Ruotsin rekisterikilvet

Tässä luodaan pelkistetty katsaus Ruotsin rekisterikilpiin.

Ensimmäiset kilvet otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 1906. Ne sisälsivät yhden kirjaimen ja enintään neljä numeroa (A 1234). Kirjain oli läänintunnus. Kilvet olivat pohjaväriltään valkoisia mustilla kirjaimilla ja numeroilla.

Tukholman kaupungissa käytettiin tunnusta A, Tukholman läänissä kirjainta B. Muita esimerkkejä läänintunnuksista: Uppsala län C, Malmöhus län M, Göteborgs och Bohus län O. Kirjaimia J, Q, V, Å, Ä ja Ö ei käytetty tunnuksina. Norrbottenin läänillä käytettiin poikkeuksellisesti kaksikirjaimista tunnusta BD.

Useissa lääneissä autojen lukumäärä ylitti 10000, joten viimeistään 1930-luvulla siirryttiin viisinumeroisiin kilpiin (A 12345). Jos viisi numeroakaan ei riittänyt, liitettiin varsinaisen läänintunnuksen perään A (esimerkiksi Tukholmassa AA). Näin saatiin taas yhtä vaille sata tuhatta uutta tunnusta käyttöön. Jos tämäkään ei riittänyt, otettiin toiseksi kirjaimeksi B (Tukholmassa siis AB).

Tukholman kaupungin kilpi. Osasuurennos O. Ohlssonin kuvasta kirjassa Alla våra bussar.

Mikäli autossa rekisterikilvelle tarkoitettu tila oli rajallinen leveyssuunnassa, voitiin käyttää myös pystymallista kaksirivistä kilpeä.

Kilven koko ja fontti vaihtelivat vuosikymmenten mittaan. Tämä perusjärjestelmä oli kuitenkin voimassa vuoteen 1972 saakka.

Nykyinen järjestelmä käyttöön 1972

Ruotsin nykyinen kilpijärjestelmä otettiin käyttöön vuosina 1972 - 73. Tämä oli täydellinen muutos, eli kaikkiin autoihin vaihdettiin uuden systeemin mukainen malli. Vanhanmallisia kilpiä ei tämän jälkeen voinut asentaa edes museoautoihin.

Uudet kilvet olivat perusmuodossaan edelleen valkoisia. Ne sisälsivät kolme kirjainta ja kolme numeroa (ABC 123). Alle sadan luvuilla käytettiin etunollia. Käyttöön otettaisiin asteittain tunnukset AAA 001...ZZZ 999. Näin saataisiin yli 12 miljoonaa erilaista yhdistelmää. Järjestelmä oli valtakunnallinen, läänintunnukset eivät enää olleet voimassa. Kirjaimia I, Q, V, Å, Ä ja Ö ei käytetty (W käytettiin). Sopimattomat kolmen kirjaimen yhdistelmät hypättiin yli. Kirjainten ja numeroiden väliin jätettiin tila verotarraa varten.

Liikkeelle lähdettiin käyttämällä alkukirjaimia A - G (AAA 001...GZZ 999). Käytöstä poistettu tunnus saatettiin ottaa uusiokäyttöön vuoden karanteenin jälkeen.

Kilvet olivat normaalisti yksirivisiä, mutta mikäli tila ei leveyssuunnassa riittänyt, voitiin käyttää pystymallista kaksirivistä versiota. Jos tilaa ei ollut pystysuunnassakaan, saatettiin autoon sijoittaa moottoripyörissä käytettävä pienikokoinen kilpi.

Pystymallinen kaksirivinen kilpi. Tässä tapauksessa tilaa olisi kyllä ollut yllin kyllin tavallisellekin kilvelle.

Uusia alkukirjaimia otettiin vähitellen käyttöön. Vuonna 1974 havaittiin H, ja seuraavana vuonna J. Vuonna 1977 käynnistyi K. Vuonna 1982 aloitettiin L, 1985 M, 1987 N ja 1988 O. 

Taksiautot saivat oman kilven vuonna 1990. Se oli keltapohjainen, ja siihen sijoitettiin kolmen kirjaimen ja kolmen numeron lisäksi perään pieni "T". Numerot seurasivat välittömästi kirjaimia, verotarratilaa ei jätetty.

Vuonna 1992 esiteltiin uusi alkukirjain P.

1994: Uusi fontti

Tekstimallia uusittiin hiukan vuonna 1994. Samalla kirjaimista ja numeroista tuli hiukan paksumpia.

1999: Vain uusia tunnuksia

Käytöstä poistuneiden vanhojen tunnusten uudelleenjakaminen lopetettiin vuonna 1999 seitsemäksi vuodeksi. Niinpä tästä lähtien esiteltiin lähes joka vuosi uusi alkukirjain. Vuoden 1999 lokakuussa se oli R.

S-kilvet näkivät päivänvalon vuonna 2000, ja vuoden 2001 marraskuussa otettiin käyttöön T.

EU-kilvet ja lisää uusia alkukirjaimia

Vuoden 2003 helmikuussa saavutettiin alkukirjaimissa jo U.

EU-kilvet esiteltiin huhtikuun alussa 2003. Laatat tehtiin entistä leveämmiksi, ja niiden vasempaan reunaan sijoitettiin sininen kaistale, jossa EU-tähdet ja Ruotsin maatunnus S.

Alkukirjaimet etenivät edelleen, maaliskuussa 2004 nähtiin W, ja vuoden 2005 helmikuussa X.

EU-kilpi

2006: Vanhojen tunnusten uusiokäyttö käynnistettiin jälleen

Käytöstä poistuneita vanhoja yhdistelmiä alettiin jälleen ottaa käyttöön. Tämän johdosta viimeksi käyttöön otettu alkukirjain X jäi pitkäksi aikaa uusimmaksi. 

2010: Verotarra pois

Verotarra jäi pois käytöstä vuonna 2010.

2014: Muutosta kilpien ulkonäköön ja uusi pikkukilpi

Kilpien ulkonäkö kohentui hiukan vuonna 2014. Koska verotarraa ei enää käytetty, ei kirjainten ja numeroiden väliin tarvinnut enää jättää tyhjää tilaa.

Myös pikkukilpien ulkonäkö muuttui, ja sininen EU-kaistale laitettiin kilven vasempaan ylänurkkaan.

Viimeiset uudet alkukirjaimet

Vuonna 2015 otettiin käyttöön alkukirjain Y, ja Z-kirjaimella aloitettiin vuonna 2017. Samana vuonna luovuttiin taksikilpien T-lisäkirjaimesta.

Samana vuonna 2017 todettiin myös, etteivät runsaat 12 miljoonaa tunnusta välillä AAA - ZZZ riitä. Vuonna 2019 tunnukset loppuvat, ja jotain uutta on keksittävä.

2019: Uusittu versio

Vuoden 2019 alussa aloitettiin uudistettu järjestelmä, jossa rekisteritunnuksen viimeisenä merkkinä voi olla numeron sijasta myös kirjain (ABC 12D). Viimeinen kirjain ei kuitenkaan voi olla O.

Tällä muutoksella saatiin erilaisten yhdistelmien lukumääräksi yli 38 miljoonaa.