Kotilinjalla Poutuntieltä keskustaan

Tässä tarinassa seurataan joukkoliikenneyhteyttä Pohjois-Haagan Poutuntieltä Helsingin keskustaan kautta aikojen. Kiintopisteenä on Poutuntie 15:n kohta lähellä Nuijamiestentietä. Yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään siis vain linjoja keskustaan, ei yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle.

Päivitetty 17.9.2023

Tämä on samalla kertomus Poutuntie 15:n ja sen naapuritalojen lähipysäkin palvelujen huononemisesta vuosien mittaan lähes nollaan. Ensin kotipysäkki siirrettiin, sitten pysäkkiä palvelevien linjojen lukumäärä supistui yhteen, kunnes sekin siirrettiin muualle. Lyhyen kävelymatkan päähän jäi vain kaksi arkisin päivällä kulkevaa pienkalustolinjaa (Lähibussi). Sitten niidenkin vuorotarjonta supistettiin lähes olemattomiin.

Tarina alkaa

Nykyinen Etelä-Haaga kuului osana Helsingin pitäjään vuoteen 1920. Vuosina 1920 - 22 se kuului Huopalahden kuntaan, kunnes itsenäistyi Haagan kauppalaksi vuonna 1923. Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkiin. Pohjois-Haagan rakentaminen alkoi 1950-luvulla.

Alueelle, joka silloin oli pelkkää metsää, ei ollut minkäänlaisia yhteyksiä ennen 1900-luvun alkua. Jos täällä olisi jossain metsämökissä asunut, olisi Helsingin keskustaan pitänyt mennä jalan tai hevoskyydillä. Huopalahden pysäkiltä (myöhemmin asemalta) oli mahdollisuus nousta junaan vuodesta 1903 alkaen.

Haagan raitiotie aloitti liikennöinnin vuonna 1914. Tämäkin yhteys tarjosi nyt hyvän reitin keskustaan kohtuullisen kävelymatkan päässä.

Tämä tilanne jatkui 1950-luvun alkupuolelle saakka.

Valtatie 3 valmistuu

Mannerheimintien jatkeeksi rakennettiin Nuijamiestentie 1950-luvun alkupuolella. Tämä tie toimi myös uutena väylänä Tampereen suuntaan. Hämeenlinnan-Tampereen kaukoliikenne alkoi vähitellen käyttää uutta tieyhteyttä.

1952: Paikallisia linjoja

Vuonna 1952 avattiin HKL:n uusi linja Kaarelaan numerolla 27. Pohjois-Haagan rakentaminen edistyi, ja vuonna 1953 aloitettiin liikennöinti myös Ilkantietä pitkin tunnuksella 28. Tämän reitin pysäkille oli kuitenkin selkeästi pitempi kävelymatka, kuin Nuijamiestentielle bussille 27. Sen sijaan samalta pysäkiltä bussi 27:n kanssa pääsi keskustaan HKL:n vuonna 1953 perustamalla Länsi-Pakilan linjalla 55.

Pääyhteys keskustaan oli nyt siis HKL:n busseilla 27 ja 55. Pysäkki sijaitsi lähellä Poutuntien risteystä. Toissijainen yhteys 28 palveli Ilkantieltä.

1955: Runkolinja ja Suomen Turistiauto Oy

Helsingin esikaupunkialueet kasvoivat nopeasti. Vaikka osaa esikaupunkilinjoista hoitikin yksityinen bussiyhtiö, oli HKL:llä suuria vaikeuksia pysyä perässä nopeassa väestökehityksessä omilla reviireillään. Ratkaisuksi keksittiin runkolinja. Sillä tarkoitettiin tiheästi liikennöivää raitiovaunulinjaa 10 keskustasta Ruskeasuolle. Suunnitelmiin kuului kaikkien HKL:n Mannerheimintietä kulkevien esikaupunkilinjojen katkaisu Ruskeasuolle. Keskustan ja Ruskeasuon väli hoidettaisiin raitiovaunuilla, ja bussit jatkaisivat Ruskeasuolta eteenpäin. Näin saataisiin kierrosaikoja lyhyemmäksi ja pärjättäisiin vähemmällä bussikalustolla.

Runkolinjaliikennöinti alkoi 29.8.1955. Näin siis myös linjat 27, 28 ja 55 ajoivat vain Ruskeasuolle asti, ja siitä jatkettiin raitiovaunulla. Ratkaisu ei tyydyttänyt kansalaisia, ja runkolinjaa vastustettiin voimakkaasti. Kaikkein ankarinta vastustus oli Pohjois-Haagassa. Suoraa bussilinjaa vaadittiin takaisin. HKL ei kuitenkaan taipunut, ja niinpä pohjoishaagalaiset tekivät sopimuksen Suomen Turistiauto Oy:n kanssa liikennöinnistä suoralla bussilinjalla Hankkijan aukiolta (nykyinen Paasikiven aukio) lähiöönsä. HKL lakkautti linjan 28 vuoden 1955 lopussa, ja STA aloitti linjansa vuoden 1956 alussa. Bussit maalattiin sinisellä ja valkoisella.

Pohjoishaagalaiset saivat suoran bussilinjan keskustaan, mutta menettivät samalla HKL:n liput ja vaihto-oikeudet.

Linjalla 27 aloitettiin kuljettajarahastus vuoden 1956 alussa. Helmikuusta lähtien reitille sijoitettiin hyvin erikoisia Suihku-Volvoiksi kutsuttuja busseja.

1958: Runkolinjan loppu

Runkolinjajärjestelmä lakkautettiin 13.4.1958. Sen jälkeen kaikki bussit ajoivat taas keskustaan saakka. Linjalle 27 tulivat jälleen rahastajat. HKL perusti samana vuonna uuden reitin keskustasta Etelä-Kaarelaan tunnuksella 28. Siitä tuli sittemmin Kannelmäen lähiön bussi.

Nyt mentiin siis Nuijamiestentieltä keskustaan HKL:n busseilla 27, 28 ja 55. Ilkantieltä pääsi lisäksi Suomen Turistiauto Oy:n vaunuun. Yöliikenteessä (klo 23 - 01) Nuijamiestentiellä palveli linja 27N.

LInjainformaatiota

HKL:n busseissa käytettiin edessä valkopohjaista irtokilpeä, johon linjanumero sijoitettiin. Samanlainen kilpi laitettiin myös taakse. Sivulla oli takaoven vieressä suorakaiteenmuotoinen kilpi, jossa linjanumeron lisäksi kerrottiin reitin päätepaikat suomeksi ja ruotsiksi.

STA:n busseissa näkyi edessä matala leveä reittikilpi, jossa luki "Pohjois-Haaga Norra Haga".

Tilanne vuoden 1960 lopussa

1960-luvulla

Bussiyhteydet pysyivät periaatteessa samoina koko 1960-luvun. Linja 55 sai tosin Suursuolle päättyvän rinnakkaislinjan 55A. Vuonna 1964 toteutettiin kuitenkin jonkinasteinen yhteistariffi yksityisten liikennöitsijöiden ja HKL:n välillä. Yksityiset käyttivät edelleen omia lippujaan, mutta taksa ja vyöhykkeet olivat samat. 

Viimeistään vuonna 1962 STA antoi linjoilleen kirjaintunnukset. Pohjois-Haagan reitti sai tunnuksen H.

Linjanumerointi uudistettiin 1960-luvulla. Vuoden 1966 alussa otettiin käyttöön postitoimipaikkanumerot (esimerkiksi Helsinki 40, Helsinki 42), ja esikaupunkialueiden bussilinjat saivat uudet postinumeroiden mukaan määritellyt tunnukset. Kaikki Helsingin sisäiset bussireitit numeroitiin yhtenäisesti liikennöitsijästä riippumatta. Päälinjat 27, 27N, 28, 55 ja 55A tunnettiin nyt numeroilla 46, 46N, 42, 63 ja 63A. Pohjois-Haagan postitoimipaikkanumero oli Helsinki 40, joten Suomen Turistiauton linja H sai uudeksi tunnuksekseen 40. Yöliikenteessä linjaa 42 alettiin ajaa tunnuksella 42N, ja reitti 63 sai yöversion 63N. Yölinja 46N korvattiin 42N:llä kesäkuun alussa 1968.

STA:lla saatiin linjanumero auton keulaan vihdoin vuonna 1966. Keulan lisäksi numero saattoi olla myös auton sivulla, kuten myös määränpääteksti "Pohjois-Haaga Norra Haga".

Myrskyä Suomen Turistiauto Oy:ssä

Suomen Turistiauto Oy oli Aatos Kuokkasen luomus. Kuokkanen perusti yhtiön vuonna 1949, ja seuraavana vuonna aloitettiin turistiliikenne ulkomaille. Uusi aluevaltaus Helsingin paikallisliikenteeseen tehtiin vuonna 1956 Pohjois-Haagan linjan myötä.

Yhtiö ajautui kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin 1960-luvun alkupuolella. Kuokkanen uskoi, että kaikki järjestyy. Hänet kuitenkin syrjäytettiin yhtiön johdosta vuonna 1965. Osakepääomaa korotettiin, ja uusiksi omistajiksi tuli useita eteläsuomalaisia bussiliikennöitsijöitä.Tämä tilanne jatkui vuoteen 1970, kunnes Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n omistaja Irja Koskinen osti yhtiön.

Vuonna 1973 Helsingin kaupunki osti molemmat yhtiöt.

Tilanne vuoden 1970 lopussa

1971: Täydellinen yhteistariffi

Toukokuun alussa 1971 saatiin vihdoin aikaiseksi täydellinen yhteistariffi HKL:n ja yksityisten liikenteenharjoittajien välillä. Kaikissa busseissa käytettiin nyt HKL:n lippuja ja vyöhyketariffia. Vyöhykkeistä päästiin eroon vuonna 1973. Siitä lähtien Helsinki muodosti yhden maksualueen.

Uusi linja Pohjois-Haagan läpi

Tässä käsiteltävän alueen bussiyhteydet pysyivät ennallaan 1970-luvun alkupuolelle saakka. Yhteydet Nuijamiestentieltä keskustaan hoituivat HKL:n linjoilla 42/N, 46/N, 63 ja 63A/N, sekä Ilkantieltä keskustaan pääsi Suomen Turistiauto Oy:n linjalla 40.

Vuonna 1974 perustettiin uusi linja 41 keskustasta Kannelmäen Pelimannintielle. Sitä alkoi myös ajaa STA.

1974: Nuijamiestentien palvelujen huononnukset alkoivat. Linja 46 Ilkantielle.

Vuonna 1974 linja 46 laitettiin kiertämään Pohjois-Haagan läpi Ilkantietä ja Näyttelijäntietä. Nuijamiestentien reitit siis vähenivät yhdellä ja jäljelle jäivät 42, 42N, 63, 63A ja 63N.

1974: Nuijamiestentien palvelu huononee edelleen. Myös 42 pois

Hämeenlinnan suunnan uusi väylä, Hämeenlinnanväylä avattiin liikenteelle vuonna 1974. Linja 42 siirrettiin kulkemaan tätä pitkin.

Uusi tilanne oli nyt siis se, että Nuijamiestentieltä Poutuntien kohdalta kulkivat vain linjat 63 ja 63A (yöliikenteessä 63N). Ilkantieltä pääsi busseihin 40, 41 ja 46. Hämeenlinnanväylän Pirkkolantie-nimiseltä pysäkiltä pääsi linjalle 42 (42N).

1975: Linjan 63 liikennöitsijä vaihtuu

Linja 63 Länsi-Pakilaan sai uuden liikennöitsijän vuonna 1975. HKL:n sijasta reittiä alkoi liikennöidä Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy. Tämän yhtiön bussit olivat pohjaväriltään valkoisia. Ikkunoiden alapuolella kulki kaksi punaista raitaa ja niiden välissä hopearaita. Myös katto maalattiin hopeanväriseksi. Ruuhka-aikoina saattoi liikkeellä näkyä myös vanhoja "rusakoita". Nämä olivat busseja liikennöitsijän vanhoissa ruskeissa punaraitaväreissä. Kuten jo edellä kerrottiin, Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:llä oli sama omistaja kuin Suomen Turistiauto Oy:llä, eli Helsingin kaupunki.

Palvelu huononee edelleen. Kotipysäkki katoaa

Nuijamiestentiellä tehtiin pysäkkijärjestelyjä 1970-luvun puolivälissä. Poutuntien tuntumassa ollut pysäkki poistettiin. Sen katsottiin ilmeisesti olevan liian lähellä Pirkkolantien risteyksessä olevaa pysähtymispaikkaa. Jos siis pidetään kiintopisteenä Poutuntie 15:n taloa, piti bussiin 63 päästäkseen nyt kävellä Pirkkolantien risteyksessä olevalle Hämeenlinnanväylä-nimiselle pysäkille, tai sitten kävellä Nuijamiestentietä eteenpäin Santavuorentien pysäkille.

Tilanne vuoden 1980 lopussa

* nykyinen nimi

Vuosikymmenen vaihteen muutoksia

Linja 63A lakkautettiin 1970/80-luvun vaihteessa. Nyt siis Nuijamiestentiellä kulki vain bussi 63, yöversionaan 63N.

Ilkantielle saatiin linjojen 40, 41 ja 46 rinnalle nopea ruuhkayhteys, kun Pohjois-Haagan pikalinja 40X aloitti liikennöinnin 30.4.1979.

Viimeistään vuonna 1982 myös linjaa 46 alkoi ajaa Suomen Turistiauto Oy.

Helsingin kaupungin omistamat linja-auto-osakeyhtiöt yhdistettiin vuonna 1981. HML poistui katukuvasta ja jäljelle jäi STA. Linjaa 63 ajoi nyt siis STA.

Vuosien 1983 - 85 tapahtumia

Linja 40X muutettiin 18.4.1983 tunnukselle 40V, ja se menetti pikalinja-statuksensa.

Linja 47 oli Suomen Turistiauto Oy:n reitti Hakuninmaalle. Sitä ei ole aikaisemmin mainittu, koska sen reitti ei ulottunut keskustaan saakka, vaan päätepysäkkinä toimi Töölöntori. Vuosikymmenen puolivälissä se kuitenkin jatkettiin Simonkentälle, joten sekin tarjosi nyt yhteyden keskustaan Hämeenlinnanväylän varresta, kuten linja 42.

Tilanne vuonna 1985

1986: Seutulippu tulee ja sen myötä Hämeenlinnanväylän linjavalikoima kasvaa

Jo 1950-luvulta alkaen kulkivat Nuijamiestentietä- ja myöhemmin Hämeenlinnanväylää pitkin Vantaan suunnan bussit. Niistä ei kuitenkaan ollut suurta iloa helsinkiläisille, koska niissä käytettiin eri lippuja kuin HKL:n busseissa. Vuosien 1964 ja 1971 yhteistariffit toivat yhtäläisyyksiä yksityisten liikennöitsijöiden ja HKL:n välille Helsingin sisäisillä linjoilla. Vantaan suunnan bussit olivat kuitenkin edelleen omassa maailmassaan valtakunnallisine kilometritaksoineen. Tilanne muuttui kesäkuun alussa 1986. Silloin otettiin käyttöön seutuliput, ja Vantaankin busseissa alettiin käyttää HKL:n lippuja Helsingin sisäisillä matkoilla. Nyt oli Poutuntien-Nuijamiestentien seudun asukkailla käytettävissään kaikki Hämeenlinnanväylää kulkevat 400-sarjan seutubussit.

Tilanne seutulipun käyttöönoton jälkeen oli nyt siis se, että Nuijamiestentietä palveli edelleen STA:n reitti 63/N. Hämeenlinnanväylältä Pirkkolantie-nimiseltä pysäkiltä pääsi keskustaan HKL:n bussilla 42/N, STA:n bussilla 47, sekä kaikilla 400-sarjan seutulinjoilla. Ilkantiellä palvelivat edelleen STA:n reitit 40, 40V, 41 ja 46.

40V:n liikennöinti loppui 7.12.1986. Sen sijaan STA alkoi ajaa linjaa 41A Hakuninmaalle. Tämäkin reitti kulki Ilkantietä pitkin. Vuonna 1987 sen tunnukseksi muutettiin 43.

Yölinja 42N yhdistettiin Lauttasaaren Katajaharjun yölinjan kanssa vuoden 1988 tienoilla. Kannelmäkeen ajettiin nyt tunnuksella 20N.

Tilanne vuoden 1990 lopussa

Muutoksia 1990-luvun alkupuolella linjoilla 43 ja 46

Linja 43 jaettiin tunnuksille 43 ja 43B. Ruuhka-aikoina ajoi 43, ja muina aikoina 43B. Molemmat kulkivat yhtä lailla Ilkantietä pitkin.

Linjalle 46 tuli STA:n pariksi liikennöimään myös HKL.

1995: HKL varautuu kilpailutukseen

Helsingin kaupungin liikennelaitos uusi organisaationsa 1990-luvun puolivälissä. HKL:stä tehtiin liikelaitos nimellä HKL Liikelaitos. Bussiliikenne eriytettiin tytärliikelaitokseksi nimellä HKL-Bussiliikenne.

1997: Nuijamiestentien palvelu huononee edelleen: Yöliikenne pois Nuijamiestentieltä

Vuonna 1997 yölinja 63N lakkautettiin. Myöhäisten liikkujien oli nyt käytettävä Hämeenlinnanväylän tai Ilkantien yöbusseja.

1998: Ensimmäiset kilpailutukset

Kilpailutus alkoi vaikuttaa Pohjois-Haagassa elokuussa 1998. Silloin alkoi uusien sopimusten mukainen liikennöinti linjalla 63, sekä myös reiteillä 46 ja 47. Voittajaksi selvisi Oy Linjebuss Finland Ab. Bussit ajoivat pääsääntöisesti yhtiön kelta-oranssi-maalauksessa, joka periytyi Vantaan Liikenne Oy:ltä 1970-luvulta. Tanskasta Kööpenhaminan seudulta rahdatut autot olivat yleensä Kööpenhaminan HT:n kokokeltaisessa tilaajavärityksessä. Moniin vaunuihn kuitenkin teipattiin oranssiraita.

2000: Lisää liikennöitsijämuutoksia

Linjojen 40 ja 42 kilpailusopimukset tulivat voimaan kesäliikenteen alussa vuonna 2000. Concordia Bus Finland Oy Ab voitti reitin 40, ja linjalla 42 alkoi HKL:n sijasta ajaa Suomen Turistiauto Oy. Sama yhtiö jatkoi edelleen myös reiteillä 41 ja 43.

Concordian uusin väritys koostui valkoisesta pohjaväristä, jossa helmassa kulki paksu raita, ensin oranssina, sitten violettina ja lopuksi tummansinisenä.  Concordia-teipit liimattiin kuitenkin vain aivan uusimpiin busseihin. Vähän vanhemmissa autoissa näkyi liikennöitsijän edellisen omistajan, Stagecoacin valkopohjaista sini-puna-oranssiraita-tyyliä. Vielä vanhempi kalusto esiintyi Espoon Auton uudessa- ja vanhassa vihreä-värityksessä.

Vuonna 2000 Linjebuss vaihtoi nimensä muotoon Oy Connex Finland Ab. Samalla otettiin uusissa busseissa käyttöön uusi sininen-keltainen-valkoinen väritys.

Tilanne vuoden 2000 lopussa

Viimeistään vuonna 2003 palasi STA liikennöimään linjoille 47 ja 63. Reitti 46 lakkautettiin (46T pikkubussilinjana, ei Ilkantiellä).

Nyt Suomen Turistiauto Oy operoi kaikilla tässä tarkemmin käsiteltävillä reiteillä, paitsi Pohjois-Haagan linjalla 40.

2005: HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistetään

Helsingin kaupungin omistamat liikennöitsijät yhdistettiin vuoden 2005 alussa Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Vuonna 2006 esiteltiin uusi väritys, tummansininen valkoisin ja vaaleansinisin raidoin.

2009: Concordia vaihtaa nimeä

Concordia Bus Finland Oy Ab vaihtoi nimensä Nobina Finland Oy:ksi vuoden 2009 joulukuussa. Uusi väritys sisälsi valkoisen pohjan ja vaaleanvihreän lime-helmaraidan.Tästä värityksestä ei kuitenkaan tullut kovin yleistä.

2010: HSL perustetaan

HKL:n suunnitteluyksikkö ja YTV:n liikenneosasto yhdistettiin vuonna 2010 Helsingin Seudun Liikenteeksi (HSL). Vuosina 2010 - 2011 otettiin käyttöön sini-valkoinen tilaajaväritys.

Tilanne vuoden 2010 lopussa

2012: Myös linja 40 HelBille

Vuoden 2012 alusta aloitti Helsingin Bussiliikenne Oy liikennöidä myös linjaa 40. Nyt siis useimmat tässä käsiteltävät linjat olivat HelBin hoidossa. Hämeenlinnanväylän seutulinjoilla operoi myös muita liikennöitsijöitä, vaikka myös siellä oli HelBillä osansa.

2013: Kotilinjan liikennöitsijä vaihtuu

Linjalla 63 palveli vuoteen 2003 saakka Connex. Tämä liikennöitsijä palasi hoitamaan linjaa 63 vuoden 2013 alussa. Se oli tosin jälleen vaihtanut nimeä, ja se tunnettiin nyt Veolia Transport Finland Oy:nä. HSL-väristen bussien joukossa näkyi myös Veolian harmaa-valkoinen-punainen-väriyhdistelmää.

2015: Nimi vaihtuu jälleen

Veolia Transportin omistuskuviot Ranskassa muuttuivat, ja helmikuussa 2015 liikennöitsijän uudeksi nimeksi otettiin Transdev Finland Oy.

2015: Helsingin Bussiliikenne Oy:n omistaja vaihtuu

Helsingin kaupunki halusi myydä tappiollisen bussiyhtiönsä, ja joulukuussa 2015 uudeksi omistajaksi tuli Koiviston Auto Oy. Toiminta HSL-alueella jatkui kuitenkin entisellä nimellä.

2017: Liikennöitsijä vaihtuu jälleen

Kotilinjan 63 liikennöinnin voitti syysliikenteen alusta 14.8.2017 Helsingin Bussiliikenne Oy. Transdev jäi kuitenkin hoitamaan osan vuoroista.

2019: Nuijamiestentien keskustayhteys loppuu kokonaan; Kotilinja katoaa

Raide-Jokeri-pikaraitiotien rakennustyöt sekoittivat Maunulan alueen liikennettä monin tavoin. Tämä vaikutti myös linjaan 63, joka laitettiin kulkemaan Metsäläntien kautta Maunulaan 4.3.2019. Nyt ei Nuijamiestentiellä Poutuntien kohdalla kulkenut enää mitään bussilinjaa suoraan keskustaan. Siitä tosin ajoi Lähibussi 31, mutta tämän minibussin määränpäänä oli Munkkivuori. Lähibussi toimi kuitenkin vaihdollisena yhteytenä Ilkantien busseille. Lähibussi 32 ajoi Krankantietä pitkin. Sitäkin saattoi käyttää vaihdollisena yhteytenä.

Muutosten seurauksena myös runkolinja 550 alkoi ajaa Nuijamiestentietä pitkin. Siihen olisi päässyt samalta Pirkkolantiellä sijaitsevalta pysäkiltä, mistä 63 ennen kulki. Runkolinjalla oli myös pitkähkö yhteinen reittiosuus 63:n kanssa, mutta tällä osuudella ei ollut kuitenkaan yhtään yhteistä pysäkkiä. Näin 550:n käyttö keskustayhteytenä oli kömpelöä.

Kaikkein lyhyimmillä kävelymatkoilla selvisi menemällä Taksikuljetus Oy:n liikennöimälle Lähibussi 31:n Aino Acktén tie-nimiselle pysäkille Eliel Saarisen tielle, tai Lähibussille 32 Krankantielle. Näitä käyttämällä pääsi vaihtamaan keskustaan meneviin busseihin esimerkiksi Ilkantiellä. Valitettavasti vain nämä Lähibussit ajoivat melko harvoin vuorovälein ja vain arkisin päiväsaikaan. Kohtuullisella kävelymatkalla pääsi Hämeenlinnanväylän pysäkille. Sieltä pääsi suoraan keskustaan kaikilla väylää kulkevilla busseilla. Kolmas vaihtoehto oli kävellä Ilkantielle Eliel Saarisen tie-nimiselle pysäkille linjoille 40, 41 ja 43.

Tilanne 2019

2021: Vähäinenkin palvelu huononee edelleen

Korona aiheutti säästöpaineita joukkoliikenteeseen. Kesäliikenteen alusta 7.6.2021 Lähibussien 31 ja 32 vuorotarjontaa supistettiin rajusti. Ne ajoivat nyt arkisin päivällä vain 4 - 5 lähtöä kumpaankin suuntaan. Näin niistä tuli lähes hyödyttömiä.

2021: Runkolinja 40 ja liikennöitsijävaihdoksia

Linjasta 40 tehtiin runkolinja 16.8.2021. Sitä alkoi liikennöidä Nobina sähkönivelbusseilla. Samaan aikaan linjojen 41 ja 42 liikennöitsijäksi tuli myös Nobina. Linja 43 lakkautettiin.

2021: Runkolinja 550 jälleen Eliel Saarisen tietä

Kuten edellä todettiin, laitettiin runkolinja 550 kulkemaan Raide-Jokerin rakennustöiden johdosta Nuijamiestentietä pitkin. Tästä ei kuitenkaan ollut suurta iloa Poutuntien asukkaille, koska linjalla ei ollut Pirkkolantien risteyksen jälkeen yhtään pysäkkiä, missä se olisi pysähtynyt, ennen Etelä-Haagan Talontietä.

Huopalahdentien alitus otettiin jälleen käyttöön 13.12.2021, jolloin 550:n reitti siirtyi Nuijamiestentieltä takaisin Eliel Saarisen tielle. Tästä ei kuitenkaan ollut paljon iloa keskustaan mennessä, koska samalla vaivalla, kun käveli Pirkkolantielle, saattoi mennä Hämeenlinnanväylällä olevalle pysäkille, ja käyttää sieltä suoraan keskustaan meneviä busseja. Toki oli mahdollista matkustaa 550:llä Huopalahden asemalle, ja vaihtaa siellä junaan.

2022: Lähibusseille uusi liikennöitsijä

Linjat 31 ja 32 siirtyivät Nurmijärven Linjan eli Korsisaaren liikennöitäviksi vuoden 2022 alusta.

2022: Uusi runkolinja 400

Runkolinja 400 korvasi useita aikaisempia reittejä 15.8.2022 alkaen. Runkolinjaa liikennöi Helsingin Bussiliikenne.

2023: HelBille uusi nimi

Helsingin Bussiliikenne Oy:n nimi vaihtui Koiviston Auto Helsinki Oy:ksi 4.8.2023.

Tilanne 2023: