Kotilinjalla Humikkalantieltä Vesalasta keskustaan

 

Tässä tarinassa seurataan joukkoliikenneyhteyttä Vesalan Ritvalankujan seudulta Helsingin keskustaan kautta aikojen. Yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään siis vain linjoja keskustasta/keskustaan, ei yhteyksiä muualle Helsinkiin.

Vuoteen 1865 saakka ei Mellunkylästä ollut minkäänlaisia yhteyksiä. Vuonna 1865 alkoi laivaliikenne Helsingin keskustasta lähimaaseudulle. Nyt oli mahdollisuus mennä kävellen tai hevoskyydillä Vuosaareen, ja jatkaa sieltä vesiteitse. Paikallisliikenne junalla alkoi vuonna 1886, ja silloin pysähdyttiin Malmilla. Viimeistään tästä vuodesta alkaen oli Vuosaaren vaihtoehtona myös mennä kävellen tai hevoskyydillä Malmille, ja jatkaa sieltä junalla Helsinkiin. Vuodesta 1916 alkaen oli mahdollista hyödyntää myös Kulosaaren vuonna 1910 avattua raitiovaunulinjaa, kun Naurissalmen silta valmistui.

 

1921: Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyy

Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyi Suomessa 1920-luvulla. Ei ole kuitenkaan varmaa tietoa siitä, liikennöikö mikään bussi alkuaikoina Mellunkylän suuntaan. Porvoontietä (Itäväylää) ei vielä ollut, joten Porvoon suuntaankin kuljettiin Malmin kautta. Edelleen siis piti selvitä omin neuvoin Mellunkylästä Malmille. On toki mahdollista, että joku liikennöitsijä olisi ajanut Malmin suunnalta Puotinkylään, Mellunkylään tai Vuosaareen. Se on ainakin melko varmaa, että liikennöitsijä Toivo Ekqvist sai luvan linjalle Helsinki – Tammisalo vuonna 1928, ja Helsingin Itäreitin Höyryvene Oy reitille Helsingistä Marjaniemeen. Sinne kävely Mellunkylästä oli jo lyhyempi kuin Malmille. Tosin vuoroja taisi olla vain pari päivässä.

 

1932: Busseja Mellunkylään ja sen läheisyyteen

Liikennöitsijä Kaarle Kilpeläinen luvan linjalle Helsinki – Malmi – Mellunkylä - Kallvik 31. toukokuuta 1932. Tämän liikennöinnin vuoromääristä ei ole tietoa, mutta jos ajoa tapahtui edes jonkin verran, päästiin nyt ensimmäistä kertaa todella lähelle, eli Humikkalantielle ja Linnanherrantielle. Ajoreitti tuohon aikaan kulki nimittäin nykyisiä kadunnimiä käyttäen reittiä Klamintie – Humikkalantie – Linnanherrantie – Linnavuorentie - Tankovainiontie...

1933: Ensimmäinen varsinainen Mellunkylän reitti

Emil Lindberg sai 16.1.1933 luvat reiteille Hki - Mellunkylä ja Hki - Nordsjö. Hän sai luvan myös reitille Hki - Kallvik 6.7.1934. (Oliko Porvoontie tässä vaiheessa jo käytössä?)

Yhteys Mellunkylästä Helsinkiin nopeutui huomattavasti, kun Porvoontie valmistui Mellunkylään saakka vuonna 1933. Vuoden 1935 heinäkuussa sai Oy Liikenne Ab luvan reitille Helsinki – Kulosaari – Herttoniemi – Puotinkylä – Mellunkylä. Reitti kulki Kulosaaren puusillan yli, Kulosaaren ja Herttoniemen läpi uutta Porvoontietä pitkin. Puotinkylästä jatkettiin vielä runsas kilometri Mellunkylään asti. Päätepysäkki sijaitsi todennäköisesti nykyisen Mellunmäentien risteyksen tuntumassa Fallbackan kohdalla.

Vielä lähemmäksi päästiin vuonna 1938. Silloin nimittäin Oy Liikenne Ab sai luvan (17.8.1938) Mellunkylän linjan Kontulan vuoroille. Nämä kääntyivät Porvoontieltä vasemmalle nykyisen Teboilin kohdalta nykyiselle Linnanherrantielle. Siitä ajettiin vielä Humikkalantien risteykseen. Tuota Linnanherrantien ja Humikkalantien kulmauksen ympäristöä nimitettiin silloin nimellä Kontula.

Tällainen tilanne jatkui talvisodan alkuun asti syksyyn 1939. Talvisota katkaisi liikenteen suurelta osin. Välirauhan aikana taas jatkettiin mutta jatkosodan puhjettua vuonna 1941 liikennöinti päättyi lähes kokonaan.

 

Sodan jälkeen

Liikennöinti käynnistyi vaivalloisesti vuoden 1944 jälkeen. Todennäköisesti ajettiin vain Puotinkylään saakka (nykyisen Teboilin kohdalle). Mellunkylän ja Kontulan vuorot jäivät ilmeisesti pois. Puotinkylään oli kuitenkin pitkä matka kävellä, joten nyt lähemmäksi tuli Oy Liikenne Ab:n Kallvikin bussi, sekä Porvoon suunnan kaukoliikenne. Näihin vaunuihin pääsi Fallbackan kohdalta Mellunkylästä. Mikäli Kontula-vuoroja vielä ajettiin, niin nämä olivat ehdottomasti paras vaihtoehto.

Oy Liikenne Ab:lla oli suuri määrä linjoja hoidettavana. Autoja ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, ja käytössä olleet vaunutkin olivat vaurioituneet sodassa, tai olivat muuten vain korkean ikänsä vuoksi huonossa kunnossa. Tammikuun alussa 1947 Oy Liikenne Ab luopui Puotinkylän linjasta Helsingin kaupungin liikennelaitoksen hyväksi.

 

1948: Yhteys perille asti

Ensimmäinen varsinainen linja Humikkalantien itäosaan saatiin vuoden 1948 lopulla. Joulukuun 19. päivä sai liikennöitsijä Arvo Saarisen omistama Uudenmaan Linja Oy luvan reitille Helsinki – Kulosaari – Kontula. Linja lähti keskustasta Rautatientorin kupeesta Mikonkadulta. Sieltä edettiin Hakaniemeen, ja edelleen Hämeentietä Lautatarhankadulle. Sieltä jatkettiin Kulosaaren puusillan yli Kulosaareen ja Herttoniemeen. Porvoontietä tultiin risteykseen, josta käännyttiin vasemmalle Kukkaniityntielle. Reitti eteni Karjatanhuanpolun kautta Humikkalantielle. Linja ei päättynyt Linnanherrantien risteykseen ”Kontula”-pysäkille, vaan jatkui Humikkalantietä Muinaistutkijantielle. Päätepysäkki sijaitsi kettutarhan päärakennuksen edessä. Talo on edelleen pystyssä, osana Naulakallion vastaanottokotia. Alue kuuluu nykyään virallisesti Mellunkylän kaupunginosan Vesalan osa-alueeseen.

Uudenmaan Liikenne Oy:n bussit olivat yläosaltaan keltaisia, alaosaltaan sinisiä punaisella raidalla.

Jo seuraavana vuonna 1949 suurin osa vuoroista jatkettiin Humikkalantieltä Muinaistutkijantielle vasemmalle, joka jatkui Tiurinlinnantienä nykyisen Kontulantien eteläpuolta, ehkä nykyisen Tanhuantien linjauksen mukaan. Tiurinlinnantieltä käännyttiin oikealle Koskenhaantielle, ja ajettiin sitä Paneliantien risteykseen päätepysäkille Vesalaan. Osa vuoroista jäi edelleen kettutarhalle ”Kontulaan”.

Tilanne vuoden 1950 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä
Humikkalantiellä Hki - Kulosaari - Kontula / Vesala Uudenmaan Linja

 

1951: Liikennöitsijä vaihtuu

Arvo Saarisen liikennöinti ei tyydyttänyt viranomaisia, ja linja annettiin Niilo Anttilan omistamalle Tammelundin Liikenne Oy:lle vuonna 1951. Bussikalusto vaihtui nyt suurelta osin. Tähän asti oltiin matkustettu maalaismaisilla nokkabusseilla. Tammelundin Liikenne käytti linjoillaan kuitenkin paljon liikennelaitokselta ja Oy Omnibus Ab:lta hankittuja bulldog- / lovinokkamallisia Büssingejä.

 

1952: Liikennöitsijä vaihtuu taas

Tammelundinkaan liikennöinti ei täyttänyt viranomaisten vaatimuksia, ja se päättyi Kontula-Vesalan linjan osalta kesällä 1952. Korvaava liikenne käynnistyi vasta syksyllä, joten jonkin aikaa piti Humikkalantieltä kävellä taas Fallbackan kohdalle Porvoontielle. Siitä ajoi Oy Liikenne Ab:n Vuosaaren linja (Kallvik), sekä useat Porvoon suunnan kaukoliikennebussit.

Oy Liikenne Ab aloitti liikennöinnin Kontula-Vesalan linjalla 13.9.1952. Yhtiö ei vieläkään ollut saanut ajojaan järjestykseen, vaan linjan hoidossa esiintyi useita puutteita. Reitille palasi jälleen myös Uudenmaan Liikenne Oy. Se avusti Liikenne Oy:tä liikenteen hoidossa. Kulosaaren puusillan ongelmien takia välillä ajettiin Kulosaaren sijasta Viikin kautta.

Büssingien jälkeen palattiin taas takaisin vanhoihin nokkabusseihin. Näiden lisäksi linjalla saattoi näkyä joskus myös joku vähän uudempi bulldog-mallinen kulkuväline.

Vuonna 1956 Uudenmaan Liikenne Oy:n avustava liikennöinti päättyi. Nyt Oy Liikenne Ab:n piti pärjätä yksinään.

 

Matkaliput

Kaikilla linjoilla noudatettiin valtakunnallista kilometritaksaa. Käytössä olivat Matkahuollon liput sekä liikennöitsijöiden omat sarjaliput.

 

 

1958: Ei enää Muinaistutkijantielle

Lokakuussa 1958 linjan kulku Vesalassa muuttui. Kaikki vuorot ajoivat Aarteenetsijäntietä Paneliantielle. Kettutarhan päätepysäkki jäi pois käytöstä.

Tilanne vuoden 1960 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä
Humikkalantiellä Hki - Kulosaari - Kontula / Vesala Liikenne Oy

 

Oy Liikenne Ab:n linjat saavat numerot

Yhtiö numeroi linjansa 1960-luvun alkupuolella. Vesalan reitti oli nyt linja 70. Viimeistään vuonna 1964 perustettiin myös uusi linja 71 Mellunmäen kautta Vesalaan. Sillä oli Kukkaniityntien risteykseen asti sama reitti 70:n kanssa. Tuosta risteyksestä 71 jatkoi suoraan edelleen Porvoontietä, ja kääntyi vasemmalle vasta Naulakalliontien risteyksessä. Tuohon aikaanhan Naulakalliontie ulottui Porvoontielle saakka, eikä Mellunmäentietä vielä ollut. Naulakalliontie jatkui Muinaistutkijantienä ja bussi 71 ajoi tästä edelleen kohti Aarteenetsijäntietä.

Nyt Humikkalantien itäpäästä pääsi siis keskustaan kahdella linjalla 70 ja 71.

 

1964: Ensimmäinen yhteistariffi

Vuoteen 1964 piti odottaa yhtenäisiä taksoja HKL:n kanssa. Vappuna 1964 otettiin käyttöön ensimmäinen yhteistariffi HKL:n kanssa. Kyse oli yhtenäisistä hinnoista ja vyöhykkeistä. Yksityiset liikennöitsijät käyttivät edelleen omia lippujaan.

 

1966: Uudet linjanumerot

Helsingissä otettiin käyttöön postitoimipaikkanumerot vuoden 1966 alussa (esimerkiksi Helsinki 90, Helsinki 96 jne.). Kaikkien Helsingin sisäisten bussilinjojen numerot uudistettiin. Numerot annettiin keskitetysti pääasiassa postitoimipaikkanumeroiden mukaan liikennöitsijästä riippumatta. Joillekin postinumeroalueille ajoi- tai oli suunnitteilla niin paljon linjoja, etteivät postinumerot riittäneet. Kontula, ja suurin osa Vesalaa saivat numeron Helsinki 94. Humikkalantien eteläpuoli kuului kuitenkin Helsinki 95-alueeseen (myöhemmin 97). Kontulan kerrostaloalueen rakentaminen oli alkanut jo pari vuotta aikaisemmin, ja sinne suunniteltiin suuri määrä linjoja (94, 94A, 94S jne.). Niinpä Vesalan linja 70 sai numerokseen 98, jota ei vielä siihen aikaan postitoimipaikkanumerona käytetty. Linja 71 sai toisen (silloin vielä) vapaan numeron 97. Nyt siis kaupungista tultiin Humikkalantielle bussilla 98, ja Muinaistutkijantielle bussilla 97.

 

1967: Kolmaskin yhteys

Kontula kasvoi, ja vuonna 1967 sinne perustettiin uusi linja 94 Hki – Kontula, Tanhuantie. Se kulki Puotinharjun jälkeen Myllymestarintietä ja Kontulantietä Kontulaan. Päätepysäkki sijoitettiin Tanhuankujalle.

Nyt oli siis kaupunkimatkalla käytettävänä kolme Oy Liikenne Ab:n linjaa: 98 Kukkaniityntietä, 97 Muinaistutkijantieltä Mellunmäen kautta, ja 94 Tanhuankujalta Kontulan kautta. Melko lähellä oli myös Kontulan Naapurintien bussi 94V.

Vuonna 1968 linja 94 jatkettiin Mellunmäkeen. Tanhuankujalla ei enää poikettu, vaan nyt oli noustava bussiin Kontulantiellä Tanhuantien pysäkillä.

 

Bussikalustoa

Bulldog-malliset autot yleistyivät 1950-luvulla, ja viimeiset nokkabussit hävisivät katukuvasta joskus 1960-luvun alussa. Oy Liikenne Ab:n bussit olivat enimmäkseen Volvo B635- ja B615-alustalla varustettuja. Valikoimasta löytyi myös Vanajia, Sisuja ja Mersuja. Koreissa suosittiin Wiimaa ja Helkoa, vaikka muitakin merkkejä esiintyi. Busseissa oli yksi ovi edessä ja yksi takana. Katurityyppiset istuimet päällystettiin punaisella keinonahalla. Verhot ja hattuhyllyt kuuluivat asiaan. Takaovea vastapäätä sijaitsi suuri seisomatila. Usein ajettiin myös yksiovisilla täysturisteilla.

Vuosina 1965 – 67 yhtiö hankki valtavan määrän Volvo B635 / Wiima M-64-busseja. Nämä autot muodostivat sen jälkeen usean vuoden ajan kaluston perusrungon. Vaihtelua bulldogeihin saatiin vuonna 1967, kun Liikenne Oy alkoi hankkia keskimoottorisia Volvo B58-busseja, edelleen Wiima M-64-koreilla. Näitä saatiin lisää vuonna 1968. (Vuonna 1967 ostettiin myös hetkumallisia Volvo B57-autoja, mutta nämä kaikki sijoitettiin Kallvikin linjalle 96V).

Vuonna 1970 koriksi vaihtui uudempi Wiima M-68 vakio. Autoja hankittiin sekä etumoottorisina B57-malleina, että keskimoottorisina B58-tyyppeinä.

 

Linjainformaatiota

Kettutarhalle menevien autojen keulassa luki 1950-luvulla yleensä ”Hki – Kontula”. Pidemmälle Vesalaan jatkavien vuorojen teksteistä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti kilvessä luki ”Hki – Vesala” tai ”Hki – Kontula – Vesala”. Myöhemmin käytettiin myös muotoa ”Hki – Kulosaari – Vesala”. Tällä haluttiin ilmeisesti korostaa sitä, ettei kierretty Viikin kautta.

Linjanumeroiden käyttöönoton jälkeen saatettiin havaita tekstejä ”70 Hki – Kulosaari – Vesala” ja ”71 Hki – Mellunmäki – Vesala”. Linjanumerouudistuksen jälkeen tekstit muotoiltiin ”98 Hki – Kulosaari – Vesala”, ”97 Hki – Mellunmäki – Vesala” ja 94 Hki – Kontula – Tanhuantie”. Vuodesta 1968 linjan 94-kilvet vaihtuivat pikkuhiljaa muotoon ”94 Hki – Kontula – Mellunmäki”. Vuoden 1970 uusissa busseissa ”Hki” vaihtui muotoon ”R:tori”.

 

Lähtöpaikat varsinaiselle Rautatientorille

Varsinaista Rautatientoria käyttivät lähtöpaikkanaan vielä 1960-luvulla pääasiallisesti vain HKL:n bussit. Yksityisbussien lähtölaiturit sijaitsivat Mikonkadulla. Vuosikymmenen lopulla kuitenkin Rautatientorilta poistettiin pysäköintipaikkoja, ja näin saatiin torille kaksi riviä laitureita. Nyt kaikki yksityisbussienkin lähtöpaikat siirrettiin toriaukiolle.

Tilanne vuoden 1970 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Humikkalantiellä 98 Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima M-64
Kontulantiellä 94 Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima M-64
Muinaistutkijantiellä 97 Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima M-64

1971: Täydellinen yhteistariffi

Vappuna 1971 otettiin Helsingissä käyttöön täydellinen yhteistariffi. Kaikissa busseissa käytettiin HKL:n lippuja ja liikennelaitos keräsi kaikki lipputulot. HKL maksoi yksityisille liikennöitsijöille korvausta ajetusta liikenteestä. Nyt kaikki helsinkiläiset olivat matkalippujen suhteen tasa-arvoisessa asemassa. Kaikki vaihto-oikeudet olivat yhtäläisiä asuinalueesta ja liikennöitsijästä riippumatta.

 

Uutta kalustoa ja modernimpia linjakilpiä

Vuosikymmenen vaihteessa Oy Liikenne Ab lisäsi bussiensa keulaan kilpitaskun, johon sijoitettiin linjanumero. Näin otsan nauhakilven merkitys vanhassa kalustossa alkoi vähentyä. Myöhemmin nauhakilpi jätettiin tyhjäksi, tai sielläkin oli vain pelkkä linjanumero.

Oy Liikenne Ab käytti kaupunkibussiensa koreina Wiima M-68-tyyppiä syksyyn 1973 saakka. Keulan matala tekstikilpi vaihtui vuonna 1971 pelkkään yksinauhaiseen numerokilpeen, ja seuraavana vuonna kolminauhaiseen numerokilpeen. Sivulla Liikenne Oy käytti takaoven viereisessä ikkunassa linjanumeron ja määränpään sisältävää irtokilpeä (esim. 98 Vesala). Etuoven vieressä oli joissain autoissa pieni nauhakilpi. Siinä oli useimmiten nuoli eteenpäin ja tekstit ”Käynti etuovesta”, ”Kuljettaja rahastaa”. Uudemmissa autoissa luki pelkästään ”Kuljettajarahastus”. Vuoden 1971 yhteistariffissa HKL määräsi, että linjanumero pitää olla keulan lisäksi myös etuoven vieressä. Niinpä pieneen rullasivukilpeen sijoitettiin nyt linjatunnus tekstien sijaan. Ne autot, joissa rullakilpeä ei ollut, saivat sivulle kilpitaskun linjanumeroineen.

Syksyllä 1971 keulan yksinauhaisten linjanumerokilpien mukana myös sivulle sijoitettiin suuri kilpikotelo ikkunoiden yläpuolelle. Linjalla 98 siellä luki linjanumeron lisäksi ylärivillä ”R:tori – Vartiokylä” ja alarivillä ”Vesala”.

Pitkäaikainen 1-0-1-ovijärjestys vaihtui vihdoin syksyn 1973 uusissa busseissa etuoveen ja kaksoiskeskioveen. Vielä mullistavampaa oli tulossa. Joulukuussa otettiin käyttöön nk. Heinähäkit, joissa keskimoottorisen Volvo B58-alustan päälle rakennettiin Wiiman HKL-mallin kori 2-2-0-ovijärjestyksellä.

 

 

Vuosi 1973

Tuona vuonna tapahtui useita muutoksia bussiuutuuksien lisäksi. Vesalan reitti 98 sai 1.1.1973 alkaen vuonna 1971 lopetetun linja 97:n linjanumeron. Niissä vanhoissa busseissa, joissa vielä oli edessä tekstikilpi, käytettiin siinä vain numeroa 97, ellei kilpi ollut kokonaan tyhjänä. Vuoden 1971 isolla sivukilvellä varustetuissa busseissa peitettiin ”97 R:tori – Mellunkylä – Vesala”-tekstin Mellunkylä-sana. Näin saatiin sopiva teksti sen hetkiselle linjalle 97.

Huhtikuussa 1973 saatiin alueelle vielä uusi keskustayhteys, kun linja 97S alkoi 16.4. liikennöidä Senaatintorilta Mellunmäkeen. Nyt siis pääsi kaupungille Humikkalantieltä olevalta pysäkiltä linjalla 97, ja Kontulantieltä linjoilla 94 ja 97S.

Helsingin sisäisistä vyöhykkeistä luovuttiin, ja nyt koko kaupunki oli samaa maksualuetta.

 

1974 – 75: Linjanumerot vaihtuvat jälleen

Loppuvuodesta 1974 sai Vesalan linja jälleen uuden numeron. Tunnus 97 vaihtui nyt 90:ksi. Nyt sekä keulan, että kyljen linjakilvissä käytettiin ainoastaan numeroa 90. Mitään tekstejä ei enää ollut.

Maaliskuun alussa 1975 annettiin Mellunmäen reitille 94 uusi postinumeron mukainen tunnus 97. Vuoden 1971 isoissa sivukilvissä kaivettiin taas esille vanha, jo vähän aikaa käyttämättä ollut 97-kilpi. Alkuperäinen tekstihän oli ”97 R:tori – Mellunkylä – Vesala”. 98 > 97-vaihdoksessa Mellunkylä peitettiin, ja nyt se puolestaan otettiin jälleen esille, ja Vesala peitettiin. Näin saatiin Mellunmäen linjalle teksti ”97 R:tori – Mellunkylä”. Joissain autoissa luki ainoastaan ”97 R:tori”, ja joissain vaunuissa vain pelkkä 97. Humikkalantiellä noustiin nyt siis keskustaan mennessä bussiin 90, ja Kontulantiellä busseihin 97 ja 97S.

 

1978: Suuri linjojen uudelleenjärjestely

Kesäkuun alussa tuli voimaan nk. itäpaketti. Se sisälsi useita muutoksia. HKL:n linja 95 Rautatientori – Vartioharju ja Oy Liikenne Ab:n linja 90 Rautatientori – Vesala yhdistettiin. Uudeksi yhteiseksi linjanumeroksi valittiin 95. Vartioharjuun saakka ajettiin vanhan 95:n mukaan. Entiseltä päätepysäkiltä Riskutien ja Linnanherrantien risteyksestä jatkettiin Linnanherrantietä Humikkalantielle, ja sitä pitkin edelleen kauemmas Vesalaan. Liikennöitsijöinä toimivat HKL ja Oy Liikenne Ab yhdessä. Yöliikenteessä ajoi linja 95N, joka kiersi Puotilan kautta.

Mellunmäen linja 97 siirrettiin kulkemaan Itäväylää pitkin. Se ei siis enää ollut hyvä vaihtoehto Ritvalankujalta lähtiessä. Nyt siis mentiin keskustaan HKL:n tai Liikenne Oy:n kyydissä linjalla 95, ja Kontulantieltä Tanhuantien pysäkiltä Senaatintorille Oy Liikenne Ab:n bussilla 97S.

Kalusto muuttui uudistusten yhteydessä. Oy Liikenne Ab hankki heinähäkkien jälkeen Volvo B58-busseja uudella Wiiman kaupunkikorilla K200. Vuoden 1976 autoissa oli vielä karkeakäyntinen turboton HD100-moottori, mutta vuodesta 1977 autot varustettiin pehmeäkäyntisemmällä THD100-turbokoneella. Liikenne Oy:n kalusto oli edelleen manuaalivaihteista. HKL:n sinisissä vaunuissa käytettiin periaatteessa samaa Wiiman koria, näissä mallimerkintänä kuitenkin K100. Alustat sen sijaan olivat aivan muuta. HKL käytti idän linjoilla automaattivaihteisia takamoottorisia Sisuja. Uusimmat olivat mallia BT-69 BVT, ja vähän vanhemmat tyyppiä BT-69 CR. CR-autoissa käytettiin AEC:n moottoria ja kaksiportaista automaattia, ja BVT-busseissa Leylandin O.510-konetta ja kolmiportaista automaattilaatikkoa.

 

 

1980: Tanhuantien pysäkiltä myös linjalla 95B

Maaliskuun viimeisenä päivänä 1980 alettiin liikennöidä 95:n uutta rinnakkaisversiota 95B. Siihen pääsi Kontulantien varresta Tanhuantien pysäkiltä. Se oli kuitenkin hitaampi vaihtoehto kuin 97S, koska 95B kiersi Klamintien – Porttitien kautta.

Tilanne vuoden 1980 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Untamalantie (Humikkalantiellä) 95 (95N) HKL+Liikenne Oy Sisu BT-69 BVT / Wiima K100 (HKL)
Volvo B58 / Wiima K200 (LOY)
Tanhuantie (Kontulantiellä) (95B, 97S) Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima K200

 

1982: Metroliikenne alkaa ja kaikista busseista punaisia vai sittenkin sinisiä

Metro aloitti liikennöinnin vuonna 1982. Syyskuun alusta linja 95 muutettiin liityntälinjaksi Itäkeskuksen metroasemalta Vesalaan Humikkalantien ja Kontulantien kulmaan. Uusi päätepysäkki oli siis hyvin lähellä muinaista kettutarhan päättäriä. Yölinja 95N ajoi vanhaan tapaan Rautatientorille. 95B lakkautettiin. Liikennöinti siirtyi kokonaan Oy Liikenne Ab:lle.

Linja 96 muutettiin heilurilinjaksi Itäkeskuksesta kahteen suuntaan. Toisessa suunnassa mentiin Vuosaareen, mutta toisessa suunnassa ajettiin Porttitien kautta Vesalaan. Näin siis Tanhuantien pysäkiltä pääsi Itäkeskukseen myös linjalla 96, vaikkakin samaan tapaan kiertäen kuin aikaisempi linja 95B.

Nyt matkustettiin taas pelkästään puna-keltaisilla Volvoilla. Olivathan myös linjojen 96 ja 97S vaunut Liikenne Oy:n kalustoa.

Kesäkuun alussa 1983 liikennöitsijä taas vaihtui. Nyt sekä liityntälinjalla 95, yölinjalla 95N, sekä ruuhkalinjalla 97S ajoi pelkästään HKL. Punaiset Volvot vaihtuivat taas sinisiin Sisuihin. 96:lla jatkoi kuitenkin vielä Liikenne Oy. Senaatintorin reitti 97S sai jatkaa vielä vuoteen 1985 saakka, mutta sitten se lakkautettiin.

Vuonna 1985 myös linjalle 96 tulivat HKL:n bussit. Jo aikaisemmin osa vuoroista oli siirretty liikennelaitokselle.

 

1986: Mellunmäen linjojen muutoksia

Linja 97 uudistettiin vuoden 1986 marraskuun alussa. Siitä tehtiin ympyrälinjat 97A ja 97B. Niihin pääsi Tanhuantien pysäkiltä. Yhteydet eivät kuitenkaan olleet kovin nopeita. Toinen linjoista kiersi Mellunmäen ja Aarteenetsijäntien kautta Itäkeskukseen, ja vastakkainen suunta kiersi Klamintien – Porttitien kautta. Ympyrälinja korvasi linjan 96 Vesalan osuuden.

 

1986: Metro Kontulaan

Marraskuun alussa 1986 metroa jatkettiin Kontulaan. Samassa yhteydessä myös linja 95 jatkettiin sinne. Nyt oli Ritvalankujalta useita mahdollisuuksia kaupunkimatkalle. Linjaa 95 käyttäen saattoi matkustaa Kontulan metroasemalle, tai sitten Itäkeskuksen metroasemalle. Hyvin yleinen tapa oli myös kävellä Kontulaan metrolle. Näiden lisäksi saattoi vielä kävellä Kontulantien varteen Tanhuantien pysäkille. Sieltä pääsi Kontulan metrolle 95:n ja 97A/B:n lisäksi myös Oy Liikenne Ab:n poikittaislinjalla 78.

Kulku bussilla Tanhuantieltä Kontulan metrolle ei kuitenkaan ollut kovin hyvä vaihtoehto. Varsinkin keskustasta tultaessa oli Kontulantien busseille pitkä kävelymatka, ja sen jälkeen piti taas kävellä Tanhuantien pysäkiltä eteenpäin. Lähes yhtä nopeaa oli kävellä koko matka Kontulasta, tai sitten käyttää bussia 95, johon pääsi heti metroaseman vierestä. Tämän johdosta, ja myös yksinkertaisuuden vuoksi, ei tästä lähtien käsitellä varsinaisena vaihtoehtona bussimatkaa Tanhuantie – Kontula (M). Kävelyn lisäksi vaihtoehtona on siis bussi 95 joko välillä Humikkalantie – Kontula tai Humikkalantie – Itäkeskus.

 

1989: Metro Mellunmäkeen

Syyskuun alussa 1989 metroliikennettä jatkettiin Kontulasta Mellunmäkeen. Yksi lisämahdollisuus oli nyt siis kävellä Mellunmäen metroasemalle, mutta matka Kontulaan oli kyllä hiukan lyhyempi.

 

Bussikalustoa 1980-luvun lopulla

HKL ajoi idän linjoilla vanhoilla Sisuilla vuoden 1986 lokakuuhun saakka. Silloin vihdoin saatiin 20 kpl uusia Volvo B10M / Wiima K202-busseja. Näistä joku varmasti alkoi ajaa tässä käsiteltävillä linjoilla. Tammikuussa 1987 Volvoja saatiin kymmenen lisää, ja syksyllä 1988 vielä 22. Tämän jälkeen päiväkaluston runkona olivat nämä ”Torni-Volvot”.

Vuoden 1989 lopulla Volvojen määrä lisääntyi vielä 20:lla autolla, ja vuonna 1991 saatiin vielä 22 autoa lisää. Näin Torni-Volvojen määrä idän varikolla Varhassa oli jo 98 bussia.

Tilanne vuoden 1990 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Untamalantie 95 (95N) HKL Volvo B10M / Wiima K202

Bussilla 95 pääsi sekä Kontulan- että Itäkeskuksen metroasemalle.

 

Useita pieniä linjamuutoksia

Linjalle 95 tehtiin jatkuvasti pieniä reittimuutoksia Mellunkylän ulkopuolella. Niitä ei tässä käsitellä, koska tarkoitus on kertoa yhteyksistä Humikkalantieltä, ei linjan jokaista muutosta.

 

1995: Kilpailukausi alkaa

Bussiliikenteen kilpailutus alkoi 1990-luvun puolivälissä. Sitä varten piti HKL:n linja-autoliikenne eriyttää emo-HKL.stä. Vuoden 1995 alusta liikennöitsijän nimeksi tuli HKL-Bussiliikenne. 

 

1998: Hyvästit Oy Liikenne Ab:lle

Kuten aiemmin mainittiin, ei tässä varsinaisesti käsitellä enää toissijaista yhteyttä Kontulan metroasemalle Tanhuantien pysäkiltä. Voidaan kuitenkin mainita, että pysäkkiä palvelleen linjan 78 liikennöitsijä vaihtui syysliikenteen alussa vuonna 1998. Oy Liikenne Ab:n tilalle tuli HKL-Bussiliikenne apunaan myös Metsälän Linja Oy. Näin mellunkyläläisten yli 60 vuotta kestänyt side Oy Liikenne Ab-yhtiöön päättyi.

Tilanne vuoden 2000 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Untamalantie (Humikkalantiellä) 95 (95N) HKL-Bussiliikenne Volvo B10M / Wiima K202

Bussilla 95 pääsi sekä Kontulan- että Itäkeskuksen metroasemalle.

 

2001: Ensimmäiset matalalattiabussit

Vaikka linja 95 ei ollutkaan vielä kilpailutettu, sai se ensimmäiset matalalattiabussinsa jo vuonna 2001. Silloin reitille sijoitettiin kaksi Volvo 7000 B7L-bussia, numerot 9918 ja 9919. Volvot olivat kokomatalia autoja 2-2-2-ovijärjestyksellä. Uutta näissä oli myös mosaiikkityyppiset sähköiset linjakilvet määränpääteksteillä. Kontulan suuntaan ajettiin tekstillä ”95 Keinutie Gungvägen”, ja vastakkaiseen suuntaan tekstillä ”95 Itäkeskus Östra Centrum”.

 

2002: Ensimmäinen kilpailutus

Linja 95 joutui ensimmäisen kerran kilpailuun vuonna 2001. Voittajaksi selvisi HKL-Bussiliikenne. Samaan pakettiin kuuluivat myös linjat 92, 94 ja 97.

Uuden sopimuksen mukainen liikenne alkoi vuonna 2002. HKL-Bussiliikenne hankki pakettiin uusia Scania L94UB / Lahti Scala-busseja. Ne saivat numerot 233 – 242. Näistä autot 239 ja 240 tulivat vakioautoiksi linjalle 95. Muut vaunut olivat yleensä Torni-Volvoja.

Vuoden 2002 aikana linjalle saatiin myös kokomatala bussi nro 9705, Volvo B10L / Carrus City U. Yhteen ruuhkavuoroon ilmestyi Torni-Volvo-nivelbussi nro 8805, joka myöhemmin vaihtui vaunuun 8813.

Kalustoa vaihdeltiin, ja vuosina 2003 – 2004 95:llä ajoi vakio-Scalojen lisäksi auto 9404, Scania N113CLL / Carrus City L. Keväällä 2004 toinen vakioautoista vaihtui, kun 239 korvattiin vaunulla 233.

 

2005: Edelleen sama liikennöitsijä, mutta jälleen uusi nimi

Vuoden 2005 alusta HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistettiin Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi (HelB).

Nivelbussin käyttö yhdessä ruuhkavuorossa jatkui vuoteen 2005, auto kuitenkin vaihtui 8813:sta 8807:ksi. Vuonna 2005 nivelvaunu korvattiin kaksiakselisella Torni-Volvolla 9125. Linjalla 95 liikkui myös 9404:n sisarauto 9409, sekä kokomatala Volvo B10L nro 9701.

 

2007: Mellunmäen metroaseman kautta

Tammikuun 15. päivänä vuonna 2007 linja 95 laitettiin kulkemaan Mellunmäen metroaseman kautta. Nyt siis vaihtoehtona matkaan 95:llä Itäkeskukseen oli Kontulan metron sijasta Mellunmäki.

Keväällä 2007 linjalla oli enää yksi korkea vuoro, kaikissa muissa vuoroissa käytettiin matalalattiabussia. Tuossa korkeassa vuorossa ajoi nyt ”verhobussi” 9623, Volvo B10B-LMF / Carrus City M. Tämä auto ajoi uutena Korsoon linjaa 731. Muut ruuhkavuorobussit olivat OmniCity-”Lego”-Scanioita, numerot 9834 ja 9835.

Scania Scala 240:n aisapari vakioautona vaihtui taas. Nyt 233:n korvasi samanlainen vaunu nro 238. Myöhemmin vuonna 2007 pitkään 95:llä liikkunut 240 vaihdettiin toiseen alkuperäiseen Scalaan, eli autoon 239.

 

2007: Hidas yölinja

Yöliikenteessä palveli edelleen 95N. Sen reittiä kuitenkin muutettiin 13.8.2007. Se ei enää kiertänyt Puotilan kautta, mutta sen sijaan Tammisalon ja Roihuvuoren kautta. Linjasta tuli tämän myötä erittäin hidas, ja matka Vesalasta ja keskustan välillä tuntui kestävän ikuisuuden.

 

Seuraava kilpailutus

Linjan 95 toinen kilpailutus tapahtui vuonna 2007, aloitus 1.1.2008. Nyt voittajaksi ei enää selviytynytkään HelB, vaan Concordia Bus Finland Oy Ab.

 

Viimeiset ajat HelBin linjana

Syyskaudella linjan 95 vakioautot olivat HelBin Scalat 238 ja 239, sekä Volvo 7000 nro 20. Ruuhkavuoroissa palvelivat entiset STA:n bussit 9946, 9948 ja 9713. Kaksi ensin mainittua olivat Ikarus E94-korilla varustettuja Volvo B10BLE-vaunuja. 9713 puolestaan Volvo B10L Carrus City U-korilla.

HelBillä oli uusi järjestelmä, jossa linjan N-vuoroissa ei välttämättä käytettykään päiväreitin vakiobusseja. Niinpä ainakin toinen linjan 95N busseista tuli reitiltä 78, ja se oli Scania L94UB / Ikarus E94 nro 405. Juuri tuo auto 405 ajoi linjan 95N viimeisen HelBin ajaman lähdön yöllä 1.1.2008.

 

2008: Concordia aloittaa

Uuden sopimuksen mukainen liikennöinti alkoi vuoden 2008 alusta. Samaan kilpailupakettiin kuuluivat myös linjat 92, 94 ja 97. Uusi liikennöitsijä toi linjoille uusia Volvo 8700LE B7RLE-busseja. Ruuhkavuoroissa ajoi lisäksi Scania L94UB-autoja Ikarus E94-korilla, sekä Volvo B10BLE-busseja Carrus City L-korilla. Yksi näistä oli vielä vihreässä Espoon Auto-värityksessä. Eipä olisi voinut kuvitella, että jonakin päivänä Itä-Helsingin metron liityntälinjalla ajaa vihreä ”Espoon Auto”.

Uudet bussit liikkuivat Concordia-värityksessä, eli valkoisessa autossa kolmivärinen helmaraita. Aluksi raita oli oranssi, keskempänä autoa violetti, ja takapyörien takapuolella tummansininen. Linjalla näkyi joskus myös Espoon Auton uudemmassa värityksessä olevia autoja, eli valkoisessa korissa vaaleanvihreä helma, ja katonrajassa tummanvihreä raita. Myös puskurit maalattiin tässä värityksessä tummanvihreiksi.

Yksi ruuhkavuorojen busseista oli auto nro 133. Se tunnistettiin 1996-malliseksi Volvo B10B-LMF-bussiksi Säffle 2000-korilla, ja Espoon Auton uudemmalla värityksellä. Tämähän ei ollut matalalattiabussi, vaan nk. puolimatala. Oliko todella niin, että vielä uudessa sopimuksessa vuonna 2008 sai olla korkealattia-vaunu?

Vanha vihreä Espoon Auto hävisi linjalta melko pian, ja joulukuun alussa 2009 liikennöitsijä vaihtoi nimensä Nobina Finland Oy:ksi.

Tilanne vuoden 2010 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Untamalantie (Humikkalantiellä) 95 (95N) Nobina Volvo 8700LE B7RLE

Bussilla 95 pääsi sekä Mellunmäen- että Itäkeskuksen metroasemalle.

2013: Kolmas kilpailutus

Seuraava kilpailu käytiin vuonna 2012, ja Nobina jatkoi liikennöintiä. Uusi sopimus astui voimaan vuoden 2013 alussa. Sen kesto oli seitsemän vuotta, sekä mahdollinen kolmen vuoden optio.

HSL perustettiin edellisen sopimuskauden aikana, ja nyt uusien sopimusten uudet bussit piti teipata HSL:n sinivalkoisiin väreihin. Nobina hankki linjoille nyt uusia VDL Citea LLE-120 kevytrakennebusseja. Näissä LLN-rekisterikilvillä varustetuissa autoissa ei ollut lainkaan takaovea, vaan yksi etuovi ja kaksoiskeskiovi.

Ruuhkavuoroissa käytettiin nyt edellisen sopimuksen Concordia-värisiä Volvoja.  

 

2015: Vanhempia VDL:iä

Nobina aloitti kevytrakenteisten VDL-bussien hankinnan elokuussa 2012, jolloin Espoon reiteille hankittiin tällaisia autoja rekisteritunnuksella GKN. Vuonna 2015 Nobina siirsi osan idän LLN-autoista muualle, ja toi tilalle näitä vanhempia GKN-vaunuja. Ruuhkavuoroissa yleistyivät myös vanhat Volvo B7RLE / Volvo City L-bussit.

 

2015: Tanhuantien pysäkki

Mainittakoon myös, että bussit Tanhuantieltä Kontulan suuntaan vaihtuivat vuonna 2015. Pysäkkiähän palveli HelBin linja 78, jolla käytettiin kokopäiväkalustona 2009-mallisia Volvo 8700LE B7RLE-busseja. Vuonna 2015 linja 78 kuitenkin korvattiin runkolinjalla 560. Tätä reittiä palvelivat uudet oranssi-valkoiset Scania OmniExpress 320 LE-runkolinjabussit, apunaan myös Volvo 8900LE B8RLE-autoja

 

2016: Linjakilvet uudistuvat

Vuonna 2016 alettiin busseihin asentaa uusia rahastuslaitteita, ja nämä ohjasivat myös linjakilpiä. Linjakilven yläriville sijoitettiin reitin määränpää, ja alarivillä oli ”via”-välipaikka. Kilven informaatio vaihteli vuorotellen suomen ja ruotsin kielen välillä. Välipaikka myös vaihtui matkan edetessä.   

 

2017: Uusia busseja

Vuonna 2013 alkaneeseen sopimukseen kuului, että 2017 alussa osa kalustosta uusitaan. Vuoden alusta saatiinkin linjalle 95 uusia VDL Citea LLE-busseja rekisteritunnuksella SNP. Myös linjalle 93 hankittuja Mercedes-Benz Citaro LE-busseja otettiin linjakiertoon mukaan.

Nyt siis linjalla 95 ajaa pääasiallisesti SNP- ja LLN-VDL Citeoita. Näiden lisäksi näkyy joskus Mercedes-Benz Citaro LE. Ruuhkavuoroissa voi vielä näkyä myös edellisen sopimuksen Volvoja.

Tilanne 2019

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Untamalantie (Humikkalantiellä) 95 (95N) Nobina VDL Citea LLE-120

Bussilla 95 pääsi sekä Mellunmäen- että Itäkeskuksen metroasemalle.