Museoauton kilvet Suomessa

(Päivitetty 15.3.2026)

Ennen vuotta 1988 ei Suomessa käytetty erillisiä museoautokilpiä. Tarkoin entisöidyn vanhan auton ulkonäön tärveli moderni suuri valkopohjainen heijastava rekisterikilpi.

Vuonna 1988 tilanne muuttui. Nyt vanhaan autoon saattoi saada mustapohjaiset kilvet, joissa oli kirjaimet MR ja enintään kolme numeroa. MR-yhdistelmä viittasi siis sanaan museorekisteröity. Tilanne oli nyt kunnossa kilven ulkonäön suhteen. Kuitenkin, jokainen joka vähänkään tunsi vanhoja rekisterikilpiä tai muuten Suomen historiaa, tiesi että M oli aikanaan Mikkelin läänin tunnus. Nyt siis jokainen museoauto oli kotoisin Mikkelin seudulta. Ei kovin autenttisen näköistä vaikkapa stadilaisessa sinisessä bussissa.

Alkuajan MR-museoautokilpi

MR-kilvet saavuttivat nopeasti 999:n. Tämän jälkeen alettiin jakaa kolmikirjaimisia, ja enintään kahdella numerolla varustettuja yhdistelmiä MRA, MRB, MRC jne. Tämä oli siinä mielessä epäaitoa 50-lukulaisessa- tai vanhemmassa autossa, että kolmikirjaimiset kilvet otettiin käyttöön vasta 1961. Se ei kuitenkaan ollut paha ongelma, sillä ennen syksyä 1971 autoihin piti aina vaihtaa uudet kilvet, jos se vaihtoi kotilääniä. Näin siis vaikkapa 1959-mallinen kulkuneuvo saattoi kotipaikkaa vaihtaessaan saada ihan oikeastikin uuden kolmikirjaimisen tunnuskilven.

"Mikkeliläinen" Helsingin liikennelaitoksen bussi. Tämäkin auto sai myöhemmin takaisin alkuperäisen tunnuksensa AV-357.

Myöhemmin kun MR-alkuiset kolmikirjaimiset yhdistelmät alkoivat loppua, otettiin käyttöön taas kaksikirjaimiset laatat, nyt MA-kirjaimin (MA - museoajoneuvo). Tämä oli taas hiukan uskottavampaa, mutta edelleen kaikki olivat mikkeliläisiä.

MA-tunnusten jälkeen museoautot saattoivat saada myös modernin J-alkuisen pikkukilven.

Valkopohjaisia kilpiä museoautoillekin

Museoauton minimi-ikäraja oli vuoteen 2008 saakka 25 vuotta. Tämä tarkoitti sitä, että vuodesta 1997 alkaen museoautoiän saavutti myös sellaisia autoja, joissa jo alun perin oli valkopohjaiset kuusimerkkiset kilvet. Nyt (tai viimeistään 2002) aloitettiin uusi käytäntö. Museoautoon oli mahdollisuus saada sama tunnus, mikä sillä oli alun perin uutena ollut. 

Auto on saanut alkuperäisen rekisteritunnuksensa.

Uusi järjestelmä mahdollisti myös sen, että auto jolla jo oli MR-alkuinen kilpi, saattoi saada sen tilalle vanhan alkuperäisen tunnuksensa.

Museoauto on saanut alkuperäisen 1970-lukulaisen valkopohjaisen kilven.

2007: Alkuperäistunnuksen saanti hankaloituu

Vuonna 2007 tuli voimaan määräys, jonka mukaan auton rekisterikilvessä ei saa olla samaa kirjain-numeroyhdistelmää kuin moottoripyörässä tai mopossa. Tämä vaikeutti alkuperäistunnuksen saamista museoajoneuvoon. Joidenkin tietojen mukaan tästä vaatimuksesta olisi kuitenkin luovuttu vuonna 2018. Traficomin sivuilta ei löydy tietoa tästä.

Vuonna 2008 museoautoikäraja nostettiin 30 vuoteen.

Nykytilanne

Museoautokilvissä on menty ojasta allikkoon. Niihin jaetaan nyt ABC-123-tyyppistä mustataustaista kilpimallia. Jos siis ennen aitousongelmanana oli vain se, että kaikki museoautot näyttivät olevan Mikkelin läänistä, niin nyt tarjotaan mustapohjaisia kuusimerkkisiä laattoja, jollaisia ei Suomessa ole koskaan ennen käytetty.

Jos edelleen on voimassa se sääntö, ettei autoon voi saada samaa kirjain-numeroyhdistelmää kuin moottoripyörässä, silloin tuollaisten mustapohjaisten kuusimerkkisten epäaitojen kilpien käyttöönotto on jossain määrin ymmärrettävää. Jos taas "moottoripyöräsääntö on kumottu, silloin on käsittämätöntä, että ABC-123-tyyppiset mustapohjaiset "feikkikilvet" yleistyvät koko ajan. Muutenhan yläkuvan autossa ei ole mitään vikaa. Upea kaunotar.