Yhteystiedot

kny@netti.fi

Perusbusseja kautta aikojen

Tällä sivustolla on toisaalla osio "Buses in Helsinki", jossa käydään läpi lähes kaikki HSL-alueen entiset ja nykyiset bussityypit. Mukana ovat niin merkittävät perusbussit kuin myös vaikkapa vain yhden liikennöitsijän yhdestä bussista koostuva malli.

Tällä sivulla kerrotaan vain niistä kaikkein yleisimmistä tyypeistä. Eräänlaisena kriteerinä on, että edustajia on ollut vähintään sata. 1950 - 70-luvuilta on kuitenkin mukana Helsingin kaupungin liikennelaitokselta (HKL) myös alle sadan auton malleja. Noille ajoillehan oli tyypillistä, että HKL:n bussit olivat täysin toisenlaisia kuin yksityisten liikennöitsijöiden kalusto. Alle sadan vaunun HKL-tyyppikin saattoi hyvin merkittävästi näkyä Helsingin keskustan kaduilla. 

Bussityypillä tarkoitetaan tällä sivustolla yhden alustamallisukupolven ja yhden korimallisukupolven muodostamaa kokonaisuutta.

Tyyppitunnukset ovat täysin omaa keksintöä. Niiden avulla voi lukija ehkä helpommin yhdistää samat mallit tällä ja muilla tämän Bussikaistalla Helsingissä-sivuston osilla. (Tyyppitunnukset ovat mukana myös siksi, että kirjoittaja on kovasti innostunut pyörittelemään kaikenlaisia koodeja). Tunnuksen ensimmäinen kirjain kuvaa alustamerkkiä, toinen korimerkkiä, kolmas kirjain alustan mallia ja numero korin mallia. Yhtenäisrakenteisilla busseilla on bussimerkin tunnuskirjain ja mallit erottava numero.   

1950-luku

HKL:n kalusto oli 1950-luvulla hyvin kirjavaa. Joukosta erottuu kuitenkin yksi alustan ja korin yhdistelmä eli bulldog-mallinen Scania-Vabis B60 (B62, B63) Helkon HKL-korilla (SHF4), ovijärjestyksellä 1-1-2. Näitä nk. Pikku-Scanioita hankittiin 1950-luvun alkupuolella 40 kappaletta. Pikku-Scanioihin laskettiin myös samalle alustalle tehdyt Valmet- ja Ajokki-koriset autot, joten siinä mielessä tämän tyypin merkitys kasvaa entisestään.

hkl172pikkusche_600_x_450.jpg
Scania-Vabis B62 / Helko vm -54, HKL 191 Kuva: Bo Ahlnäs

Yksityisten liikennöitsijöiden bussit poikkesivat merkittävästi HKL:n kalustosta koriensa osalta. Ne eivät olleet lainkaan niin karuja ja urbaaneja, vaan varustukseen kuuluivat mm. verhot sekä hattuhyllyt ja oviakaan ei usein ollut kuin yksi etuovi ja sedan-mallinen (saranaovi) takana varauloskäyntinä. Yksityiselläkin puolella kalusto koostui useista merkeistä ja malleista ja selkeätä perusbussia on vaikea nimetä. Alustapuolella suosittuja olivat erityisesti bulldog-tyyppiset Volvo Viking- ja Titan-mallit eli B615 ja B635 sekä myös Scania-Vabiksen bulldogit.

Vuosikymmenen loppupuolella ei mikään uusista HKL-tyypeistä yltänyt lukumääräisesti Pikku-Scanioiden määrään, joten tuota Scania-Vabis-Helko-yhdistelmää voidaan pitää HKL:n perusbussina 1950-luvun lopullakin.

Wiiman koritehdas (Oy Uusi autokoriteollisuus Ab) aloitti toimintansa vuonna 1954 ja siitä tuli hyvin merkittävä bussialustojen korittaja pääkaupunkiseudulla 1950-luvun lopulla. Muut paikalliset korinvalmistajat olivat Helko ja Kutter. Jos siis yritetään löytää yksityispuolelta perusbussia, se voisi olla Volvo B615, B635 tai Scania-Vabis B51 / B71 Wiiman, Helkon tai Kutterin korilla. Rahastuskäytäntö muuttui vuonna 1956 ja se vaikutti bussien ovijärjestykseen. Aikaisemmin matka maksettiin vasta poistuttaessa ja etuovea käytettiin sekä autoon noustessa, että poistuessa. Uudessa järjestelmässä matka maksettiin vaunuun noustessa, joten nyt poistumiseen saattoi käyttää myös takaovea. Ovijärjestykseksi vakiintui 1-0-1 ja takaovesta tehtiin etuoven tapaan pumppukäyttöinen, jonka kuljettaja saattoi paikaltaan avata ja sulkea.

Tässä puhutaan nyt nimenomaan niistä uusista bussimalleista, joita hankittiin 1950-luvulla. Liikenteessähän ajoi vielä paljon nokkamallisia autoja sotaa edeltävältä ajalta sekä 1940-luvulta. Viimeisiä uusia pitkänokkaisia busseja rekisteröitiin vielä 1950-luvun alkupuolella.

1960-luku

hkl_33_2_kny_300_x_204.jpg
Scania-Vabis B75 / Helko vm -65, HKL 33.

Vuonna 1961 HKL kehitti oman korimallinsa, jota sekä Helko että Wiima alkoivat valmistaa lähes samannäköisenä. Liikennelaitoksen kalustossa on yksi ylitse muiden, Scania-Vabis B75 Helkon HKL-korilla (SHH7). Näitä hankittiin vuosina 1961 - 65 yhteensä 110 kappaletta. Mukaan voidaan haluttaessa ottaa vielä Wiiman korittamat kymmenen autoa. Mainitsematta ei kuitenkaan voida jättää myöskään keskimoottorista tyyppiä Leyland Royal Tiger Cub / Wiima m.HKL (LVD5) eli nk. Keppitiikeri, joita hankittiin 70 kpl. Tähän voidaan laittaa päälle vielä Helkon korittamat kymmenen autoa. Edelleen ei voida jättää huomiotta Wiiman korittamia Volvo B635- (VVE5) ja Leyland Royal Tiger Worldmaster (LVE5)-busseja. Volvoja ostettiin vuosina 1961 - 62 60 kappaletta ja Leylandeja vuosina 1962 ja 1965 yhteensä 55 autoa. Keskimoottorisiin Worldmaster-Leylandeihin asennettiin Wilson-puoliautomaattivaihteisto ja 1965-mallisia vaunuja nimitettiin Nappulatiikereiksi. 

hkl730ahlnas_600_x_410.jpg
Leyland Royal Tiger Cub / Wiima m.HKL vm -63, HKL 730 Kuva: Bo Ahlnäs

Volvo jatkoi suosittujen B615- ja B635-bulldog-mallien valmistusta edelleen myös 1960-luvun alkupuolella ja yksityisliikennöitsijät ostivat niitä innokkaasti. Wiiman suosio korivalmistajana pysyi vakaana, erityisesti sen jälkeen, kun yhtiö esitteli uuden M-59-mallinsa vuonna 1959.  Niinpä yksityisliikennöitsijöiden 1960-luvun alkupuolen perusbussiksi voisi valita Volvo B635:n Wiiman M-59-korilla (VVE2).

loyvv5_62_liehuj_600_x_395.jpg
Volvo B635 / Wiima M-59, vm. -63, Oy Liikenne Ab 62. Kuva: Jukka Liehu

1960-luvun lopulla liikennöitsijät vihdoin siirtyivät pois bulldog-alustoista. Yksityiset yhtiöt alkoivat hankkia yleisesti etumoottorista hetku-tyyppiä sekä jossain määrin myös keskimoottorisia "mahureita". Kuten edellä nähtiin hankki HKL jonkin verran mahureita jo vuosikymmenen alkupuolella ja pääsääntöisesti vuosina 1966 - 67. Vuodesta 1968 alkaen lähti HKL täysin omille teilleen myös alustojen osalta, kun se suuntasi hankinnat takamoottorisiin automaattivaihteisiin busseihin. Korien sisustuksessa ja varustuksessa osviittana käytettiin saksalaista VÖV-standardia ja sen mukaisesti ovijärjestykseksi valittiin lyhyen 2-2-2-kauden jälkeen 2-2-0.

loy_105_z_600_x_450.jpg
Volvo B635 / Wiima M-64 vm -66, Oy Liikenne Ab 105.

Wiima esitteli uuden M-64-korinsa vuonna 1963 ja bulldog-bussien viimeinen rutistus tapahtui Volvon B635-mallien kanssa tällä korilla (VVE3) vuosina 1964 - 67. Näitä hankkivat erityisesti Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy sekä Oy Liikenne Ab. Seuraava kehitysaskel oli hetkumallinen Volvo B57 / Wiima M-64 (VVL3), mutta varsinainen perusbussi oli enemmänkin 1970-luvulle sijoittuva Volvo B57 / Wiima M-68 vakio.

Yksityispuolen valtamerkkinä ajoi Volvo vuodesta toiseen. (Toki Scanioitakin rekisteröitiin ja moni talo hankki pelkästään tätä merkkiä). HKL:llä sen sijaan poliitikot vaikuttivat hankintapäätöksiin ja 1960-luvun lopulta lähtien painostus kotimaisen kaluston hankkimiseen oli voimakasta. Vuosille 1966 - tilattiin 57 Vanaja VLK-4 / Wiima m.HKL-vaunua (JVZ6) uudistetulla HKL-korilla. Puoliautomaattivaihteisissa mahureissa käytettiin ovijärjestystä 2-2-2. Vaunut suunniteltiin monikäyttöisiksi eli niillä voitiin ajaa sekä kuljettajarahastuksessa että rahastajan kanssa. Kaikkiaan tämän erän Vanajia tuli 60, mutta kolme niistä sai Autokori Oy:n korin ovijärjestyksellä 2-2-0.

hkl233ja214_600_x_275.jpg
Vanaja VLK-4 / Wiima m.HKL vm. -66 HKL 233 ja 214 Kuva: HKL:n esite.

Lyhyen Vanaja-kauden jälkeen siirryttiin vuonna 1968 takamoottorisiin automaattivaihteisiin autoihin. Näistä suurin osa hankittiin kotimaisilla Sisu-alustoilla. Nämä kohosivat merkittävään asemaan kuitenkin vasta 1970-luvulla.

1970-luku

1970-luvulla olivat HKL:n ja yksityisten liikennöitsijöiden bussit pääsääntöisesti edelleen täysin erilaisia. Vuodesta 1971-lähtien alkoivat jotkut yksityiset liikennöitsijät kuitenkin hankkia joitakin bussejaan Wiiman HKL-mallin koreilla. Aivan ensimmäisenä näin teki Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy  jo vuonna 1969 hankkiessaan Suomen ensimmäisen nivelbussin. Vuonna 1971 HKL-koreja osti espoolainen P. Tyllilä Linja Oy, ja sitä seurasi Suomen Turistiauto Oy (STA) vuonna 1972 ja Oy Liikenne Ab vuonna 1973. Lisäksi espoolaiset liikennöitsijät (jo edellä mainittu Tyllilä sekä Juhanilan Linja Oy ja Linjamatka Oy) käyttivät nivelbussihankinnoissaan tätä koria.  HML ja STA siirtyivät vuonna 1973 Helsingin kaupungin omistukseen, joten niiden kalusto alkoi tästäkin syystä lähentyä HKL:n tyyliä.

hkl844_sisu_viesti9_1969_600_x_440.jpg hkl_929_kny_527_300_x_201.jpg
Sisu Panther B-53 SP / Wiima m.HKL vm. -68 Scania BR110 / Wiima m.HKL vm. -70, HKL 929.
HKL 844 Kuva: Sisu-Viesti

HKL tilasi siis nyt bussinsa takamoottorisina ja automaattivaihteisina. Sisu (Panther) B/BT-53 SP / Wiima m.HKL (UVS6)-mallia hankittiin vuosina 1968...72 yhteensä 89 vaunua. Lähes samannäköisiä olivat Autokori Oy:n korilla varustetut 21 autoa. Vielä merkittävämmäksi tyypiksi, ja HKL:n 1970-luvun perusbussiksi, nousi Sisu BT-69 CR / Wiima m.HKL (UVD6), jota rekisteröitiin 113 kappaletta vuosina 1972 - 73. Sisujen ohella ostettiin myös Scania BR110 / Wiima m.HKL (SVR6)-busseja 63 kpl.

hkl_363_museovirasto_HKMS000005.jpg
Sisu BT-69 CR / Wiima m.HKL vm. -73, HKL 363  Kuva: Museovirasto, kuvaaja tuntematon

Helsingin kaupungin omistukseen siirtyneiden HML:n ja STA:n hankinnat noudattelivat pääasiallisesti 1970-luvun alkupuolella jo pitkään jatkunutta Volvo-Wiima-linjaa. Alusta-/koriyhdistelmät eivät kuitenkaan edustaneet koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa merkittäviä tyyppejä lukuun ottamatta seuraavassa kappaleessa mainittavaa Volvo B57-mallia.

Yksityispuolella Wiiman jo vuonna 1968 esittelemä M-68 vakio-kori yhdistettynä Volvon B57-hetkualustaan (VVL4) pysyi merkittävänä linja-autona 1970-luvun alkupuolella. Suuret liikennöitsijät kuten Oy Liikenne Ab, Espoon Auto Oy sekä HML ja STA (vielä yksityisaikanaan) suosivat tätä hetku-Volvoa. Suuri osa Espoon ja Vantaan autoista oli puolituristeja eli niissä istuttiin korkeaselkänojaisilla istuimilla ja ulos katsottiin verhojen koristamista ikkunoista (verhoja tosin käytettiin monissa katureissakin). Yleisin syy puolituristien hankkimiseen oli se, että niitä käytettiin linjaliikenteen ohella myös tilausajoissa. Puolituristien edelleenmyynti oli myös helpompaa kuin katureiden.

esa_6_kny_500_x_341.jpg
Volvo B57 / Wiima M-68 vakio, vm. -74, Espoon Auto Oy 6.

Vielä 1960-luvulla yksityisten liikennöitsijöiden Helsingin sisäisten linjojen bussit ja Espoon - Vantaan (silloin vielä Helsingin maalaiskunta) autot eivät mainittavasti eronneet toisistaan. Tilanne muuttui vuonna 1971, kun HKL:n ja Helsingin yksityisten liikennöitsijöiden Hejuli-sopimus astui voimaan. HKL antoi määräyksiä kaluston soveltuvuudesta kaupunkiliikenteeseen ja näin Hejuli-liikenteen yksityisbussit alkoivat muuttua erilaisiksi kuin Espoon ja Vantaan vaunut. Esimerkiksi Oy Liikenne Ab:lla Helsingin sisäisen liikenteen bussit olivat tyystin erilaisia kuin Vantaan autot.

1970-luvun loppupuolen merkittävä tapahtuma kalustonäkökulmasta oli Wiiman uuden kaupunkimallin esittely. Siitä käytettiin mallimerkintöjä K100 ja K200 (aluksi myös vain K). Se tuli käyttöön vuoden 1975 lopulla ja HKL alkoi hankkia sitä vuodesta 1976. Liikennelaitos tilasi Sisuja, Scanioita ja Volvoja, mutta tärkeimmäksi malliksi nousi Sisu BT-69 BVT / Wiima K100 (UVE9). Näitä saatiin linjoille 100 kappaletta vuosina 1977 - 78.

Nylander_.1._571_600_x_398.jpg
Sisu BT-69 BVT / Wiima K100 vm. -78, HKL 817.

Yksityispuolella (ja HML:llä ja STA:lla) oltiin koko ajan käytetty hetku B57:n rinnalla myös keskimoottorista Volvo B58-mallia. Nyt hetkun merkitys alkoi pikkuhiljaa vähentyä ja B58 otti sen paikan ykkösenä. Kunnallinen liikennöinti lisääntyi merkittävästi, kun Vantaan Liikenne Oy siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen ja Paikallislinjat Oy sekä Åke Wikström puolestaan Espoon kaupungin omistukseen.

Volvo B58 / Wiima K200 (VVP9) oli nyt mm. Oy Liikenne Ab:n ja Vantaan kaupungin uusi perusbussi. Espoon suunnalla suosittiin kuitenkin edelleen Wiiman yleis-/maaseutumallia M300 (VVP1) ja Espoon kaupungin yhtiö Paikallislinjat Oy hankki Scania BF111 / Wiima M300 (SVL1)-puolituristeja.

loy_106_kny_0201_600_x_399.jpg
Volvo B58 / Wiima K200, vm. -79, Oy Liikenne Ab 106.

Hejuli-busseissa alkoi HKL-tyyppinen 2-2-0-ovijärjestys yleistyä. Vantaan Liikenne Oy päätyi eri kokeilujen jälkeen 1-1-0-versioon, mutta useat liikennöitsijät jatkoivat tukevasti perinteisellä 1-0-1-linjalla.

1980-luvun alkupuoli

HKL piti taukoa bussihankinnoissaan 1980-luvun alkupuolella. Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnalliset yhtiöt sekä yksityiset sen sijaan jatkoivat kalustojensa uusimista. Volvo B58 Wiiman K200-korilla piti edelleen pintansa, vaikka Volvo esitteli jo vuonna 1979 B58:n korvaajan, B10M-mallin. Uudessa mallissa todettiin jonkin verran ongelmia, erityisesti vaihteiston vivustojen kanssa. pal_299_kny_600_x_408.jpgSeuraava sukupolvi B10M Mk 2 THD100 oli jo toista maata ja hetken aikaa saattoi Volvo B10M Mk 2 THD100 / Wiima K200/K201 (VVR9)-yhdistelmää (kuva oikealla) pitää Helsingin seudun perusbussina. K201 oli K200:n face-lift-versio korkealla otsalla ja pienellä takaikkunalla.

"Torni-Volvo" valtaa kadut

1980-luvun alun hankintatauon aikana HKL testasi ja vertaili nivelbussimalleja. Kokeilujen tuloksena liikennelaitos valitsi nivelautojensa alustaksi vuodesta 1985 alkaen keskimoottorisen B10M-Volvon. Myös kaksiakseliset vaunut päätettiin hankkia samalta valmistajalta ja nimen omaan B10M-mallina.

Wiima esitteli uuden kaupunkikorinsa K202 (nivelmallina N202) kesällä 1984. Kun tämä kori yhdistettiin Volvon B10M-alustaan syntyi uusi Helsingin perusbussi Volvo B10M  / Wiima K/N202 ja sen ensimmäinen alustaversio B10M Mk 2 THD100 (VVR10). Tämähän oli selkeä valinta niille liikennöitsijöille, jotka ostivat jo aikaisemmin samaa alustaa K201-korilla. Mutta nyt myös liikennelaitos alkoi hankkia tätä mallia. Ensimmäistä kertaa Helsingin seudun bussiliikenteen historiassa kaikki suuret liikennöitsijät suosivat samaa bussimallia. Osa bussiyhtiöistä tosin tilasi perusbussinsa B9M-alustalla, mutta tämä oli käytännössä sama malli vain edullisempana varustepakettina.

B/910M Mk 2 THD100+K/N202-yhdistelmän kokonaislukumäärä pääkaupunkiseudulla kohosi 78:aan autoon (mukana myös nivelautot). Vuonna 1986 tuli markkinoille B10M:n seuraava Mk 2 THD101-merkitty sukupolvi. Volvo B10M Mk 2 THD101 / Wiima K/N202-tyyppiä (VVS10) myytiin jo yli kaksi kertaa enemmän kuin edellistä polvea eli 190 kpl. Sen jälkeinen, vuonna 1989 käyttöön tullut sukupolvi Volvo B10M Mk 3 / Wiima K/N202 (VVT10) kuitenkin räjäytti potin. Sitä hankittiin pääkaupunkiseudulle peräti 441 kappaletta. Ei siis ollut mitään epäilystä siitä, mikä oli Helsingin seudun perusbussi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella. Volvo B10M-Wiima K/N202-yhdistelmien kokonaismäärä kohosi siis yli 700:aan kappaleeseen.

i_hkl_9019_600_x_417.jpg
Volvo B10M Mk 3 / Wiima K202 vm. -90, HKL 9019.

1990-luvulla, kun matalalattiabussit alkoivat yleistyä, alettiin tätä "korkeaa" Volvoa nimittää Torni-Volvoksi, siitä huolimatta, että erästä kuorma-automallia oli jo pitkään nimitetty tällä samalla nimellä. Myös Volvo KN202-nimitystä käytettiin joskus.

Torni-Volvojakin tilattiin aluksi vielä jonkin verran 1-0-1-ovijärjestyksellä, mutta vähitellen siirryttiin HKL:n ja YTV:n suosituksesta ja Ruotsin mallin mukaisesti 2-2-1-järjestykseen, Oy Espoon Auto Ab tosin vasta vuonna 1995 2-1-1 ja 1-1-1-välivaiheiden jälkeen.

Matalalattia-aika alkaa

Mercedes-Benz esitteli matalalattiabussinsa 1980-luvun lopulla. Scania oli myös ajoissa liikkeellä ja toi näytille ensimmäisen edestä matalan valmisteensa vuonna 1990. Volvolla sen sijaan ei aluksi uskottu matalalattiaisuuteen, eikä tällaisten bussimallien kanssa pidetty kiirettä. Ensimmäinen Volvo-kokeilu nähtiin vuonna 1993 B10BLE-mallin muodossa.

Helsingin ensimmäisen matalalattiabussin hankki Tammelundin Liikenne Oy vuonna 1990. Se oli Mercedes-Benz O 405 N. Tästä eteenpäin ei Tammelund enää korkealattiaisia hankkinutkaan. Toinen matalista vaunuista innostunut liikennöitsijä oli Metsälän Linja Oy Scanioineen. Nämä kaksi liikennöitsijää toimivat pioneereina uudentyylisten linja-autojen käyttäjinä. Vantaan Liikenne Oy tosin kiilasi kärkeen vuoden 1992 lopulla hankkimalla kerralla viisi bussia. Suomen Turistiauto Oy ei hankkinut lainkaan matalaa kalustoa ennen vuotta 1993. Tuona vuonna kuitenkin tehtiin räväkkä aloitus hankkimalla peräti 20 matalalattiabussia, kymmenen Volvoa ja kymmenen Scaniaa. HKL sen sijaan oli aivan jälkijunassa matalien autojensa kanssa. Kalustoon kuului vain muutama kokeilumalli.

Liikennöitsijät eivät yleisesti innostuneet matalalattiabusseista vielä 1990-luvun alkupuolella. Sen verran kuitenkin annettiin periksi, että keskimoottorisesta Volvo B10M-mallista alettiin luopua ja sen sijasta ostettiin madalletulla keskirungolla varustettua puolimatalaa Volvo B10B-LMF-tyyppiä Carruksen City M-korilla (VV11). Carrus City oli Wiiman K202-mallin seuraaja.

Kilpailutuksen alettua 1990-luvun puolivälissä alkoi matalalattia-autoista saada paremmin pisteitä kuin korkealattiaisista. Vaikka Volvo oli 1990-luvun alkupuolella pahasti myöhässä matalien malliensa kanssa, pääsi se taas kuitenkin markkinajohtajaksi edestä matalalla B10BLE-mallillaan. Näin syntyi uusi perusbussi Volvo B10BLE / Carrus City L (VVF11), niin kaksiakselisena kuin teliautonakin. Nivelbusseja ei nimittäin enää matalalattiakautena hankittu, vaan suurempaa kapasiteettia tarjoavat vaunut tilattiin nyt teliversiona. 

stc_54_kny_600_x_408.jpg
Volvo B10BLE / Carrus City L, Stagecoach Finland Oy Ab 54.

Scania kiilaa johtoon

Euro 3-päästöraja tuli voimaan lokakuun alussa vuonna 2001. Koska moottoreita piti joka tapauksessa tämän takia kehittää, uusivat monet bussivalmistajat mallistoansa tässä tilanteessa. Näin teki myös Volvo. Pitkään tuotannossa ollut kymmenen litran dieselmoottori sai väistyä ja uudet dieselkoneet valmistettiin nyt joko seitsemän- tai 12-litraisina. Niinpä suosikkimalli B10BLE:kin muuttui B12BLE:ksi. Teliautona se vielä menetteli, mutta kaksiakselisena 12-litrainen koettiin liian suureksi. Samaan aikaan Scania tarjosi erittäin pätevää yhdeksänlitraista L94UB-malliaan joko Lahti Scala- tai Ikarus E94-korilla. Kun uudet Volvo-mallit olivat vielä tapansa mukaan lastentautisia, putsasi Scania koko pöydän. Syntyi kaksi uutta perusbussia: Scania L94UB / Lahti Scala (SLK1) ja Scania L94UB / Ikarus E94 (SIK3). Scaloja rekisteröitiin sata kappaletta ja Ikarus-korisia vieläkin enemmän. Vuonna 2002 Ikarus E94-kori uusittiin ja näitäkin saatiin L94UB-alustalla kaupaksi 85 kpl vuoteen 2004-mennessä. Sen jälkeen Ikarusten markkinointi päättyi ja Scania-katurit varustettiin pelkästään Scala-koreilla.

vtf_172_kny_1908_300_x_224.jpg
Scania L94UB 6x2 / Ikarus E94, Veolia Transport Finland Oy 172.

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolen kuluessa Volvo sai jollain tavalla B12BLE-mallin teliversion pysymään kasassa, ja sitä myytiin jonkun verran. Kaksiakselisena sen sijaan sitä ei ostanut kukaan. Tarjolla oli kyllä 7700 B7L, mutta kokomatalat bussit eivät olleet suosiossa Suomessa. Vuonna 2003 Volvo kehitti B7R-mallistaan madalletulla etuakselilla varustetun B7RLE-mallin. Sitä tarjottiin valmiina pakettina uudelleen henkiinherätetyn City L-korin kanssa, nyt nimellä Volvo City L. Kauppoja syntyikin Concordia Busin ja Connexin kanssa, mutta mistään perusbussista ei ollut kysymys. Scania jatkoi voittokulkuaan liput liehuen.

helb_240_3417_600_x_450.jpg
Scania L94UB 4x2 / Lahti Scala vm. -02, Helsingin Bussiliikenne Oy 240.

2000-luvun loppupuoli - Volvo yrittää paluuta

Scania esitteli vuodelle 2006 uuden malliston. Kallistetulla moottorilla varustetusta L-sarjasta luovuttiin ja nyt edestä matalat tuupparit olivat pystykoneella varustettua K-sarjaa. Mallimerkinnän numero-osa kertoi moottorin tehon hevosvoimina. Kaksiakseliset bussit hankittiin yleensä K230UB-mallina ja teliautot K270-versiona, myöhemmin K280-tyyppinä. Menestys jatkui edelleen ja Scania K - UB / Lahti Scala (SLL1)-yhdistelmää rekisteröitiin yli 250 kappaletta vuosina 2006 - 13.

vtf_458_1213_600_x_450.jpg
Scania K230UB 4x2 / Lahti Scala, Veolia Transport Finland Oy 458.

Volvollakin päästiin taas tahtiin mukaan. B7RLE-alustaa kehiteltiin edelleen ja se varustettiin alun perin Deutzin kehittämällä seitsemän litran EEV-moottorilla vuonna 2007. Tähän yhdistettiin Volvon jo vuonna 2001 esittelemä 8700LE-kori. Näin saatiin tyylikäs kokonaisuus Volvo 8700LE B7RLE (V142), joka erityisesti Helsingin Bussiliikenne Oy:n sinivärityksessä oli nätti ilmestys. Näitä saatiin kaupaksi 150 kappaletta HSL-alueella vuosina 2007 - 12. Scalojen lukemasta siis jäätiin, mutta ei oikeastaan niin paljon. Scalojen lukumäärään on nimittäin laskettu mukaan myös teliautot, sen sijaan Volvon kohdalla B12BLE on tulkittu eri malliksi. Jos siis ajatellaan, että B7RLE ja B12BLE ovat sama malli vain erikokoisella moottorilla, niin ei enää jäädäkään niin kauaksi Scania Scalan lukemista.

helb_920_2103_600_x_451.jpg
Volvo 8700LE B7RLE vm. -09, Helsingin Bussiliikenne Oy 920.

Uudet merkit haastavat vanhat

Vuonna 2009 saatiin Suomeen uusi tulokas bussimarkkinoille, Irisbus Iveco Crossway LE (R71) (kuva alla oikealla). esl_917_kny_1617_600_x_450.jpgSiitä tuli kohtalaisen suosittu HSL-alueella ja myyntilukemat ylsivät reippaasti yli sadan. Kolme vuotta myöhemmin saapui toinen uutuusmerkki VDL ja sen malli Citea. Sitä sai kevytrakennemallina Citea LLE sekä raskaana kaksiakselisena versiona Citea SLE ja telinä XLE. Mikään bussimerkki ei Suomen historiassa ole varmaankaan yleistynyt pienessä ajassa niin nopeasti kuin VDL. Muutamassa vuodessa tämän merkin hankintamäärät ylittivät jo 200. Tosin raskaiden SLE- ja XLE- mallien myynti on jossain määrin hiipunut alkuinnostuksen jälkeen. Sen sijaan kevytrakennemalli VDL Citea LLE (D22) on jatkanut voittokulkuaan ja se on tällä hetkellä omassa kokoluokassaan ylivoimainen. Siitä on kehittymässä koko Suomen kaupunkien perusbussi.

nof_838_kny_2544_600_x_450.jpg
VDL Citea LLE-120 vm. -12, Nobina Finland Oy 838.

Ovijärjestyksistä

Kaupunkibussit varustettiin pitkään 2-2-1-ovijärjestyksellä. Sitten huomattiin, ettei kahdelle etuovelle ole tarvetta. Sehän perustui siihen 1970-luvun ajatukseen, että matkustajat nousevat autoon kahdessa jonossa. Kuljettajan kanssa asioivat käyttävät oikeanpuoleista puoliskoa ja leimauslaitteen kanssa operoivat matkustajat vasenta puolta. Leimauslaite ja myöhemmin kortinlukija sijoitettiin kuitenkin jo 1990-luvulta alkaen siten, että matkustajat nousivat bussiin yhdessä jonossa. Kaksoisovi oli siis periaatteessa turha. Sitä kuitenkin käytettiin 2010-luvulle saakka, ja vasta silloin siirryttiin yhteen etuoveen.

Saaren Auto Oy käytti sitkeästi 1-0-1-ovijärjestystä. Vasta vuonna 1990 lisättiin yhden etuoven ja yhden takaoven perusmalliin yksi kaksoisovi keskelle. Näin syntyi tuohon aikaan hyvin harvinainen ja outo ovijärjestys 1-2-1. Suurin osa muista liikennöitsijöistä käytti 2-2-1-tyyliä. Mutta mikä onkaan tänä päivänä HSL-liikenteen täysikokoisten bussien ovijärjestys? No sehän on juuri 1-2-1. Saaren Autolla oltiin siis aikaansa edellä vuonna 1990.

1-2-1-järjestyksen rinnalla on 2010-luvulla palattu taaksepäin myös takaovettomaan aikaan. VDL Citea-kevytrakennebussit nimittäin varustetaan yleisesti 1-2-0-ovisysteemillä.

Scania ja Volvo

Scanian puolella Lahden Autokorin Scalan valmistus loppui vuonna 2013, mutta luvassa oli seuraaja, OmniExpress-mallistoon kehitettävä 320 LE. Lahden Autokorin konkurssi uhkasi romuttaa 320 LE:n tulon, mutta onneksi Scania perusti Lahden tehtaaseen SOE Bus Production Finland Oy:n, joka vuonna 2014 alkoi valmistaa uutta koriversiota. Scania K - UB OmniExpress 320 LE (S1) ehti yleistyä kaduillamme runsaaseen 70:een yksikköön, ennen kuin ilmoitettiin, että 320 LE korvataan uudella mallilla nimeltään Scania Suburban LE. Aika näyttää, millaisiin myyntilukemiin tuo uutuus pääsee.

Yhtenäisrakenteisia Scania Citywide LE-autoja on myyty kourallinen, mutta sadan kappaleen ylitykseen on vielä pitkä matka.

Sitten päästäänkin tämän hetken raskaiden linja-autojen valtiaaseen. Volvo on jälleen ottanut ykköspaikan HSL-alueen bussimarkkinoilla. Vuonna 2012 esiteltiin 8700LE-korin korvaaja 8900LE. B12BLE-telimallin valmistus sen sijaan päättyi ja nyt telimallikin varustettiin seitsemänlitraisella voimanlähteellä. Näin syntyi uusi menestysmalli Volvo 8900LE B7RLE (V143). Syksyllä 2013 siirryttiin Euro 6-päästötasolle uuden kahdeksanlitraisen moottorin myötä. Pari vuotta myöhemmin kori sai pienen face-liftin. Tämän hetken selvä ykkönen HSL-alueella on Volvo 8900LE B8RLE (V143). Tämä Volvo seitsemän- ja kahdeksanlitraisella koneella yltää myynnissä jo yli 200:n lukemaan.

pl_296_2378-001.JPG
Volvo 8900LE B8RLE 6x2, Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab 296.

Kaikki on tietysti tulkinnanvaraista. Jos halutaan saada pienempiä lukemia Volvolle, voidaan B7RLE ja B8RLE tulkita eri malleiksi. Näin saadaan luvut pienemmiksi, mutta silloinkin ollaan kuitenkin aika hyvissä myyntimäärissä.

Mercedes-Benz Citaro LE

Mersut eivät koskaan ole olleet myyntitilastojen kärjessä täysikokoisista busseista puhuttaessa. Nyt kuitenkin Nobina Finland Oy on innostunut hankkimaan MB Citaron edestä matalaa versiota huomattavia määriä. Jos sama tahti jatkuu, ollaan kohta jo lähellä sadan kappaleen lukemaa, pelkästään tämän yhden liikennöitsijän ostosten ansiosta.

Perusbussitaulukko

Tunnus Merkki ja malli Käyttöönotto Viim. Huom.
poisto
SHF4 Scania-Vabis B62 / Helko 1952-55 1970 Vain HKL
VVE2 Volvo B635 / Wiima M-59 1959-64 1975 Ei HKL
SHH7 Scania-Vabis B75 / Helko m. HKL 1961-65 1975 Vain HKL
VVE5 Volvo (/Wilke) B635 / Wiima m. HKL 1961-62 1974 Vain HKL
LVE5 Leyland Royal Tiger Worldmaster / Wiima m. HKL 1962-65 1977 Vain HKL
LVD5 Leyland Royal Tiger Cub / Wiima m. HKL 1963-64 1975 Vain HKL
VVE3 Volvo B635 / Wiima M-64 1964-67 1978? Ei HKL
JVZ6 Vanaja VLK-4 / Wiima m. HKL 1966-67 1977 Vain HKL
UVS6 Sisu (Panther) B/BT-53 SP / Wiima m. HKL 1968-72 1985 Vain HKL (+SIL)
VVL4 Volvo B57 / Wiima M-68 vakio 1968-76 1987? Ei HKL
SVR6 Scania BR110 / Wiima m. HKL 1969-73 1988 Vain HKL
UVD6 Sisu BT-69 CR / Wiima m. HKL 1972-74 1989 Vain HKL
VVP9 Volvo B58 / Wiima K/N200 1976-80 1995? Ei HKL
UVE9 Sisu BT-69 BVT / Wiima K100 1977-78 1996 Vain HKL
VVR9 Volvo B10M Mk 2 THD100 / Wiima K/N200/201 1983-85 1999 (HKL:llä 1 kpl)
VVR10 Volvo B10M Mk 2 THD100 / Wiima K/N202 1984-86 2002
VVS10 Volvo B10M Mk 2 THD101 / Wiima K/N202 1986-88 2005
VVT10 Volvo B10M Mk 3 / Wiima K/N202 1989-95 2014
VVF11 Volvo B10BLE / Carrus City L 1992-01
SIK3 Scania L94UB / Ikarus E94 1999-01
SLK1 Scania L94UB / Lahti Scala 2002-05
SLL1 Scania K - UB / Lahti Scala 2006-13
V142 Volvo 8700LE B7RLE 2007-10
R71 (Irisbus) Iveco Crossway 2009-
D22 VDL Citea LLE 2012-
V143 Volvo 8900LE B7/8RLE 2012-