Puotinharjun yhteiskoulun alkuhistoriaa

Puotinharjun koulun esihistoria on myös Myllypuron yhteiskoulun historiaa. Näiden oppilaitosten aloitus tapahtui yhteistyössä. Tämä on omakohtainen kertomus koulujen alkuvaiheista.

Peruskoulu-uudistus aloitettiin Suomessa Lapin läänistä vuonna 1972. Sitä ennen koululaisilla oli valittavana useampia erilaisia koulupolkuja. Yksi näistä oli sellainen, että käytiin ensin neljä luokkaa kansakoulua (vastasivat nykyisen ala-asteen vastaavia luokkia). Sitten pyrittiin yksityiseen oppikouluun. Se jakautui viisiluokkaiseen keskikouluun (luokat 1 - 5, nykyiset ala- ja yläasteen luokat 5 - 9) ja kolmiluokkaiseen lukioon (6 - 8, nykyiset lukion 1 - 3). Oppikoulussa oli lukukausimaksut. Sen lisäksi kaikki kirjat, kynät ym. pyyhekumia myöten piti ostaa itse. Sisarukset samassa koulussa saivat sisaralennusta lukukausimaksusta.

Näiden oppilaitosten nimissä käytettiin usein muotoa yhteiskoulu tai yhteislyseo. Tämä juonsi juurensa ilmeisesti entisiltä ajoilta, jolloin oli erilliset tyttö- ja poikakoulut. Yhteiskoulu-nimi annettiin uusillekin kouluille, vaikka tyttöjen ja poikien käyminen samaa koulua oli jo normi.

Puotinharju 1960-luvulla

Puotinharjun rakentaminen alkoi vuonna 1961, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 1963. Lähiön nimi oli silloin vielä Puotila 2. Mitään palveluja ei ollut, ja lähimmät oppikoulut sijaitsivat Puotilassa, Roihuvuoressa ja Herttoniemessä. Sekä Myllypuroon että Puotinharjuun suunniteltiin yksityistä oppikoulua. Puotinharjun oppikouluyhdistys perustettiin 9.2.1966.

Myllypuron yhteiskoulu

Myllypuron yhteiskoulu sai toimiluvan vuonna 1966. Toiminta alkoi syyslukukauden alussa samana vuonna. Aloitus oli maltillinen; ensimmäiset luokat ja yksi toinen luokka. Siitä toiminta laajenisi vuosi vuodelta ensimmäisiin ylioppilaisiin vuonna 1973. Samaan aikaan vuonna 1966 oli Puotinharjussa runsaasti tuolloin oppikoulua aloittavia lapsia. Myllypuron yhteiskoulu ja Puotinharjun oppikouluyhdistys sopivat, että Myllypuroon perustetaan ns. Puotinharju-luokkia. Jos ja kun Puotinharjun yhteiskoulu saa toimiluvan, siirtyvät näiden luokkien oppilaat automaattisesti Puotinharjun koulun oppilaiksi.

Koulu alkoi 1.9.1966. Opettajat ja me oppilaat kokoonnuimme Yläkiventie 4:n asuintalojen Alakiventien puoleiselle alapihalle kerhohuoneiden eteen. Oppilaiden jako luokille tapahtui ulkona. Kukin opettaja vuorollaan huusi nimiä, ja oppilaat kerääntyivät luokanvalvojansa ympärille. Aloituskokoonpano oli 1A, 1B, 1C, 1D, 1E ja 2A. Luokat 1D ja 1E olivat puotinharjulaisille. 

Uudella koululla ei tietenkään ollut koulutaloa. Niinpä koulua käytiin erilaisissa kerhohuoneissa. 1E-luokka jäi sinne kaupungin vuokratalon kellarikerroksen kerhohuoneeseen iltavuoroon. 1D-luokka sen sijaan lähti Myllypuron kansakouluun. Siellä opiskelimme ihan oikeassa luokkahuoneessa talon eteläpäädyssä. Muistikuvan mukaan 1D-luokka kävi parin viikon ajan iltavuorossa, koska samaa luokkahuonetta käyttivät kansakoulun omat oppilaat aamupäivisin. Kerran viikossa oli kiire iltavuorosta kotiin, kun televisiosta tuli Batman.

Tätä jatkui kuitenkin siis vain hetken. Sitten siirryimme kansakoulun nuorisotaloon kerhohuoneeseen aamuvuoroon. Kerhohuoneessa ei ollut pulpetteja, vaan istuimme kolmen hengen pöydissä. Mitään erikoisluokkia ei tietenkään ollut, poikkeuksena veistotunnit, jotka pidettiin kerrostalon kerhohuoneessa osoitteessa Alakiventie 1. Liikuntatunneilla oltiin ulkona, säällä kuin säällä. Kouluruokailua ei ollut, omat eväät piti olla mukana. Viisipäiväisestä viikosta ei ollut tietoakaan, koulua käytiin myös lauantaisin. Luokkahuoneen ikkunasta näkyi kadulle Yläkivenrinteelle, jossa rakennettiin uutta koulutaloa.

Opettajat olivat pääsääntöisesti hyvin nuoria, juuri opiskelunsa päättäneitä. Pieni koulu ei tarjonnut kaikille kokopäivätyötä. osa opettajista olikin varmaan eräänlaisia keikkatyöläisiä.

1966b_1372.JPG

Myllypuron kansakoulun nuorisotalo vuonna 2011. Tämä oli ainakin 1D-luokan koulu lukuvuonna 1966 - 67.

Puotinharjun yhteiskoulu

Oppikouluyhdistyksen työ kantoi hedelmää, ja 17.5.1967 Puotinharjun yhteiskoulu sai toimiluvan. Toiminta aloitettaisiin syylukukauden 1967 alusta. Oppilaita 1D- ja 1E-luokilta siirtyisi uuteen kouluun. Kaikki eivät kuitenkaan olleet siirtymässä. Myllypurolaisia oppilaita oli nimittäin niin paljon, että heitä sijoitettiin myös Puotinharju-luokille. He luonnollisesti jäivät Myllypuroon.

Puotinharjun yhteiskoulu aloitti siis varsinaisen toimintansa syyskuun alussa 1967. Aloituskokoonpano oli erittäin maltillinen. Luokkia oli vain kolme: 1A, 1B ja 2A. Viimeksi mainittu koostui edellisen lukuvuoden 1D- ja 1E-oppilaista. Meitä oli luokalla 43.

Taas uusi koulu, jolla ei ollut koulutaloa. Nyt kuitenkin Myllypuron yhteiskoulun uusi upea rakennus oli juuri valmistunut. Se rakennettiin alusta pitäen täysmittaiseksi kahdeksan-luokka-asteiseksi kouluksi. Myllypuron koulussa ylin luokka oli tuossa vaiheessa vasta 3A. Tilaa oli siis runsaasti. Niinpä Puotinharjun yhteiskoulun kolme luokkaa mahtuivat mainiosti mukaan. Saimme käyttöömme rakennuksen metsänpuoleisen päädyn. Meillä oli oma sisäänkäynti talon päädystä ja tavallaan oma metsään rajoittuva pihakin. Luokkahuoneemme sijaitsivat toisessa kerroksessa. Käytössämme olivat kaikki uuden rakennuksen hienoudet, kuten kielistudio. Olipa koulussa yksi televisiokin. Varat sen hankintaan saatiin keräämällä jätepaperia. Erittäin ylellistä oli myös kouluruokailu, maksullinen tietenkin. Ei tarvittu enää eväitä. Näin Puotinharjun yhteiskoulun ensimmäinen toimintavuosi lähti käyntiin upeissa tiloissa.

1967a_myllypuron_yk.jpg

Myllypuron yhteiskoulu (/Myllypuron yläaste) vuonna 2000

1967b_myllypuron_yk_0226.JPG

Myllypuron yhteiskoulu. Meidän sisäänkäyntimme oli talon vasemmanpuoleisessa päädyssä.

Myllypuron ja Puotinharjun kouluilla oli edelleen yhteiset opettajat. Nyt koulut tarjosivat useimmille opettajille jo kokopäiväisen työn. Puotinharjun ostoskeskuksessa sijaitsi Kirjapuoti-niminen kirjakauppa.Sinne hankittiin myyntiin juuri niitä kirjoja, joita Puotinharjun oppikoulussa käytettiin. Niinpä oppilaat kävivät ostamassa oppimateriaalinsa Kirjapuodista, ja kauppias oli tyytyväinen.

Oma koulutalo

Puotinharjun yhteiskoululle varattiin tontti Puotinharjusta osoitteesta Kajaaninlinnantie 10. Tontilla oli kalliota ja jonkin verran puita. Maanrakennusliike E. M. Pekkisen koneet saapuivat paikalle 25. päivänä lokakuuta 1967. Puut kaadettiin ja kalliota räjäytettiin. Mitään erityisen syvää monttua ei tarvinnut kaivaa, koska kouluun ei ollut tulossa kellarikerrosta. Tämän jälkeen työnsä aloitti varsinainen rakennusliike Runkotyö Oy. Työmaaparakki pystytettiin tulevan rakennuksen Kajaaninlinnantien puoleisen päädyn eteen.

Yleensä koulurakennuksissa oli voimistelusali, joka samalla toimi myös juhlasalina. Puotinharjun yhteiskoulun arkkitehdin Heikki Korppi-Tommolan idea oli kuitenkin erilainen. Uusi koulurakennus jakautuisi kahteen osaan: voimistelusalipuoliskoon ja juhlasalipuoliskoon. Juhlatilaisuuksia varten olisi siis erillinen sali.

Rakennuksen perustukset valettiin koko talon pituudelta, mutta kantavien seinien valut aloitettiin voimistelusalipuoliskosta. Seinät valettiin harjakorkeuteen saakka, ja vasta sitten valuporukka siirtyi toiselle puolelle. Näin voimistelusalipuoliskon rakennustyöt olivat noin kolme kuukautta edellä juhlasalipuolta. Koulun peruskivenmuuraus- ja harjannostajaistilaisuus pidettiin 10.5.1968, jolloin juhlasalipuolikin oli saatu rakennettua jo kattoon asti. Kahdessa osassa rakentaen saatiin voimistelusalipuolisko rimaa hipoen valmiiksi syyskuun alkuun 1968 mennessä.

pyk_peruskiv_m_1968.jpg

Peruskivenmuuraus- ja harjannostajaistilaisuus 10.5.1968. Rehtori Timo Tenhola pitää puhetta. Kuvaaja tuntematon.

Koulun toinen lukuvuosi

Syyslukukausi 1968 päästiin aloittamaan oman koulutalon puolikkaassa. Iskun tehtaalta toimitetut pulpetit oli kasattu korkeisiin pinoihin luonnonhistorian luokkaan. Ensimmäisen koulupäivän ensimmäisenä tehtävänä oli kantaa upouudet pulpetit omaan luokkaan.

Kaikki toiminta tapahtui tässä talon puolikkaassa. Edellinen lukuvuosi saatiin käydä koulua normaalisti, vaikkakin vuokratiloissa. Nyt elettiin jälleen poikkeusaikaa, koska useat erikoisluokat sijaitsivat vielä rakenteilla olevalla puolella. Kuvaamataidon ja luonnonhistorian luokkahuoneet olivat valmiilla puolella jo käytettävissä, kuten myös voimistelusali ja sen kyljessä sijainnut ruokala.

Juhlasalipuolisko valmistui virallisesti 11.12.1968. Koulunkäyntimme normalisoitui vuoden 1969 alusta, kun koko talo oli käytettävissä. Tai ei aivan. Juhlasalin parkettilattian kanssa oli ilmeisesti joitain ongelmia, eikä salia voinut vielä käyttää.

Ensimmäisellä kemian työtunnilla purimme dekantterilaseja ym. tarvikkeita pakkauksistaan. Oliko syynä juhlasalin lattia, vai mikä, mutta koulutalon virallisia vihkiäisiä vietettiin vasta 31.1.1970. Ehkä tästä syystä joissakin historiatiedoissa kerrotaan koulutalon valmistuneen vasta 1970.

1968a_puotinharjun_yhteiskoulu.jpg

Puotinharjun yhteiskoulu ilmeisesti vihkiäispäivänään tammikuussa 1970. Etualalla voimistelusalipuolisko ja taaempana juhlasalipuoli. Kuvaaja tuntematon.

Koulu kasvaa

Oppilasmäärä kasvoi vuosi vuodelta, kun uudet ensimmäiset luokat aloittivat. Koulu tarjosi nyt opettajillekin täydet työtunnit, ja jotkut kahden tai useamman koulun väliä sukkuloineet opettajat tekivät valinnan, mihin kouluun jäävät pysyvästi.

Vaikka luokkia ensimmäisenä lukuvuotena oli vain kolme, olivat luokkakoot niin suuria, että koulun oppilasmäärä kohosi jo aloittaessa 123:een. Ensimmäisenä ylioppilaskeväänä oppilaita oli jo reilusti yli 500.

Me, jotka aloitimme Puotinharjun yhteiskoulun alkukokoonpanossa 2A-luokalla vuonna 1967, olimme koko ajan koulun ylin luokka. Vanhojen päivästäkään emme päässeet nauttimaan, koska meitä vanhempia ei koulussa ollut. 

Ensimmäiset ylioppilaat

Puotinharjun yhteiskoulusta tuli täysmittainen kahdeksanluokkainen oppikoulu elokuussa 1973, kun meidän ylin luokkamme aloitti lukion viimeisen luokan. Olimme siis 8A. Alkuvuosien yli 40 oppilaan luokista ei ollut enää tietoakaan. Lukion viimeisellä luokalla meitä oli 22. Ensimmäiset ylioppilaat lakitettiin toukokuun lopulla 1974.

Myöhempiä tapahtumia

Peruskoulu-uudistus saavutti vihdoin Helsingin vuonna 1977. Koulu siirtyi kaupungin omistukseen elokuun alussa 1980. Puotinharjun yhteiskoulu-nimi jäi historiaan, ja sitten puhuttiin Itäkeskuksen yläasteesta ja lukiosta. Myllypuron ja Vartiokylän lukiot yhdistettiin Puotinharjuun Itäkeskuksen lukioksi vuonna 1994. Elokuun alusta 2014 koulu sai uudeksi nimekseen Helsingin kielilukio.

Siteet vanhaan kouluun jatkuivat, kun tyttäreni kävi Itäkeskuksen lukion vuosina 1999 - 2002. Vanhempainillassa käydessä saatoin ilokseni todeta, että vanhoista opettajista olivat silloin vielä töissä ainakin Pirkko Savolainen ja Tuovi Sivonen.

IMG_0830.JPG

Juhlasali 50-vuotisjuhlapäivänä toukokuussa 2017, jolloin vanhoille oppilaille järjestettiin kouluun tutustumiskäynti.

Myllypurossako?

Wikipedia-artikkelin mukaan vanha Puotinharjun yhteiskoulu sijaitseekin Myllypurossa. Mitäs tämä nyt on? Se pitää paikkansa, mutta vain teoriassa.

Aikoinaan Puotinharjun ja Myllypuron välissä sijaitsi niittyaukea. Se muodosti luonnollisen rajan asuinalueiden välille. Myöhemmin niitylle alettiin rakentaa urheilupuistoa. Se nimettiin Myllypuron urheilupuistoksi. Raja kulki ennen jossain niityn keskellä, mutta nyt rajaviiva piti vetää Puotinharjun puolelle urheilupuistoa. Olavinlinnantien ja Kajaaninlinnantien päitä yhdisti kevyen liikenteen raitti Mustanpuronpolku. Myllypuron ja Puotinharjun raja vedettiin kulkemaan Mustanpuronpolkua pitkin. Se oli toki selkeä valinta. Nyt vain sekä Olavinlinnantien- että Kajaaninlinnantien päissä olevat koulut jäivät Myllypuron puolelle rajaa. Kätevintä olisi ollut piirtää rajaan "paiseet" koulujen kohdalle, jotta ne olisi saatu Puotinharjun puolelle. Näin ei kuitenkaan tehty. Koulut sijaitsevat siis teoriassa Myllypurossa, mutta käytännössä ne tietenkin nivoutuvat täysin Puotinharjuun.

Varsinaisessa Itäkeskuksessa ei koulu ole koskaan sijainnut. Aluekeskuksen nimen käyttö oli kuitenkin ymmärrettävää, kertoihan se vähän selkeämmin sen, missä koulu sijaitsee, jos oppilaita tuli joka puolelta Helsinkiä. Kyseessähän ei ollut enää Puotinharjun paikalliskoulu.

Puotinharjun yhteiskoulun seniorit

Facebookiin perustettiin aktiivisen entisen oppilaan toimesta ryhmä Puotinharjun yhteiskoulun seniorit. Alettiin järjestää "kaamoksentorjuntakarkeloita" aina tammikuussa. Oli tavattoman mukava nähdä vanhoja koulutovereita. Juttu luisti, aivan kuin olisimme nähneet juuri edellisellä viikolla. Ensimmäisessä tapaamisessa oli läsnä suuri joukko opettajia, myös niitä, jotka olivat töissä jo Myllypuron aikana. Kaikki huipentui toukokuussa 2017 järjestettyyn koulun 50-vuotisjuhlaan Crowne Plaza-hotellissa. Mukana oli jälleen useita alkuajankin opettajia, ja tietenkin entisiä oppilaita sankoin joukoin. Mukavassa tilaisuudessa koulun rehtori Timo Tenhola piti mielenkiintoisen ja hauskan puheen menneitä vuosikymmeniä muistellen.

IMG_20210401_102620_2.jpg

Helsingin kielilukio vuonna 2021.

Koulutalon kohtalo

Helsingin kielilukiolle on valmistumassa uusi talo Myllypuroon vuonna 2023. Nykyisen rakennuksen kohtaloa on arvuuteltu, ja todennäköisin ratkaisu on purkaminen. Talo on kuulemma huonossa kunnossa ja sisäilmaongelmainen.

Myllypuron kansakoulu, jossa kävimme oppikoulun ensimmäisen luokan, on muutaman vuoden Puotinharjun koulutaloa vanhempi. Se toimii edelleen täydellä teholla. Myllypuron yhteiskoulusta on yksi sivurakennus purettu, mutta muuten taloa peruskorjataan, ja se saa lisäsiivenkin. Näiden rakennusten tulevaisuus on siis turvattu. Miten on mahdollista, että Puotinharjun koulurakennus on päässyt niin huonoon kuntoon, että se pitää purkaa?

Lähteitä:

Koulun vuosikertomukset

hel.fi, Helsingin kielilukio, koulun historiaa