöitsijät vuonna 1988

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Paikallislinjat Oy E
Espoon Auto Oy E
Vantaan Liikenne Oy V
Friherrsin Auto Oy V
Vantaan Linja Oy V
d_esa_250_600_x_405.jpg
Espoon Auton "Torni-Volvo" B10M / Wiima K202. Autossa on alkuperäinen Espoon Auton (Norrgårdin)
vihreä väritys. Tämä väri tuli myös Paikallislinjat Oy:n uusiin busseihin vuodesta 1988.

Espoon kaupunki järjestelee yhtiöitään

Juhanilan Linja Oy yhdistettiin siis Espoon Autoon vuonna 1987. Kaupunki omisti nyt kaksi bussiyhtiötä, Paikallislinjat Oy ja Espoon Auto Oy. Toimintoja rationalisoitiin edelleen siten, että lähes kaikki Turuntien linjat keskitettiin Paikallislinjoille. Länsiväylän reiteillä ajoi Espoon Auto. Koska Espoon Autolla oli ollut myös Turuntien linjoja, siirrettiin nyt kalustoa Espoon Autolta Paikallislinjoille. Näin tuli Paikallislinjoillekin jonkin verran vihreitä busseja.

Vuonna 1988 hankittiin ensimmäiset uudet bussit. Nyt koko uuden kaluston yhteiseksi ulkoväriksi valittiin Espoon Auton vihreä. Puna-kelta-ruskeat sisävärit puolestaan periytyivät Paikallislinjoilta. Espoon Auton nimiin hankituissa busseissa luovuttiin perinteisestä 1-0-1-ovijärjestyksestä, ja se korvattiin ovikoodilla 2-1-1. Jos ovijärjestys oli uusi, niin vaihteistot eivät. Autot hankittiin edelleen keppivaihtein. Paikallislinjojen puolella tyydyttiin edelleen perinteiseen 1-0-1-ovijärjestykseen. Paikkurit kuitenkin hankittiin jo vuodesta 1982 lähtien automaattivaihtein, joten Paikallislinjojen uutuudetkin varustettiin automaattilaatikoilla.

Espoon kaksi yhtiötä päätettiin yhdistää vuonna 1989. Asia toteutettiin vuoden lopussa, jolloin Espoon Auto Oy fuusioitiin Paikallislinjoihin. Keväällä 1990 Paikallislinjat Oy:n nimi vaihdettiin muotoon Oy Espoon Auto Ab. Näin siis teoriassa. Koko sen ajan, kun pelkkä Paikallislinjat oli olemassa, säilyi "entisten" Espoon Autojen kyljissä kuitenkin vanha nimi. Käytännössä siis Paikallislinjat hävisi näyttämöltä ja Espoon Auto jäi. Bussien kylkiin teipattiin uusi e-logo ja teksti "Espoon Auto" ilman Oy Ab-merkintöjä.

Yhdistämisen yhteydessä Oy Espoon Auto Ab jaettiin kahteen osaan: Länsiväylän- ja Turuntien yksikköön. Ensinmainittu oli entinen Espoon Auto ja jälkimmäinen entinen Paikallislinjat.

Kunnalliset liikennöitsijät alkuvuonna 1990

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Oy Espoon Auto Ab E
Vantaan Liikenne Oy V
Friherrsin Auto Oy V
Vantaan Linja Oy V

1990: Suomen Turistiauto Oy ostaa Laurilan Linja Oy:n linjaliikenteen

Laurilan Linja Oy oli perinteikäs perheyhtiö Espoossa. Liikennöitsijä Oiva Laurilan kuoltua jatkoivat hänen poikansa liikennöintiä jonkin aikaa. Vuonna 1990 he päättivät kuitenkin myydä yhtiön linjat ja kaluston pois. Toiminnot myytiin Suomen Turistiauto Oy:lle eli Helsingin kaupungille. Laurilan Linja Oy-nimi jäi kuitenkin edellisille omistajille, joten yhtiölle piti antaa uusi nimi. Siitä tehtiin Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy aputoiminimenään Pääkaupunkilinjat. Näin Helsingin kaupungin omistama yhtiö alkoi jälleen ajaa Espooseen.

Laurilan Linja Oy:n historiaa

Oiva Laurila aloitti liikennöinnin Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n osakkaana sodan jälkeen. HML:n jälkeen hän siirtyi osakkaaksi Matkustajain Auto Oy:lle. Omat luvat saatuaan hän jatkoi liikennöintiä omalla nimellään, osittain yhteisillä reiteillä Nils Åbergin kanssa. Pääreitti kulki Länsiväylän kautta Espoon asemalle, myöhemmin Suvelaan. Osakeyhtiö Laurilan Linja Oy perustettiin vuonna 1966.

Laurila käytti busseissaan Matkustajain Autolta periytyneitä värejä, sinistä, keltaista ja punaista. Loppuvuosina otettiin käyttöön uusi värimaailma; valkoinen, sininen, punainen.

Kunnalliset liikennöitsijät loppuvuonna 1990

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat (aputoiminimi) H
Oy Espoon Auto Ab E
Vantaan Liikenne Oy V
Friherrsin Auto Oy V
Vantaan Linja Oy V

1991: Friherrsin Auto Oy:n linjaliikenne emoyhtiön nimiin

Vuonna 1991 siirrettiin Friherrsin Auto Oy:n linjaliikenne Vantaan Liikenne Oy:n nimiin. Tästä lähtien Friherrsin Auto Oy toimi siis Vantaan kaupungin tilausajoyhtiönä.

1991: Oy Liikenne Ab:n konserni puretaan

Suomen suurin bussiyhtiö Oy Liikenne Ab tytäryhtiöineen tuli tiensä päähän vuonna 1991. Jättiläinen jaettiin kahteen osaan, joista toinen meni lahtelaiselle Koiviston Auto Oy:lle ja toinen puoli Vantaan kaupungille. Kunnalliseen omistukseen siirtyivät tytäryhtiöt Hakunilan Liikenne Oy, Sirolan Liikenne Oy, Variston Linja Oy ja Oy Sipoon Liikenne-Sibbo Trafik Ab. Viimeksi mainitun nimi yksinkertaistettiin muotoon Sipoon Liikenne Oy.

Hakunilan Liikenne Oy:n ja Oy Sipoon Liikenne-Sibbo Trafikin esihistoriaa

Oy Liikenne Ab perustettiin virallisesti vuonna 1935, kun yhtiö merkittiin osakeyhtiöksi. Omistajaliikennöitsijöiden yhteistyö alkoi Fredrik Judenin johdolla jo vuonna 1927, jolloin Juden & Kumppanit-yhtiö perustettiin. Liikenne-nimi otettiin käyttöön vuonna 1932.

Sodan jälkeen yhtiöllä oli suuria vaikeuksia saada toimintaa käyntiin. Juden väistyi johdosta vuonna 1958 ja tilalle astui Arne Mantila. Syöksykierre jatkui ja vuonna 1962 yhtiön osti Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy pääomistajinaan Paavo Koskinen ja veljenpoikansa Lauri Koskinen. He nostivat yhtiön jaloilleen, ja Itä- ja Koillis-Helsingin- sekä Itä-Vantaan rakentamisen myötä yritys kasvoi suureksi. Vuonna 1968 tapahtuneen jaon jälkeen omistajaksi jäi Paavo Koskinen.

Oy Liikenne Ab:sta kehittyi jättiläinen, jolla oli liikennöitävänään Helsingin sisäisiä linjoja, Helsingin ja maalaiskunnan (Vantaan) välisiä seutulinjoja, Sipoon rannikkoseudun reittejä, kaukoliikennettä sekä Vantaan sisäisiä linjoja.

1970-luvulla toimintaa alettiin pilkkoa, ja ensimmäisenä eriytettiin kaukoliikenne, Sipoon rannikkoseudun linjat sekä tilausajot nimelle Tikkurilan Liikenne Oy, ja vuodesta 1976 Oy Sipoon Liikenne - Sibbo Trafik Ab. Pilkkominen jatkui vuonna 1980, jolloin Vantaan suunnan liikenne muutettiin nimelle Hakunilan Liikenne Oy.

Sirolan Liikenne Oy:n ja Variston Linja Oy:n historiaa

Åke Sirola aloitti linja-autoliikenteen jo vuonna 1925. Vuonna 1943 hän perusti osakeyhtiön Sirolan Liikenne Oy. Yhtiön bussit olivat 1960-luvun puoliväliin saakka täyssinisiä ja sen jälkeen valkoisia paksulla tummansinisellä poikkiraidalla. Åke Sirolan jälkeen yhtiötä johti Heljä Tammisalo. Sirola ajoi mm. linjaa Rautatientorilta Tuomarinkylään sekä poikittaislinjaa 54 Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen. Myös lentokenttäreitit kuuluivat yhtiön hallintaan.

Ilkka Loimusto perusti vuonna 1983 Variston Linja Oy:n, ja alkoi ajaa Friherrsin Auto Oy:n rinnalla Vapaalaan. Jo seuraavana vuonna yhtiö siirtyi kuitenkin Sirolan Liikenne Oy:n tytäryhtiöksi.

Kunnalliset liikennöitsijät vuonna 1991 Oy Liikenne Ab:n purkamisen jälkeen

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat (aputoiminimi) H
Oy Espoon Auto Ab E
Vantaan Liikenne Oy V
Friherrsin Auto Oy V
Vantaan Linja Oy V
Hakunilan Liikenne Oy V
Sirolan Liikenne Oy V
Variston Linja Oy V
Sipoon Liikenne Oy V

Tässä vaiheessa kunnallinen liikenne oli suurimmillaan pääkaupunkiseudulla. Tästä eteenpäin tapahtui yhtiöiden yhdistämisiä ja siirtymisiä muuhun omistukseen.

1991 - 93 Vantaan kaupunki järjestelee yhtiöitään

Vuonna 1991 Vantaan kaupunki yhdisti Friherrsin Auto Oy:n ja Sipoon Liikenne Oy:n tilausajotoiminnot nimelle Aurinkobussit - Sunny Buses. Näissä keikkabusseissa käytettiin aurinkokuvioista puna-kelta-väritystä. Muuten yhtiössä levitettiin uuteen kalustoon 1970-luvun kelta-oranssi-väritystä.

Vuonna 1993 Vantaan Linja Oy ja Variston Linja Oy yhdistettiin emoyhtiöön. Vuonna 1994 Sipoon Liikenne Oy myytiin pois.

Kunnalliset liikennöitsijät ennen ruotsalaisten tuloa vuonna 1994

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat (aputoiminimi) H
Oy Espoon Auto Ab E
Vantaan Liikenne Oy V
Aurinkobussit - Sunny Buses V
Hakunilan Liikenne Oy V
Sirolan Liikenne Oy V

1994: Ruotsalaiset tulevat ja Vantaan yhtiöt myydään

Vuonna 1994 ruotsalaiset suurliikennöitsijät rantautuivat Suomeen. Tulokkaista toinen oli Ruotsin suurin yksityinen liikennöitsijä Ab Linjebuss ja toinen Ruotsin valtionrautateiden omistama Swebus. Vantaan kaupunki halusi päästä eroon bussiyhtiöistään ja myi ne Linjebussille. Swebus aloitti hiukan vaatimattomammin ja osti yksityisen keskisuuren TransBus Oy:n Hannu Tehirannalta.

Kunnalliset liikennöitsijät Vantaan yhtiöiden myynnin jälkeen

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat (aputoiminimi) H
Oy Espoon Auto Ab E
hkl_8724_nylander_copy.jpg
HKL:n vuonna 1977 käyttöönotettu sini-valko väritys. "Torni-Volvo" 8724 Laajasalossa.

HKL uusii organisaationsa

Kilpailutus lähestyi, ja Helsinki alkoi valmistautua siihen. HKL:n linja-autoliikenne piti saada taloudellisesti eriytettyä liikennelaitoksen muusta toiminnasta. Liikennelaitoshan istui tavallaan kahdella pallilla, kun siitä oli tulossa sekä liikenteen tilaaja, että tuottaja.

HKL:stä muodostettiin liikelaitos 1.1.1995 alkaen nimellä HKL Liikelaitos, ja bussiliikenteestä muodostettiin tytärliikelaitos nimellä HKL-Bussiliikenne. Helsingin kaupungilla oli nyt siis omistuksessaan liikelaitosmuotoinen HKL-Bussiliikenne sekä osakeyhtiömuotoiset Suomen Turistiauto Oy ja Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy.

hkl_9828_492_copy.jpg
HKL-Bussiliikenteen aloittaessa vuoden 1995 alussa, esiteltiin myös uusi väritys. Hopea-kylkiraita
palautettiin, kuten myös kultanumerot. HKL-Bussiliikenne 9828 Volvo B10B-LMF / Carrus City M Vantaan
Jokiniemessä.

1995: Myös Espoon kaupunki myy bussiyhtiönsä

Espoon kaupunki ei kauaa jäänyt miettimään omaa ratkaisuaan, vaan myi Oy Espoon Auto Ab:n toiselle ruotsalaiyhtiölle eli siis Swebusille. Näin palattiin vuoden 1975 alun tilanteeseen, jossa kunnallista liikennöintiä pääkaupunkiseudulla on vain Helsingillä.

Kunnalliset liikennöitsijät 1995 - 2001

HKL-Bussiliikenne H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy / Pääkaupunkilinjat (aputoiminimi) H
sta_293_helb_131.BMP_600_x_371.jpg
Suomen Turistiauton "merimaisema"-maalaus. Scania L94UB / Ikarus E94 Graniittitalon edustalla.

Menestystä kilpailuissa

Helsinki osallistui ensimmäiseen seutuliikenteen kilpailuun Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy:n nimissä ja voittikin suurehkon määrän linjoja. Myös HKL-Bussiliikenne voitti yhden reitin Espoosta (112Z Hki - Haukilahti) ja yhden Vantaalta (731 Hki - Korso).

1990-luvun lopulla Helsingin kaupunginyhtiöt voittivat useita reittejä pääkaupunkiseudulla. Muut liikennöitsijät eivät katsoneet hyvällä tätä menestystä. Niiden mielestä Helsingin kaupunki polki hintoja tekemällä halpoja tarjouksia. Toiset taas pitivät hyvänä sitä, että kaupunginyhtiö piti hintatasoa kurissa.

2002: PKL yhdistetään Suomen Turistiautoon

Suomen Turistiauto Oy:n ja Pääkaupunkilinjojen toiminnat sekoittuivat vuosi vuodelta enemmän, ja vuonna 2002 katsottiin parhaaksi yhdistää PKL ja STA.

Kunnalliset liikennöitsijät 2002 - 2004

HKL-Bussiliikenne H
Suomen Turistiauto Oy (STA) H
hkl_429_kny_551_300_x_225.jpg
HKL-Bussiliikenteen uudistettu 2002-väritys. Auto 429 Scania L94UB /
Lahti Scala Vuosaaren metroasemalla.

HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistetään

STA:n ja Pääkaupunkilinjojen yhdistämisen jälkeen ihmeteltiin edelleen sitä, miksi kaupungilla on kaksi erillistä liikennöitsijää, jotka kilpailevat linjoista. Taustaomistajahan on kumminkin sama. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että toimijat pitäisi yhdistää. Erimielisyyttä oli kuitenkin siitä, pitäisikö yhdistetty liikennöitsijä olla liikelaitosmuotoinen, niin kuin HKL-Bussiliikenne vai osakeyhtiömuotoinen, niin kuin Suomen Turistiauto Oy. HKL:n henkilökunta kampanjoi kovasti liikelaitosmallin puolesta. Arveltiin, että osakeyhtiö olisi helppo myydä pois. Hyvässä muistissa olivat Espoon ja Vantaan yhtiöiden myynnit. Kaupungin päättäjät olivat kuitenkin osakeyhtiömallin kannalla.

HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistettiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi  (HelB) vuodenvaihteessa 2004/05. Virallisesti tapahtui niin, että HKL-Bussiliikenne fuusioitiin Suomen Turistiautoon ja Suomen Turistiauto Oy:n nimi muutettiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Käytännössä monissa asioissa jatkettiin kuitenkin nimenomaan HKL-Bussiliikenteen toimintatavoilla. Esimerkiksi STA:n kaikkien linja-autojen kylkinumerot muutettiin HKL-Bussiliikenteen numerosarjoihin.

Suomen Turistiauto tiedettiin jo 1950-luvulta tunnettuna tilausajobrändinä. Niinpä STA (ilman Oy:tä) säilytettiin edelleen aputoiminimenä. 

Vuonna 2006 otettiin käyttöön HelBin oma uusi väritys. Tilausajobussit jatkoivat omassa STA-kuosissaan.

helb_911_0505_600_x_450.jpg
Vuonna 2006 käyttöönotettu HelB-väritys. Auto 911 on Scania K230UB / Lahti Scala vuodelta 2009.

Kunnallinen liikennöitsijä vuosina 2005 - 12

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB) H
Suomen Turistiauto (aputoiminimi) H

Taloudellisia ongelmia

HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy toimivat vuodesta vuoteen tappiollisina. Sama jatkui Helsingin Bussiliikenne Oy:n aikana. HelB teki halpoja tarjouksia ja voitti liikennettä. Kaupunki pumppasi yhtiölle tukirahaa koko ajan. Muita liikennöitsijöitä tilanne ärsytti.

HelB lopetti alihintaisten tarjousten tekemisen vuonna 2007. Tämä merkitsi sitä, että linjojen voittoputki päättyi. Tappiollinen toiminta jatkui ja osa kaupungin päättäjistä oli sitä mieltä, että rahanpumppaaminen pitäisi lopettaa ja yhtiö myydä pois, jos joku sen haluaisi. Monenlaisilla ostajilla spekuloitiin, mutta mitään ei tapahtunut.

2010-luvulla HelBille laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma. Siihen kuului, että kaikki HSL:n linjaliikenteen ulkopuoliset rönsyt pitää myydä pois. Näitä rönsyjä olivat tietenkin STA sekä invakuljetuksia hoitanut tytäryhtiö Helsingin Palveluauto.

Vuonna 2013 Suomen Turistiauto myytiin Lehtimäen Liikenteelle, ja myöhemmin myös Helsingin Palveluautosta päästiin eroon.

Viimeinen kunnallinen liikennöitsijä 2014 - 15

Liikennöitsijän nimi Omistaja
Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB) H
sta_5028_kny_copy.jpg
Suomen Turistiauton tilausajobussi. Volvo 9700H NG B12B
helb_sta_5007_kny_600_x_450.jpg
Vaikka tilausajot hoidettiinkin aputoiminimellä, laitettiin pääyhtiön nimi kuitenkin autojen
takaseinään. STA 5007 on Volvo B58 / Ikarus E95. Uudelleenkoritettu alusta on vuosimallia 1984

Viimeiset vuodet

Alihintaisia tarjouksia ei siis enää tehty. Tämä tarkoitti myös sitä, että uusia linjoja ei juurikaan voitettu, poikkeuksena runkolinjat 550 ja 560. Toiminta alkoi muistuttaa hukkuvaa laivaa. Linjat vähenivät, ja henkilöstöä irtisanottiin. 

Koiviston Auto Oy ostaa HelBin ja kunnallinen bussiliikenne päättyy

Helsingin kaupunki oli edelleen valmis myymään Helsingin Bussiliikenne Oy:n, jos vain ostaja löytyy. Sehän löytyi, kun kauppaehdot muotoiltiin sopiviksi. Koiviston Auto Oy (Viikin Linja Oy) tuli ja osti yhtiön. Uusi omistaja otti ohjat käsiinsä 14.12.2015. Siihen päättyi 79 vuotta ja runsaat kahdeksan kuukautta jatkunut kunnallinen bussiliikenne Helsingissä.