HKL:n (HelBin) bussien numerointi

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen edeltäjä, Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiö (HRO) sai ensimmäiset linja-autonsa vuonna 1936. Autoja oli kymmenen ja ne numeroitiin – ykkösestä kymmeneen. Seuraavat uudet autot vuonna 1937 tulivat numeroille 11, 12 ja 14-29. Auto 13 tuhoutui Helkon koritehtaan tulipalossa ja numero jäi sillä erää tyhjäksi.

200-sarja

Pikkunumeroiden rinnalla aloitettiin vuonna 1937 myös 200-sarja. Sinne alettiin sijoittaa esikaupunkiliikenteeseen tarkoitettuja busseja. Vuosina 1937 - 38 muutama liikennöitsijä luopui osasta linjoistaan HRO:n hyväksi ja myös linja-autoja siirtyi näiltä yhtiöiltä HRO:lle. Nämä luokiteltiin kaikki esikaupunkivaunuiksi, joten ne numeroitiin 200-sarjaan.

Oy Omnibus Ab:n osto

Vuodenvaihteessa 1937-38 Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiöön fuusioitiin Oy Omnibus Ab. Ostetulla yhtiöllä oli tuolloin autot 16, 18, 30-35 ja 40-52. Koska HRO:n (alle sadan) numerointi ei silloin vielä yltänyt kolmeenkymmeneen, saivat Omnibussin tulokkaat 30...52 pitää alkuperäiset tunnisteensa. 16 ja 18 sen sijaan sijoitettiin numeroille 116 ja 118.

Uusilla busseilla 100-sarjaan sekä myös 200-sarjaan

HRO:n uusilla keskusta-autoilla jatkettiin 53:sta eteenpäin ja numerot 36-39 jäivät käyttämättä. Vuosien 1938-40 uudet bussit sijoitettiin numeroille 53-115. Myös sekä uusia että käytettyjä esikaupunkivaunuja hankittiin, joille siis annettiin taas 200-sarjan tunnisteita. Numeroille 243-252 merkityt autot tehtiin kuitenkin kuorma-autoiksi, ja ne saivat bussikorin vasta vuonna 1949.  

Tilanne välirauhan aikana oli siis se, että alle sadan-numeroista olivat käytössä 1-12, 14-35, 40-99. Sata-sarjassa oli varattuina vain 100-116 ja 118. 200 oli tyhjänä, mutta numeroilla 201-242 ja 253-265 oli haltijansa. Myös 243-252 olivat jo varattuina, vaikka tulivatkin siis bussikäyttöön vasta myöhemmin.

HKL perustetaan

Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti toimintansa 1.1.1945. Uusia busseja saatiin kuitenkin vasta vuonna 1948. Siinä vaiheessa vanhat 116 ja 118 oli jo poistettu, joten suurin numero 100-sarjassa oli 115. Niinpä ensimmäiset viisi uutta bussia sijoitettiin numeroille 116-120, ja seuraavat uudet numeroitiin tästä eteenpäin. Vuonna 1949 alkoi alkupäässä jo olla tyhjää, kun ennen sotaa hankitut vuoden 1936-bussit poistettiin. Numeroiden jaossa lähdettiin nyt uudelle (toiselle) kierrokselle, ja vuonna 1949 uusille busseille annettiin tunnisteita sekä 100-sarjasta, että uutta kierrosta ykkösestä ylöspäin. Näin myös numerot 13, 36-39 tulivat ensi kertaa käyttöön. Ensimmäiset johdinautotkin saatiin ja näille varattiin aluksi oma 400-sarja, joka kuitenkin myöhemmin muutettiin 600-sarjaksi.

700-sarja saavutetaan

1950-luvulla uutta kalustoa saatiin runsaasti, ja sitä numeroitiin aluksi alle sadan- sekä 100-sarjaan. Vanhat sarjat 14-22 ja 23-29 siirrettiin loppuajakseen uusien autojen alta pois numeroille 227-235 ja 236-242. Kalustoa tuli aina vain lisää, ja 200 meni uusien vaunujen osalta rikki vuonna 1952. 300 ylittyi vuodenvaihteessa 1956/57, ja vuonna 1958 saavutettiin jo numero 404. Vuonna 1959 hankittiin vain johdinautoja, ja niillä päästiin numeroon 626. 1960-luvulla jatkettiin Scania-Vabiksilla 400-sarjaa ylöspäin. Volvoja oli tilauksessa vuosille 1961-62 60 kappaletta, joten Volvoilla aloitettiin oma 500-sarja. Leylandejakin oli eri mallisina tilauksessa sata kappaletta vuosille 1962-64. Niinpä Leylandit saivat oman 700-sarjan. Pienet sarjat Sisuja ja Vanajia sijoitettiin numerosta 96-ylöspäin.

Kolmannelle kierrokselle

Pikkunumeroissakin alkoi taas olla tilaa, kun 1940/50-luvun vaihteessa hankitut autot alkoivat tulla poistoikään. Numerot 1-10 varattiin nyt erilaisille kokeiluautoille, joita hankittiinkin monenlaisia vuosina 1962-65. Näistä kokeilumalleista kaksi sijoitettiin alun perin numeroille 498 ja 499, mutta nekin muutettiin sitten seiskaksi ja kuutoseksi.  Scania-Vabikset saavuttivat 499:n vuonna 1963 ja loput viisi sen vuoden yksilöä saivat numerot 11-15.

Vuoden 1965 alussa oltiin siinä tilanteessa, että alle sadan numeroissa 1-10 olivat lähes kaikki käytössä (muutama kokeiluauto tosin oli testattavana vain hyvin lyhyen aikaa), ja numeroita 11-15 miehittivät vajaa pari vuotta aikaisemmin hankitut Scania-Vabikset. Sitten oli käytännöllisesti katsoen tyhjää numeroon 95-saakka. 100-sarjassa oli vielä vanhoja sitkeitä 50-lukulaisia, ja 200-sarjasta niitä löytyi enemmänkin. 300-, 400- ja 700-sarjat olivat täynnä ja 500-sarjakin 559:ään saakka. Johdinautojen 600-sarjassa yllettiin vain 626:een.

Vuonna 1965 hankittiin kaksi bussisarjaa (+pari kokeilukappaletta), Scania-Vabiksia ja Leylandeja. Scania-Vabikset sijoitettiin entisten perään numeroille 16-55. Leylandit puolestaan sijoitettiin edellisten samanmerkkisten eteen 600-sarjaan. Autoja oli 40 kappaletta ja ne saivat numerot 660-699. Hiukan erikoista oli sen sijaan numerointi vuonna 1966. Uusien Vanajien toimitukset alkoivat joulukuussa ja ne sijoitettiin Sisu-sarjan 238-263- eteen numeroille 208-237. Seuraavan vuoden 1967-Vanajat sijoitettiin taas puolestaan näiden eteen numeroille 178-207. Vuonna 1967 tuli myös pikkubusseja, jotka sijoitettiin välille 56-59.

800-sarjaan

Vuodenvaihteessa 1967/68 esiteltiin uusi HKL:n perustyyppi; takamoottorinen bussi automaattivaihteistolla ja 2-2-0 –ovilla. Tätä tyyppiä oli tilauksessa useita kymmeniä autoja ja näille varattiin uusi 800-sarja. Kaksi protoa – Vanaja ja Sisu - toimitettiin vuodenvaihteessa. Vanaja jäi yksittäiskappaleeksi, mutta se ei kuitenkaan saanut numeroansa väliltä 1-10, vaan sai kunnian aloittaa 800-sarjan. Ensimmäinen tämäntyyppinen Sisu oli 801 ja muut sijoitettiin tähän perään. Sisuja riitti aluksi 861:een asti.

900-sarjaan

Vuonna 1969 ei uusia busseja tullut varsinaisesti lainkaan, mutta uusien BR110-Scanioiden toimitukset käynnistyvät joulukuussa ja käyttöönotto tapahtui vuodenvaihteesta 1969/70-lähtien. Nämä Scaniat numeroitiin 892:sta eteenpäin, väliin jäi tilaa vielä Sisuille. Väli täyttyikin samana vuonna, kun syksyllä toimitettiin autot numeroille 862-891. Scanioilla jatkettiin sitten 900-sarjaa ylöspäin ja vuonna 1971 saavutettiin 941. Seuraavana vuonna aloitettiin uudenlainen vuosilukuun perustuva järjestelmä, mutta se ei aluksi koskenut Scanioita, vaan vuoden 1972-autot saivat numerot 942-951 ja vuonna 1973 tulivat vielä 952, 953 ja 954-958.

1972: uusi vuosilukupohjainen järjestelmä käyttöön

Vuonna 1972 otettiin siis käyttöön uudenlainen järjestelmä. Autojen tunnukset merkittiin kolminumeroisina,  ja ensimmäinen numero oli sen vuoden viimeinen numero, jonka toimituserään autot kuuluivat. 1972-autot sijoitettiin siis 200-sarjaan, 1973-autot 300-sarjaan jne. 200-sarja oli varattu 237:ään saakka ja lisäksi viisi sitkeintä vuoden 1958-Sisua kulki vielä hajanumeroilla 200-sarjassa. Vanhoja Sisuja ei ollut tarkoitus käyttää enää kuin muutama kuukausi, joten ne saivat loppuajakseen uudet  numerot väliltä 91-95, ja vuoden 1972 uudet Sisut saivat tunnuksensa 238:sta eteenpäin. Toimitukset jatkuivat saumattomasti vuoteen 1973 ja numerotkin siirtyivät joustavasti 299:stä 300:n puolelle. 300-sarjassahan oli vanhoja 1950-luvun autoja, jotka oli kaikki jo ehditty poistaa. 73-autojen numerot ylsivät 374:ään asti. Viimeisten autojen toimitus venyi vuoden 1974 puolelle, mutta ne saivat kuitenkin 300-sarjan numerot, koska kuuluivat vuoden 1973 tilauserään.

Vuonna 1974 oli vuorossa 400-sarja, mutta nyt tulikin ongelmia. Lähes kaikki 1960-luvun alkupuolen 400-sarjan Scania-Vabikset olivat vielä ajossa. 410:n jälkeen oli vain yhden kolaroidun bussin numero vapaana, muuten kaikki olivat varattuna 499:ään saakka. Ratkaisuksi keksittiin, että vanhojen autojen tunnuksiin laitetaan perään nolla. Vaunusta 410 tuli siis 4100, 411:sta 4110 jne. Uusien bussien numeroita tarvittiin vain 430:een saakka, mutta koska sillä kohtaa olevan vanhan sarjan autot olivat välillä 425-434, ei nollausta pysäytetty keskellä sarjaa, vaan myös vaunut 431-434 saivat nollan peräänsä. Näin uusi kalusto päästiin numeroimaan 400:sta ylöspäin, mukana nyt myös Scaniat. Numero 420 jäi kuitenkin tyhjäksi. Tarinan mukaan tuolle tunnisteelle tarkoitettu alusta tippui Hernesaaren laiturilta mereen, eikä sitä näin saatu käyttöön.

Vuonna 1975 ei ollut mitään ongelmia, vanhat vuosien 1961-62-Volvot oli poistettu jo ajat sitten. Uudet bussit päästiin siis ongelmitta sijoittamaan 500-sarjaan ja autoja tulikin aina 590:een saakka (mukana myös merestä ongittu 1974-malli). Vuonna 1976 oli tarkka tilanne: uusia busseja oli tulossa 60 kpl ja numeroita  vapaana 659:ään asti. Uutuudet sijoitettiin siis välille 600-659 ja vanhat Leylandit saivat pitää vanhat numeronsa 660:sta eteenpäin. (Johdinautot oli poistettu jo aikaisemmin).

Kouluautot

HKL:n ammattikoulu (myöhemmin Helsingin kaupungin liikennealan ammattioppilaitos) käytti opetuksessaan 1970-luvun lopulla 1965-mallisia Scania-Vabiksia sarjasta 16 - 55. Nämä korvattiin sitten hiukan tuoreemmillä linja-autoilla, ja ne numeroitiin 11:sta ylöspäin. Aluksi korkein tunnus oli 17, myöhemmin yllettiin 23:een saakka.

Linjaliikennebussien vuosilukupohjainen numerointi jatkuu

700-sarjan Leylandit oli poistettu, joten vuonna 1977 ei numeroinnissa ollut mitään vaikeuksia. Sen sijaan vuosi 1978 olikin taas jo pulmallinen. 800-sarjassahan olivat vain kymmenen vuotta vanhat Sisut. Ratkaisu oli jälleen sama. Autot 800-861 sijoitettiin nolla perään-järjestelmällä tunnisteille 8000…8610, ja uudet autot pääsivät numeroille 800-844. Jälleen siis koko vanhan sarjan tunnisteet muokattiin, vaikka se ei vaunujen 845-861-kohdalla olisi ollut välttämätöntä.

Vuonna 1979 toimitettiin vain koe-johdinauto numero 1 ja uusia dieselbusseja alkoi tulla vasta tammikuusta 1980-lähtien. Vuosi 1980 merkitsi jälleen ongelmia. Koska kyseessä oli nollaan päättyvä vuosiluku olisi uusien autojen merkintä pitänyt lähteä liikkeelle numerosta (0)01. Numerot ykkösestä kymmeneen olivat kuitenkin koeautoille varattuja ja tunnukset yhdestätoista eteenpäin olivat ammattioppilaitoksen kouluautoilla käytössä. Uusien autojen numerointi olisi siis pitänyt lähteä liikkeelle jostain kahdenkympin yläpuolelta. Silloinkin olivat ongelmana rekisterikilvet. HKL hankki nimittäin jo vuodesta 1972-lähtien autoihinsa täsmälleen auton numeroa vastaavat rekisteritunnukset, ja Suomen normaalikilpien numero-osat olivat aina kolminumeroisia. Rekisterikilpeen olisi siis pitänyt ottaa jokin ”väärä” sataluku tai hankkia kaksinumeroisia erikoiskilpiä, joita yleensä annettiin vain sellaisiin autoihin, joihin normaalikilpi ei mahtunut. Näin ei menetelty, vaan päätettiin sijoittaa kaikki vuoden 1980-autot 900-sarjaan. Ensimmäiset uudet bussit toimitettiin jo tammikuussa, joten ne saattoi ajatella vielä 1979-vuoden kalustoksi. Numerot 900-sarjassa olivat varattuja 958:aan asti, joten uudet bussit olisi voitu sijoittaa 959:stä eteenpäin. Nyt kuitenkin päätettiin jättää "hajurako" sarjojen väliin ja kuusi Scaniaa sijoitettiin numeroille 960-965  ja kaksikymmentä Sisua välille 970-989.

1985: nelinumeroiset tunnisteet

1980-luvun alkupuolella ei uusia bussisarjoja hankittu pitkään aikaan. Vuodenvaihteessa 1983/84 tosin hankittiin nivelbusseja koekäyttöön, ja nämä numeroitiin välille 2-5. Vasta vuonna 1985 alkoivat taas uuden kaluston toimitukset. Vanha kolminumeroinen systeemi olisi nyt ollut hyvin hankala. Uudet autot olisi pitänyt sijoittaa 500-sarjaan, vaikka vuoden 1975-vaunut olivat vielä kaikki jäljellä, ja numerot varattuna 590:een saakka. Nollattavaa olisi siis riittänyt ja nollatut autot olisivat olleet ajossa vielä useita vuosia. Tähän ei siis menty, vaan aloitettiin uusi nelinumeroinen järjestelmä, jossa tunnuksen kaksi ensimmäistä numeroa olivat vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa. Liikkeelle lähdettiin numerosta 8501. Enää ei siis aloitettu 00-päätteisestä luvusta, kuten vielä 1970-luvulla (400-, 500- jne). 00-tunnuksia kuitenkin käytettiin joskus poikkeustapauksissa, esimerkiksi juuri vuonna 1985 tuli koekäytössä ollut nivelbussi numero 5 liikennelaitoksen omistukseen numerolle 8500. Normaalisti lähdettiin siis kuitenkin liikkeelle tunnuksesta 8601, 8701 jne.

Nelimerkkinen HKL-numero ilmoitti siis kätevästi autosta toimitusvuoden sekä yleensä myös vuosimallin. Tämä kuitenkin piti paikkansa vain uusissa autoissa. Käytettynä tulleiden autojen kohdalla meneteltiin toisin. Esimerkiksi vuonna 1994 hankittiin Espoon Auton nestekaasukäyttöinen MAN (nro 200). Auto oli vuoden 1991-mallia, mutta koska se tuli HKL:lle vuonna 1994 se sai numerokseen 9401.

HKL-Bussiliikenne

HKL uudisti organisaationsa vuoden 1995 alussa. Siitä tehtiin liikelaitos nimellä HKL Liikelaitos ja bussiliikenne eriytettiin tytärliikelaitokseksi nimellä HKL-Bussiliikenne. Numerointi jatkui entiseen tapaan ja HKL-Bussiliikenteen ensimmäinen uusi bussi sai numeron 9501.

Midibussi DAB 9813 siirtyi heti uutena Suomen Turistiauton käyttöön ja vapautuneelle numerolle 9813 sijoitettiin uusi bussi. Kun DAB parin vuoden päästä palasi takaisin se sijoitettiin numerolle 9855. Auton virta-avaimessa sekä takaoven laatassa oli loppuun asti numero 9813.

Autoja ei sijoitettu kunkin vuoden numeroblokkiin sattumanvaraisesti, eikä myöskään toimitusjärjestyksessä, vaan siten, että ensiksi sijoittuivat nivelbussit (myöhemmin telibussit), sitten tavalliset normaalikokoiset kaksiakseliset autot. Pienemmät (midit ja minit) sijoitettiin vuonna 1998 vielä numerosarjojen keskelle, mutta vuodesta 1999 lähtien ne sijoitettiin viimeiseksi kaikkein suurimmille numeroille.

Vuonna 1999 tulivat autot 9900-9933. Viimeisen numeron sai minibussi Citroen Jumper. Tuossa vaiheessa Citroenin tunniste oli HKL:n historian suurin.

2000-luvulle

Vuonna 2000 järjestelmä jatkui periaatteessa samaan tyyliin. Elettiin vuotta 00, joten kaluston numerointi lähti 0001:stä. Kun etunollia ei merkitty, saivat vuoden 2000-bussit numeronsa ykkösestä ylöspäin. Seuraava vuosi oli puolestaan 01, joten kalusto sijoitettiin ilman etunollaa sata-sarjaan ja vuonna 2002 200-sarjaan jne.

Vuonna 2001 Metsälän Linja Oy lopetti toimintansa. Yhtiön kaksi uusinta bussia olivat 2000- ja 2001-malliset Scania/Ikarukset. Nämä tulivat HKL-Bussiliikenteelle numeroille 117 ja 116. Vaikka 117 oli siis vuosimallia 2000, sai se tunnisteensa vuoden 2001-mukaan , koska se tuli HKL:lle vasta silloin.

Myös poikkeavia numeroita on annettu. Vuonna 2000, kun autojen numerointi alkoi ykkösestä, siirrettiin silloin käytössä olleet ammattioppilaitoksen kouluautot 22 ja 23 numeroille 5022 ja 5023. Vuonna 2004 vuokrattiin pienkalustoa palvelulinjoille ja nämä autot sijoitettiin yhtä lukuun ottamatta välille 81-84. Yksi Citroen Jumper sen sijaan sai 99-vuosimallinsa perusteella HKL:n historian korkeimman numeron 9953. Ei ole tiedossa, miksi sitä ei sijoitettu muiden kanssa samaan sarjaan (86?). Sen sijaan se, miksi 99-sarjassa se sai noin suuren numeron, selvisi pian.

2005: Helsingin Bussiliikenne Oy

Ajat muuttuivat ja syksyllä 2004 päätettiin yhdistää HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. HKL:n numerosysteemi todettiin niin hyväksi, että myös STA:n kaupunkibussit päätettiin vuosimallinsa mukaisesti liittää samaan järjestelmään uudessa yhtiössä. Näin esimerkiksi Turistiauton 99-mallit sijoitettiin HKL:n autojen perään numeroille 9934-9952. Tämä selittää siis myös sen miksi aiemmin mainittu, vuokrattu minibussi sai tunnuksekseen juuri 9953. Numeroiden järjestys eri vuosilukusarjoissa oli nyt siis sellainen, että ensiksi olivat HKL-taustaiset teliautot, sitten HKL-taustaiset kaksiakseliset, tämän jälkeen HKL-taustainen pienkalusto, ja edelleen STA-taustaiset teliautot, STA-taustaiset kaksiakseliset ja viimeisenä STA-taustainen pienkalusto. (9953 ei tosin ollut STA-taustainen, vaan Taksikuljetus Oy:ltä vuokrattu).

Turistikalustoa ei otettu mukaan katurien numerosarjoihin, vaan turistiautot merkittiin 50xx-sarjaan välille 5001 - 5031, (joukossa aiemmin mainitut kouluautot 5022 ja 5023). Kaikkien turistiautojen tunnisteissa oli siis 50, joten tilausajopuolella saatettiin autoista puhua ykkösenä, kakkosena jne.

Vuodenvaihteen bussit

Vuodenvaihteessa toimitettujen autojen numerointiperiaatteessa tuli muutos 2000-luvulla. Aikaisemminhan vuodenvaihteen jälkeen saattoi vielä tulla liikenteeseen uusia busseja vanhan vuoden numeroilla. Esimerkiksi vuodenvaihteessa 2001/02 Volkswagen/Kutsenits-minibussit saivat numerot 119-123, vaikka ne otettiin käyttöön 2.1.2002. Uusi idea vuonna 2003 oli kuitenkin se, että vuoden alusta alkaviin uusiin sopimuksiin hankitut bussit numeroidaan uuden vuoden mukaan, vaikka ne hankittaisiinkin edellisen vuoden puolella. Niinpä Ruhan varikolla nähtiin jo syksyllä 2003 400-sarjaan numeroituja uusia busseja. Käyttöön niitä otettiin marraskuussa.

Ehdoton järjestys muuttuu

Vuonna 2007 numeroitiin kolme teliautoa poikkeuksellisesti kaksiakselisen kaluston keskelle välille 722-724. Pienkaluston sijoittaminen viimeisille numeroille päättyi vuonna 2009. Pikkubussit jäivät numerosarjojen keskelle (938-940), kun myöhemmin hankittuja täysikokoisia busseja sijoitettiin niiden jälkeen 941:stä eteenpäin.

Vuonna 2010 (tai siis oikeastaan jo 2009 syksyllä) siirryttiin taas nelinumeroisiin tunnuksiin 1001, 1002 jne. Uusi ennätys uuden vuoden numeroista vanhan vuoden puolella nähtiin syksyllä 2010. Silloin toimitettiin jo seuraavan vuoden autoja 1101, 1102 jne. ja näitä otettiin heti silloin jo linjaliikenteeseen.

Vuoden 2011 numeroinnissa pienkalustoa sijoitettiin edelleen sarjan keskelle (1119 ja 1120) ja jostain syystä näitä edeltävät numerot 1117 ja 1118 jäivät tyhjiksi. Muutamia teliautojakin sijoitettiin kaksiakselisten jälkeisille numeroille, joten ainoaksi pysyväksi periaatteeksi jäi, että kylkinumeron kaksi ensimmäistä merkkiä ovat liikennöintisopimuksen alkamisvuoden kaksi viimeistä numeroa.

Käytettynäkin hankittujen bussien numerointi muuttuu

Kuten aikaisemmin todettiin, annettiin käytettynä tulleelle kalustolle numerot hankintavuoden, ei vuosimallin mukaan. Tämäkin kuitenkin muuttui vuonna 2014. Silloin hankittiin Nobinalta kaksi 2006-mallista teliautoa. Vanhan käytännön mukaan ne olisivat saaneet tunnisteet 14xx-sarjasta. Nyt ne kuitenkin numeroitiinkin vuosimallinsa mukaisesti 600-sarjaan (619 ja 620).

Koiviston Auto Oy:n omistukseen

Joulukuussa 2015 Helsingin Bussiliikenne Oy myytiin Koiviston Auto Oy:lle. HelB jäi kuitenkin toimimaan vanhalla nimellään. Hieman ennen kaupantekoa toimitettiin juuri ensimmäiset vuoden 2016 alusta alkavien liikennöintisopimusten uudet bussit. Ne numeroitiin HelBin tyyliin 1601:stä alkaen.

Ainakin vielä vuonna 2017 uusille isännille kelpasivat HKL-HelB-systeemin mukaiset numerot. Uudet bussit saivat tunnisteensa 1701:sta alkaen. Nyt tosin kaksiakseliset sijoitettiin ensin, ja sitten vasta telit.