Britannian rekisterikilvet

Tässä käydään pintapuolisesti läpi Britannian rekisterikilpiä eli mitä kilvet kertovat. Kerronta keskittyy tavallisiin henkilö-, kuorma- ja linja-autojen rekisteritunnuksiin.

Vuosina 1903 - 32 brittiläinen kilpi muodostui yhdestä tai kahdesta kirjaimesta ja enintään neljästä numerosta. (AB 1234). Kirjaimet muodostivat aluetunnuksen. Kilvet olivat mustataustaisia valkoisilla merkeillä.

Vuonna 1932 laattoihin lisättiin yksi kirjain (ABC 123). Numeroiden maksimimäärä rajattiin kolmeen ja nyt kaksi viimeistä kirjainta kertoivat alueen ja ensimmäinen kirjain juoksi aakkosittain. Esimerkkinä käytettäköön vaikkapa Readingin kaupunkia. Sen aluetunnuksena käytettiin RD:tä. Ensimmäinen uudistetun järjestelmän kilpi oli ARD 1. Sitä seurasivat ARD 2, ARD 3...ARD 999, sitten BRD, CRD jne. Kirjaimet ja numerot merkittiin edelleen valkoisella mustaan pohjaan. Joissakin autoissa kirjainmerkit laitettiin hopeanvärisillä kohokirjaimilla- ja numeroilla. Z-kirjainta ei käytetty, joten kun YRD 999 saavutettiin, piti keksiä jotain uutta. Ratkaisuksi keksittiin uusi aluetunnus. Readingin kohdalla tämä oli AN. YRD 999-kilpeä siis seurasi AAN 1. Monilla suurilla alueilla käytettiin useita aluekoodeja, ja esimerkiksi Lontoossa niitä oli useita kymmeniä.

Joillakin alueilla käytettiin 1950-luvun lopulla käänteistä informaatiota, eli numerot merkittiin ensin (123 ABC).

Uusi vuosikirjainsysteemi 1963

Vuonna 1963 kilpiin lisättiin seitsemäs merkki. Se sijoitettiin kolmen kirjaimen ja enintään kolmen numeron perään (suffix) (ABC 123A). Tämä viimeinen kirjain oli vuosikirjain, joka kertoi, minä vuonna auto on rekisteröity. Vuoden 1963 tunnus oli A, 1964 B jne. Kaikki alueet eivät siirtyneet uuteen järjestelmään heti vuonna 1963, vaan aloittivat vasta seuraavina vuosina tunnuksesta B tai C. Muiden kirjainten merkitys säilyi ennallaan eli kaksi jälkimmäistä kertoivat alueen ja ensimmäinen kirjain juoksi aakkosittain.

YV on yksi Lontoon koodeista. X kertoo, että ajoneuvo on rekisteröity elokuun 1981 ja heinäkuun 1982

välillä.

1960-luvun puolivälin jälkeen järjestelmää hiukan uusittiin. Käytettyä autoa myyvät eivät pitäneet siitä, että vuosikirjain vaihtui vasta kalenterivuoden vaihteessa. Joku saattoi olla myymässä esimerkiksi 1965-mallista autoa, joka kuitenkin oli otettu käyttöön jo marraskuussa 1964. Ostajakandidaatti katsoi auton rekisterikilpeä ja totesi kärryn olevan vuodelta 1964, eikä suostunut maksamaan kunnon hintaa. Niinpä vuosikirjaimen vaihdos siirrettiin elokuun alkuun.

Heijastavat kilvet

Vuodesta 1970 alkaen alkoi uusia kilpiä saada heijastavalla pohjalla. Etukilpi tehtiin nyt valkoiseksi ja takakilpi keltapohjaiseksi. Kirjaimet ja numerot merkittiin mustalla. Muutos ei kuitenkaan ollut mitenkään ehdoton ja mustia kilpiä käytettiin vielä pitkään vaaleitten rinnalla. Esimerkiksi Lontoon liikennelaitoksen busseissa heijastavat kilvet otettiin käyttöön vasta vuonna 1984.

Vuosikirjain takaa eteen

Vuonna 1983 saavutettiin vuosikirjain Y ja nyt heitettiin tämä rekisteröintiajankohdasta kertova kirjain kilpitunnuksen eteen (prefix) ja numerot ja kirjaimet esitettiin käänteisessä järjestyksessä (A123 ABC). Esimerkkikaupungissa Readingissa ensimmäinen uudistetun systeemin kilpi oli A 21 ARD (numerot 1 - 20 annettiin vain erityistapauksissa).

MS on Edinburghin tunnus ja F-vuosikirjain on ollut käytössä elokuun 1988 ja heinäkuun 1989 välillä.

Puolivuotiskoodit

Vuosikirjainsysteemi aiheutti autokauppaan jonkin verran ongelmia. Jo kesäkuussa kauppa alkoi hiljentyä. Heinäkuussa ei uutta autoa ostanut juuri kukaan, saihan muutaman viikon odotuksella autosta vuotta nuoremman. Elokuun alussa nähtiin sitten valtava ryntäys autokauppoihin. Tasatakseen tätä piikkiä, päätettiin vuonna 1999 muuttaa rekisteröintikäytäntöä. Vuosikirjain vaihtui täst'edes kaksi kertaa vuodessa, maaliskuun alussa ja syyskuun alussa. Vuosikirjaimesta tulikin siis puolivuotiskirjain ja jäljellä olevat kirjaimet alkoivat kulua tuplanopeudella.

Nykyinen järjestelmä 1.9.2001

Viimeinen vanha puolivuotiskoodi (Y) otettiin käyttöön maaliskuun alussa vuonna 2001. Syyskuussa tarvittiin siis uusi järjestelmä.

Nykyisessä järjestelmässä rekisterikilvessä on aina seitsemän merkkiä: kaksi kirjainta, kaksi numeroa ja kolme kirjainta (AB12 CDE).

Kaksi ensimmäistä kirjainta ovat aluekoodi. Ensimmäinen kirjain kertoo suuralueen. L = Lontoo, S = Skotlanti, Y = Yorkshire, W = Wales, R = Reading jne. Kukin alue on jaettu osiin ja jokaisella osa-alueella on oma blokkinsa tunnuksista. Esimerkiksi Lontoossa on kolme aluetta, joista yhdelle on kiintiöity tunnukset LA - LJ, seuraavalle alueelle LK - LT ja kolmannelle LU - LY. Readingissa on vain yksi alue, joten sillä on kaikki yhdistelmät RA - RY.

Kaksi numeroa ovat puolivuotiskoodi, Esimerkiksi vuosi 2002 maaliskuusta elokuuhun on 02 ja toinen puolivuotiskausi syyskuusta seuraavan vuoden helmikuuhun 52. 2003 - 04 on vastaavasti 03 ja 53 jne. Vuosi 2010 - 11 on 10 ja 60, vuosi 2011 vastaavasti 11 ja 61. Koska uusi järjestelmä otettiin käyttöön keskellä vuotta 2001 syyskuun alussa, ei koodia 01 nähty, vaan järjestelmä alkoi puolivuotiskoodilla 51.

Lontoon kilpi vuodelta 2004.

Kolme viimeistä kirjainta ovat rekisterikilpien tietojärjestelmän antamat kolme satunnaista kirjainta väliltä AAA - YYY. Systeemi jakaa muutamia peräkkäisiä yhdistelmiä, esimerkiksi LLN, LLP, LLR ja LLS, ja hyppää sitten taas johonkin toiseen kohtaan.

Tämän kilpijärjestelmän pitäisi ainakin puolivuotiskoodien puolesta toimia vuoteen 2051.