Suomen rekisterikilvet

Tämä tarina kertoo suomalaisten rekisterikilpien kirjainsarjoista eli miten tunnukset muodostuvat ja mitä rekisterikilpi kertoo autosta. Käsittelyssä ovat tavalliset henkilöautojen ym. rekisterit. Puolustusvoimien-, Ahvenanmaan-, traktori- tai koekilvet eivät ole mukana.

Alkuajat

Suomen ensimmäisiä autoja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alkupuolella ei ilmeisesti rekisteröity mitenkään. Vuodesta 1907 alkaen autoihin ilmestyivät numeroita sisältävät kilvet. Yksityis- ja ammattiautoissa käytettiin erilaisia laattoja, ja väritykset vaihtelivat paikkakunnittain. Sen jälkeen siirryttiin kaupunkikohtaisiin kilpiin vuonna 1911. Niihin merkittiin numerotunnus ja kaupungin nimi. Kuitenkin jo vuonna 1915 siirryttiin uuteen malliin, jossa näkyi kirjaintunnus ja numeroita. Helsingin tunnuksena käytettiin A-kirjainta, mutta muiden alueiden tunnuskirjaimista ei ole tarkkaa tietoa. Kilpien värityksistä on eri lähteissä ristiriitaista tietoa.

Itsenäisyyden alkuaika

Suomen itsenäistyi vuonna 1917. Kilvet olivat olleet ainakin jossain määrin paikkakuntakohtaisia, joten isäntämaan vaihtuminen Venäjästä Suomeksi ei vaikuttanut rekisterikilpiin mitenkään.

Vuonna 1922 tuli voimaan asetus autojen katsastuksesta ja rekisteröinnistä. Uudet kilvet olivat valkoisia mustilla merkeillä. Ensimmäinen merkki oli edelleen kirjain, jota seurasi nyt yhdestä neljään numeroa (A 1234). Kirjain oli läänintunnus. Muista poiketen Viipurin- ja Vaasan läänin tunnukset olivat kaksikirjaimisia (VI / VA). Takakilven yhteydessä käytettiin verokilpeä, joka sisälsi vuosiluvun ja joka vaihdettiin vuosittain.

Läänintunnukset: U = Uudenmaan lääni (poislukien Helsingin kaupunki), A = Helsinki, T = Turun ja Porin lääni, H = Hämeen lääni, VI = Viipurin lääni, M = Mikkelin lääni, K = Kuopion lääni, VA = Vaasan lääni ja O = Oulun lääni.

Uusittu kilpimalli 1926

Vuosien 1926 - 29 kilpenä käytettiin edelleen valkopohjaista mallia, mutta nyt myös edessä niitattiin peruskilpeen pieni lisäosa, johon ylimmäksi merkittiin pienillä numeroilla pääkilven numero-osa ja sen alapuolelle vähän suuremmilla numeroilla vuosiluku. Lisäkilpi vaihdettiin vuosittain ja se oli parillisina vuosina valkopohjainen ja parittomina vuosina sininen valkoisilla numeroilla.

Uudistettu malli 1930

rek_1930_600_x_450.jpg
Hämeen läänin kilpi vuodelta 1932.

Vuonna 1930 kilpimalli uudistui täysin. Lisäkilvistä luovuttiin ja nyt kilvet vaihdettiin kokonaisuudessaan vuosittain, tunnuksen pysyessä kuitenkin samana. Uuden mallin vasempaan yläreunaan merkittiin vuosiluku kahdella numerolla ja niiden alle sijoitettiin pyöreä paikka katsastusleimalle. Näiden oikealle puolelle laitettiin varsinainen tunnus koko kilven korkuisena. Kirjaimen ja numeroiden väliin merkittiin väliviiva. Nyt parillisina vuosina käytettiin mustia kilpiä ja parittomina vuosina valkopohjaisia.

Nykyinen kirjasinmalli käyttoon 1935

Vuonna 1935 esiteltiin jälleen uusi malli, jossa kilpi oli edellistä leveämpi. Kirjasintyyppi vaihtui sellaiseksi, mikä tänäkin päivänä on käytössä.

Untitled-1_600_x_444.jpg
Turun ja Porin läänin kilpi vuodelta 1936.

Vuonna 1938 Oulun läänistä erotettiin Lapin lääni, joka sai L-tunnuksen. Jossain vaiheessa Viipurin läänin tunnukseksi muutettiin V (ei enää VI).

Vuosittainen vaihtaminen päättyy

Välirauhan aikana vuonna 1940 kilvet vielä vaihdettiin uusiin vakiintuneen systeemin mukaisesti. Sen jälkeen kuitenkin vuoden 1940-kilvet jäivät pysyviksi vuoteen 1949 asti. Sota-aikana oli muutakin tekemistä, kuin vaihdella rekisterikilpiä uusiin. Sen sijaan auton vaihtaessa kotilääniä, piti kilpi edelleen vaihtaa uuden läänin tunnukseen. Vuosilukua ei tässä tapauksessa kilpiin merkitty.

Sodan jälkeen

Viipurin läänin rippeistä perustettiin Kymen lääni, joka sai tunnuksen R. Vaasan lääni sai nyt Viipurin läänissä käytössä olleen V-tunnuksen.

Käytössä olleet läänintunnukset olivat siis: A, H, K, L, M, O, R, T, U ja V.

Sotaa edeltävään kilpien vuosittaiseen vaihtamiseen ei enää palattu. Kaikesta oli pulaa, myös pellistä, jota olisi tarvittu jatkuvasti uusiin kilpiin. Värinvaihto sen sijaan jatkui. Vuosien 1946 ja 1948 kilvet olivat siis mustapohjaisia, ja vuoden 1947 ja vuoden 1949 vanhanmalliset kilvet ilmeisesti valkopohjaisia.

Kaksikirjaimiset uudet kilvet 1949

Vuosikymmenen lopulla autoja kulki liikenteessä jo niin paljon, että vanha järjestelmä alkoi käydä kömpelöksi. Ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä jaettiin jo viisinumeroisia kilpiä (A-12345). Vuoden 1949 syksyllä rekisterikilpijärjestelmä uusittiin täysin. Uusiin kilpiin sijoitettiin nyt kaksi kirjainta ja enintään kolme numeroa (AB-123). Vuosilukua tai katsastusleimaa ei enää käytetty.  Kilpi oli nyt aina mustapohjainen valkoisilla merkeillä. Ensimmäinen kirjain kertoi läänin ja toinen kirjain oli aakkosittain juokseva. Kirjaimia Q, W, Å, Ä ja Ö ei käytetty ja X toisena kirjaimena varattiin takseille.

rek_1949_600_x_450.jpg
Helsingin kilpi vuodelta 1952.

Tämä uudistus oli viimeinen täydellinen kilpivaihdos, kaikki autot saivat siis uuden järjestelmän mukaiset kilvet. Uusien kilpien vaihto sujui kuitenkin melko hitaasti ja aivan aluksi uudenmallisia kilpiä laitettiin vain uusiin autoihin. Viimeiset vanhanmalliset laatat saatiin vaihdettua vasta vuonna 1953.

Vaihto-operaatio suoritettiin seuraavan periaatteen mukaisesti (esimerkkinä Helsingin A-tunnukset): Jos vanhan tunnuksen numero oli 999 tai pienempi, oli uusi kilpi AA ja sama numero. Jos vanhaan tunnukseen sisältyi neljä- tai viisi numeroa, määräytyi uuden kilven toinen kirjain ja numerot vanhan kilven tuhatluvun mukaan. Jos vanhan kilven tuhatluku oli 1 tuli uuteen kilpeen AB ja numeron kolme viimeistä numeroa. Jos tuhatluku oli 2 tuli uuteen kilpeen AC jne.

Esimerkkejä: A-256 > AA-256. H-1360 > HB-360, T-2004 > TC-4, T-10949 > TK-949 jne. Ainakin Helsingissä ja Turun ja Porin läänissä oli kilpiä 12-tuhannen numeroilla, joten näillä alueilla pelkästään vanhojen autojen kilvillä päästiin tunnuksiin AM / TM. 

Edelleen oli voimassa sääntö, että mikäli auto vaihtoi kotilääniä, piti se aina rekisteröidä uudestaan uuden läänin kilpiin.

Toiset läänintunnuskirjaimet

Uusi järjestelmä kului perusmuodossaan nopeasti loppuun, ja jo vuonna 1952 saavutettiin Helsingissä AZ. Niinpä Helsinki sai toisen tunnuskirjaimen B. AZ-999-kilpeä seurasi siis BA-1. Seuraavana alkuperäissarjan loppuun pääsi Turun ja Porin lääni vuonna 1954 ja T sai seuraajakseen E:n. Sen jälkeen olivat vuorossa Hämeen lääni 1955 (H > I), Vaasan lääni 1956 (V > Y) ja Uudenmaan lääni 1958 (U > Z).

Ä- ja Ö-kirjaimet väliaikaisesti käyttöön 1959

Vanhojen vapautuneiden tunnusten uusiokäytöstä huolimatta alkoi kirjainyhdistelmistä olla pulaa 1950-luvun lopulla. Vuonna 1959 Helsingissä saavutettiin BZ ja Hämeen läänissä IZ. Myös niissä lääneissä, joissa käytettiin vain yhtä alkukirjainta, alkoi loppu häämöttää. Siksi otettiin Ä- ja Ö-kirjaimet käyttöön toisena kirjaimena (esimerkiksi Helsingissä AÄ, AÖ, BÄ ja BÖ). Näitä jaettiin vuosina 1959 - 62, ei ilmeisesti kuitenkaan Mikkelin läänissä. Lapin läänissä LÖ-tunnusten jako jatkui vielä 1963.

Lisää läänintunnuksia

Kuopion lääni sai 1950-luvun lopulla K:n rinnalle tunnuskirjaimen S. SA tosin varattiin puolustusvoimien käytöön. KZ-999-kilpeä seurasi siis SB-1. Turun ja Porin läänissä, Helsingissä ja Hämeen läänissä siirryttiin jo kolmanteen alkukirjaimeen. Turun ja Porin läänin kolmanneksi alkukirjaimeksi tuli F vuonna 1960, Helsingissä C vuonna 1961 ja Hämeen läänissä N. Näitä tunnuksia jaettiin kuitenkin hyvin rajoitetusti. Pisimmälle pääsi Turun ja Porin lääni, ainakin yhdistelmään FN. Helsingissä jaettiin vain CA, CB ja CE ja Hämeen läänissä ilmeisesti vain NA.

Kymen läänissä jatkettiin R:n jälkeen G-alkuisilla kilvillä vuonna 1961.

Uudet läänit ja valkoiset raamit

Vuonna 1960 rekisterikilpien ulkonäkö koheni, kun käyttöön otettiin valkoiset kehykset mustan kilven ympärillä. Suomi sai myös kaksi uutta lääniä, Keski-Suomen läänin, joka erotettiin Vaasan läänistä sekä Pohjois-Karjalan läänin, joka erotettiin Kuopion läänistä. Keski-Suomi sai tunnuksekseen X:n ja Pohjois-Karjala Kuopion läänissä vähän aikaa käytössä olleen S:n. Uuden järjestelyn jälkeen Kuopion lääni pärjäsi taas pelkillä K-alkuisilla tunnuksilla. Uusien läänien perustaminen oli tiedossa jo 1950-luvun lopulla. Niinpä Kuopion läänissä jaettiin 1950-luvun lopulla (erään tiedon mukaan) S-alkuisia kilpiä nimenomaan niillä alueilla, jotka olivat siirtymässä uuteen perustettavaan Pohjois-Karjalan lääniin. Näin näissä autoissa ei tarvinnut vaihtaa kilpiä uusiin vuonna 1960.

rek_1960.jpg
Helsingin C-kilpi vuodelta 1961.

Taksien X-päätteiset tunnukset alkoivat vapautua yleiseen käyttöön ja taksien rekisterikilpien ympärille laitettiin paksut oranssiraamit.

Läänintunnuskirjaimet 1960-luvun alussa olivat: A, B, C, E, F, G, H, I, K, L, M, N, O, R, S, T U V, X Y ja Z.

D, J, P, Q, W, Å, Ä ja Ö eivät siis voineet olla rekisterikilven ensimmäisenä kirjaimena. Q, W, Å, Ä ja Ö-kirjaimia ei kilvissä muutenkaan käytetty (poikkeuksena Ä ja Ö rajoitetun ajan) ja P:tä käytettiin perävaunujen kilvissä.

Uudet tunnukset vuosittain eri lääneissä 1952 - 61
Uusien tunnusten lisäksi jaettiin käytöstä poistettujen vanhojen autojen tunnuksia uudestaan.

Vuosi A, B,C H, I, N K (S) L M O
1952 AS-AZ,BA HR-HS ? L?-LF ME-MF ?
1953 BB ? ? LG ? O?-OD
1954 BC-BE HT-HY ? LH-LI ? OE-O?
1955 BE HZ, IA-IB ?-KC LJ-LK MG-MH O?-OK
1956 BF-BL IC-IJ KD-KH LL MI-MJ OL-O?
1957 BM-BR IK-IN KI-KR ? MK ?
1958 BS-BV IO-IU ? LM-LO ML-MM O?-OS
1959 BX,BZ, AÄ,AÖ HÄ,HÖ,IV-IZ KS-KU?,SA,SB LP MN-MP OT-OY
1960 BÄ, BÖ IÄ, IÖ KV? LR-LS MR-MS OZ-OÄ
1961 CA-CE NA ? LT-LV MT-MV

Vuosi R S T, E U, Z V, Y X
1952 RJ-RL T?-TS UK-UL ?
1953 ? TT-T? UM-UN V?-VS
1954 ? T?-TZ,EA-EF ? VT
1955 RM-RN EG-EM UO-UR VU-V?
1956 RO EN-EU US V?-VZ,YA
1957 RP ? UT-UY YB-YI
1958 RR-RU EV UZ, ZA-ZC YJ-YL
1959 ? TÄ? ZD-ZH YM-YV
1960 RV S?-SK TÄ, TÖ, EY-EÖ, FA-FB ZI-ZK YX-YÄ XA-XO
1961 RY-RÖ SL-SM FC-FN UÄ, ZL-ZP XP-XS

Lähde: Jouko Nykänen, Hetku-lehti 3/82.

Kolmikirjaimiset tunnukset 1962

Vuonna 1962 siirryttiin kilpijärjestelmässä uuteen versioon, jossa kahden kirjaimen ja enintään kolmen numeron sijasta käytettiin nyt kolmea kirjainta ja enintään kahta numeroa (ABC-12). (Vanhojen tunnusten uusiokäytössä jaettiin toki edelleen myös AB-123-tyyppiä). Ensimmäisenä uudistettuun systeemiin siirryttiin Helsingissä (AAA-1...AAA-99, AAB, AAC jne.) sekä Hämeen- (HAA...), Oulun (OAA...) ja Turun ja Porin (TAA...) läänissä. Vuonna 1963 mukaan tulivat Mikkelin- ja Lapin lääni. Vuonna 1964 vuorossa olivat Uudenmaan-, Kuopion ja Keski-Suomen läänit. Vuonna 1965 kolmikirjaimiset tunnukset esiteltiin Vaasan läänissä. Kymen läänissä sen sijaan jaettiin vasta aloitettuja kaksikirjaimisia G-kilpiä ja kolmikirjaimisiin siirryttiin vasta 1966. Niitä ei kuitenkaan aloitettukaan R-kilvillä vaan G-alkuisina.

Ensimmäiset läänintunnuskirjaimet kuluivat jälleen pian loppuun ja pian tarvittiin taas toisia alkukirjaimia. Tämä tapahtui seuraavasti: Helsinki (A > B) 1965, Hämeen lääni (H > I) 1965, Turun ja Porin lääni (T > E) 1965, Uudenmaan lääni (U > Z) 1967 ja Vaasan lääni V > Y) 1969.

1960-luvun lopulla Helsinki, Turun ja Porin- sekä Hämeen lääni saavuttivat BZZ / EZZ / IZZ. Kolmansia läänintunnuksia ei nyt otettu käyttöön vaan rekisteröintejä jatkettiin vanhojen käytöstä poistuneiden tunnusten järjestelmällisellä uudelleenkäytöllä. Tämä tiesi tylsää aikaa niille kilpibongareille, jotka vuosikausia olivat hakeneet sitä tuoreinta tunnusta. Rekisteritunnushan kertoi myös karkeasti sen, minä vuonna auto oli rekisteröity (jos siis auto sai "neitseellisen" kirjainyhdistelmän).

Mikkelin- ja Keski-Suomen lääni saavuttivat MZZ ja XZZ vuonna 1971. Koska toista läänintunnusta ei ollut jatkettiin sielläkin vanhoilla tunnuksilla. Kuopion läänissä koettiin sama vuonna 1972.

Jaetut uudet tunnukset vuosittain eri lääneissä 1962 - 71

Edelleen jaettiin uudelleen vanhoja käytöstä poistettujen autojen tunnuksia. Taulukkoon merkitty +++, jos jaettu vain näitä tunnuksia.

Helsinki, Hämeen-, Kuopion-, Lapin-, Mikkelin- ja Oulun läänit

Vuosi A, B H, I K L M O
1962 AAA-AEG HAA-HGE KY-KÖ LV-LÄ MV-MZ OÖ,OAA-OCP
1963 AEG-AHZ HGE-HLJ ? LÄ,LÖ,LAA-LAL MZ,MAA-MBE OCP-OFP
1964 AHZ-APC HLJ-HPS KAA-KBN LAL-LDA MBE-MET OFP-OJL
1965 APC-AZZ,BAA-BBI HPS-HZZ KBN-KCO LDA-LFN MET-MHE OJL-ONP
1966 BBI-BHD HZZ,IAA-IGK KCO-KIT LFN-LHU MHE-MKC ONP-OTM
1967 BHD-BSD IGK-IRR KIT-KLN LHU-LKD MKC-MMP OTM-OZS
1968 BSD-BZZ IRR-IZZ KLN-KNZ LKD-LMH MMP-MRV OZT-OZZ
1969 +++ +++ KNZ-KSA LMH-LOX MRV-MTD +++
1970 +++ +++ KSA-KVP LOX-LSR MTD-MXV +++
1971 +++ +++ KVP-KZH LSR-LVE MXV-MZZ +++

Kymen-, Pohjois-Karjalan-, Turun ja Porin-, Uudenmaan-, Vaasan- ja Keski-Suomen läänit

Vuosi R, G S T, E U, Z V, Y X
1962 GA-GD SM-SP TAA-T?? ZP-ZY +++? XS-XX
1963 GD-GH SP-SS ? ? +++? XX-XZ
1964 GH-GN SS-SZ ? ZZ, UAA-UGG +++? XZ, XAA-XDS
1965 GN-GY SZ, SAA-SBB T??-TZZ, EAA-EFA UGG-UNX VAA-VIG XDS-XEC
1966 GY-GZ, GAA-GEC SBS-SDP EFA-EON UNX-UYR VIG-VOX XEC-XJF
1967 GEC-GHV SDP-SGC EON-EYT UYR-UZZ, ZAA-ZFN VOX-VSJ XJF-XLZ
1968 GHV-GLK SGC-SHB EYT-EZZ ZFN-ZOS VSJ-VZO XLZ-XOE
1959 GLK-GPR SHB-SJN +++ ZOS-ZZZ VZO-VZZ XOE-XSP
1970 GPR-GVK SJN-SMC +++ +++ +++ XSP-XXA
1971 GVK-GXY SMC-SNX +++ +++ +++ XXA-XZX

Lähde: Jouko Nykänen, Hetku-lehti 3/82.

Esimakua uudesta järjestelmästä 1971

Syksyllä 1971 toteutettiin muutos, jossa kilpeä ei enää tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Rekisterikilpi kertoi siis tästä lähtien sen, missä auto oli viimeksi rekisteröity, mutta ei enää välttämättä auton omistajan kotilääniä.

Uusi järjestelmä 1972

Vuonna 1972 esiteltiin täysin uudenmalliset rekisterikilvet. Kilpi oli nyt valkoinen heijastavapohjainen mustalla raamilla. Peruskilpeen sijoitettiin aina kolme kirjainta ja kolme numeroa (ABC-123). Pienin luku oli siis 100. Kirjasinmalli pysyi entisenä.

rek_1972.jpg
Helsingin tunnus vuodelta 1976.

Kilpiä jaettiin edelleen läänintunnusten mukaan, mutta kuten 1971 päätettiin, kilpeä ei tarvinnut vaihtaa auton vaihtaessa kotilääniä. Uutta oli myös se, että kirjaimia D, F, G, I, Y ja Z ei enää tunnuksissa käytetty. Vapautuneita vanhoja yhdistelmiä ei enää jaettu, vaan kilvissä edettiin koko ajan uusin tunnuksin eteenpäin.

Uudet valkopohjaiset kilvet otettiin käyttöön asteittain vuosien 1972 - 73 aikana, esimerkiksi Helsingissä toukokuussa 1972 ja Uudellamaalla vuoden 1973 alussa.

"Amerikkalaiset" kilvet 1973

Uusi kilpi oli leveämpi kuin aikaisemmin. Tämä aiheutti ongelmia niissä autoissa (etupäässä amerikkalaisissa), joissa rekisterikilvelle varattu tila jätettiin hyvin pieneksi. Useissa muissa maissa kilvet olivat vielä paljon leveämpiä kuin Suomessa, mutta muualla oli usein mahdollista saada kilpi pystymallisena kaksirivisenä. Suomessa tämä ei ollut kuitenkaan tuohon aikaan mahdollista.

rek_n_1980_600_x_450.jpg
"Amerikkalainen" kilpi.

Ongelma ratkaistiin aluksi siten, että autot joihin uusi kilpi ei mahtunut, saivat edelleen vanhanmalliset mustapohjaiset viisimerkkiset kilvet. Vuonna 1973 otettiin perusjärjestelmän rinnalle vaihtoehtoinen systeemi valkoisilla kilvillä. Näihin sijoitettiin kaksi kirjainta ja enintään kolme numeroa. Ensimmäisenä kirjaimena käytettiin N-kirjainta. Jako aloitettiin jostain syystä yhdistelmästä NK (vaikka aikoinaan Hämeen läänissä jaettiin ilmeisesti vain tunnusta NA). NX:ään päästyä jatkettiin tunnuksilla NA...NJ ja sen jälkeen kolmikirjaimisilla NAA, NAB jne.

Näitä kilpiä kutsuttiin rekisteritunnuksista kiinnostuneiden piirissä joskus amerikkalaisiksi. Tämä johtui kilpien pienehköstä koosta (USA:ssa rekisterikilvet ovat hyvin pienikokoisisa), sekä siitä, että näitä laattoja asennettiin eniten juuri amerikkalaisiin autoihin.

Kuntakohtaiset kirjainyhdistelmät

Helsinki oli ainoa paikka, jossa rekisteritunnukset etenivät selkeästi aakkosjärjestyksessä. Helsinki muodosti oman kilpialueensa ja jakopaikkoja oli vain yksi. Muualla Suomessa kunkin läänintunnuksen jakoalueena oli koko lääni. Kussakin läänissä saattoi olla useita eri jakopisteitä (poliisipiirejä) ja jokainen jakopaikka sai oman "pinonsa" kilpiä omilla kirjainyhdistelmillään. Yksi jakopaikka sai ison kasan jotain tiettyä kirjainyhdistelmää tai jopa muutamaa peräkkäistä tunnusta. Näitä sitten jaettiin useita kuukausia, vaikka samassa läänissä jossain toisella paikkakunnalla jaettiin jo huomattavasti tuoreempaa tunnusta.  Esimerkiksi Hämeen läänissä saatettiin Lahdessa jakaa aivan eri tunnuksia kuin Tampereella. Myös pääkaupunkiseudulla pystyi erottamaan Espoossa rekisteröidyt autot vantaalaisista. Kun esimerkiksi Espoossa jaettiin 1978 - 79 mm. tunnuksia UKA, UKB ja UKC jaettiin Vantaalla samaan aikaan jo UKE, UKH ja UKJ. UKC:n jälkeen oli Espoon seuraava yhdistelmä UKN.

Toiset läänintunnuskirjaimet

Vanhan tavan mukaan otettiin toiset läänintunnuskirjaimet jälleen käyttöön, kun alkuperäisen tunnuksen yhdistelmät kuluivat loppuun. Ensimmäisenä tämä tapahtui Helsingissä (B) ja Turun ja Porin läänissä (E) vuoden 1985 lopulla. Vuonna 1987 olivat vuorossa Uudenmaan- ja Hämeen lääni. Niiden toiset tunnukset olivat Z ja I. Näitähän ei kilvissä nyt käytetty, mutta ne otettiin kuitenkin alkukirjaimiksi. Aakkosittain juoksevina toisina ja kolmansina kirjaimina niitä ei edelleenkään käytetty.

Tässä vielä kertauksena läänintunnukset vuoteen 1989 saakka: Helsinki = A, B, C (C ei valkoisten kilpien aikana), Hämeen lääni = H, I, N (N ei valkoisten kilpien aikana), Kuopion lääni = K, Lapin lääni = L, Mikkelin lääni = M, Oulun lääni = O, Kymen lääni = R, G (G ei valkoisten kilpien aikana), Pohjois-Karjalan lääni = S, Turun ja Porin lääni = T, E, F (F ei valkoisten kilpien aikana), Uudenmaan lääni (poislukien Helsinki) = U, Z, Vaasan lääni = V, Keski-Suomen lääni = X.

Uusin jaettu tunnus kussakin läänissä vuonna 1989 ennen järjestelmän muutosta

BNP, IHE, KLO, LLH, MJV, OSO, RPC, SJJ, ELP, ZHO, VUO ja XMB.

Vuosittain jaossa olleet uudet kirjainyhdistelmät lääneittäin 1972 - 89

Taulukko ei sisällä N-alkuisia "amerikkalaisia" kilpiä.

Vuosi Helsinki Hämeen lääni Kuopion lääni Lapin lääni Mikkelin lääni Oulun lääni
1972 AAA-AAT HAA-HAS KZH-KZZ* LVE-LVX* MAA-MAB OAA-OAH
1973 AAU-ACH HAT-HBU KAA-KAO LAA-LAO MAC-MAM OAJ-OAX
1974 ACJ-AEH HBV-HEA KAP-KBA LAP-LAV MAN-MAT OBA-OBS
1975 AEJ-AHL HEB-HHE KBB-KBM LAX-LBL MAU-MBE OBT-OCS
1976 AHM-AJL HHH-HJH KBN-KBT LBM-LBT MBH-MBM OCT-OEK
1977 AJM-AKO HJJ-HKL KBU-KCC LBU-LCC MBN-MBS OEL-OET
1978 AKP-ALM HKM-HLK KCE-KCM LCE-LCK MBT-MBX OEU-OHL
1979 ALN-AMP HLL-HMM KCN-KCT LCL-LCT MCA-MCJ OHM-OJA
1980 AMR-AMT HMN-HNL KCU-KEB LCU-LEB MCK-MCR OJB-OJP
1981 AMU-APA HNM-HOL KEC-KEN LEC-LEL MCS-MCX OJR-OKH
1982 APB-ARR HOM-HPV KEO-KHA LEM-LEV MEA-MEJ OKJ-OLK
1983 ARS-ATK HPX-HSB KHB-KHP LEX-LHR MEK-MEN OLL-OMB
1984 ATL-AVB HSC-HTL KHR-KHV LHS-LJA MEO-MEX OMC-OMU
1985 AVC-AXX, BAA-BAE HTM-HUP KHX-KJL LJB-LJO MHA-MHL OMV-ONS
1986 BAH-BCJ HUR-HXH KJM-? LJP-? MHM-? ONT-?
1987 BCK-BHR HXJ-IAA ? ? ? ?
1988 BHS-BKT IAB-? ? ? ? ?
1989** BKU-BNP IE?-IHE KL?-KLO LL?-LLH MJ?-MJV OS?-OSO

* Vanhanmallisten mustapohjaisten kilpien tunnuksia
** syyskuun loppuun saakka

Vuosi Kymen lääni P.-Karjalan l. Turun ja Porin l. Uudenmaan lääni Vaasan lääni Keski-S. lääni
1972 GXY-GZZ* SNX-SPV* TAA-TBE +++* VAA-VAJ XAA-XAC
1973 RAA-RAR SAA-SAL TBH-TCT UAA-UBK VAK-VBH XAE-XAN
1974 RAS-RBB SAM-SAP TCU-TEX UBL-UCL VBJ-VCA XAO-XBA
1975 RBC-RBT SAR-SAX THA-TJN UCM-UES VCB-VCP XBB-XBM
1976 RBU-RCH SBA-SBH TJO-TKP UET-UHP VCR-VEP XBN-XBU
1977 RCJ-RCX SBJ-SBM TKR-TLX UHR-UJR VER-VHL XBV-XCC
1978 REA-REE SBN-SBT TMA-TNA UJS-UKP VHM-VJC XCE-XCN
1979 REH-REV SBU-SCB TNB-TOA UKR-ULO VJE-VJP XCO-XEA
1980 REX-RHH SCC-SCH TOB-TPE ULP-UMU VJR-VKO XEB-XEN
1981 RHJ-RJA SCJ-SCP TPH-TRR UMV-UOA VKP-VLL XEO-XEU
1982 RJB-RJR SCR-SCX TRS-TTE UOB-UPS VLM-VMO XEV-XHJ
1983 RJS-RKL SEA-SEH TTH-TUN UPT-USH VMP-VNH XHK-XHR
1984 RKM-RLB SEJ-SEN TUO-TXV USJ-UTX VNJ-VOJ XHS-XJH
1985 RLC-RLP SEO-SEV TXX,EAA-EAR UUA-UUO VOK-VPJ XJJ-XJT
1986 RLR-? SEX-? EAS-? UUP-? VPK-? XJU-?
1987 ? ? ? ?-UXX, ZAA-ZBB ? ?
1988 ? ? ? ZBC-? ? ?
1989** RO?-RPC SJ?-SJJ EL?-ELP ZE?-ZHO VU?-VUO ?-XMB

Lähde: mm. Jouko Nykänen, Hetku-lehti 3/84, omat havainnot jne.

Nykyinen rekisterikilpijärjestelmä 1989

Nykyinen kilpijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön syksyllä 1989. Sen täydellinen selittäminen ja ymmärtäminen on hyvin työlästä, niin sekava se on. Jos halutaan rajusti yksinkertaistaa niin voidaan sanoa, että nykyinen peruskilpi koostuu tietojärjestelmän satunnaisesti valitsemasta kolmesta kirjaimesta ja kolmesta numerosta.

Tosiasiassa kirjainyhdistelmiä ei jaeta täysin sattumanvaraisesti, vaan jokainen alkukirjain etenee omalla tavallaan. Seuraavassa käydään läpi nykyisen kirjainjärjestelmän saloja.

rekist_1989.jpg
Nykyjärjestelmän alkuajan kilpi vuodelta 1990.

Uudessa järjestelmässä rekisterikilven ulkonäkö pysyi aluksi täysin samanlaisena kuin aikaisemminkin, mutta kirjainjärjestelmä muuttui täysin toisenlaiseksi. Ensimmäinen eroavaisuus oli se, että aikaisemmin ylihypätyt kirjaimet F, G, I, Y ja Z otettiin takaisin käyttöön. Toinen eroavaisuus oli se, että läänintunnuksia ei enää käytetty. Kilven ensimmäisenä kirjaimena saattoi olla mikä tahansa rekisterikilvissä käytetty kirjain, mutta tunnusten eteneminen riippui siitä, oliko alkukirjain ollut aikaisemmin läänintunnus vai ei. 

Yksinkertaisimmin lähtivät liikkeelle ne sarjat, joissa alkukirjaimena oli sellainen kirjain, jota ei käytetty edellisessä systeemissä läänintunnuksena. Tällaisia olivat C, F, G, J, N ja Y. Näiden jako aloitettiin C-kirjaimesta, ja ne etenivät aivan normaalisti aakkosittain, esimerkiksi CAA-100, CAA-101...CAA-999, CAB, CAC, CAE jne. CAZ:n jälkeen jatkettiin CBA, CBB jne.

Ne alkukirjaimet, jotka olivat aikaisemmin läänintunnuksia, lähtivät liikkeelle eri tavalla. Näillä alkukirjaimilla alettiin käyttää edellisessä järjestelmässä ylihypättyjä sarjoja. Ensimmäinen kirjain, jota aikaisemmin ei käytetty, mutta nyt käytettiin oli F. Näin esimerkiksi A-kilpiä alettiin jakaa AFA, AFB, AFC, AFE jne. AFZ:n jälkeen jatkettiin yhdistelmällä AGA, AGB, AGC...AGZ. Seuraavat kierrokset olivat AIA...AIZ, AYA...AYZ ja AZA...AZZ.

Kilpiä jaettiin alkukirjaimittain siten, että aina kerrallaan oli jaossa n. 4-5 alkukirjainta. Aluksi siis jaettiin A-, B-, C- ja E- (ehkä myös vielä F-) alkuisia kirjainyhdistelmiä. Jonkin ajan päästä siirryttiin jakamaan seuraavaa ryhmää, eli G-, H, I- jne. alkuisia kilpiä. Mikään ei kuitenkaan ollut ehdotonta, ja tietojärjestelmä saattoi myös välillä poiketa vakiosysteemistä.

Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, käytettiin aluksi myös muunlaisia kirjainyhdistelmiä. Jokaisessa läänissä jäi nimittäin yli kilpiä, jotka tehtiin ko. lääniä varten, mutta joita ei ehditty julkaista vanhan järjestelmän aikana. Niitä jaettiin vuoden 1989 lopulla ja vuonna 1990 vakiotunnusten rinnalla. Tällaisia tunnuksia olivat BNR - BNX, ELR, ELS, ELT, IHC (ei IHE), IHH, IHJ, IHK, KLP - KLT, LLJ, MJX, MKA - MKC, OSP, OSR, OSS, (RPC), RPH, RPJ, RPK, SJK - SJX, VUP - VUU, XMC, XME, XMH, XMJ, ZHP, ZHR, ZHS ja ZHT.

Tunnusten jaossa havaittiin jonkin verran epämääräisyyttä ja raja läänissä jaetun- ja valtakunnallisen tunnuksen välillä oli häilyvä. Esimerkiksi RPE jaettiin vielä kokonaan Kymen läänissä, kun taas osa RPC-yhdistelmästä oli jaossa läänintunnuksena, osa valtakunnallisena.

Alkuaikoina kilpien jako noudatti melko hyvin aakkosjärjestystä, mutta 1990-luvulla havaittiin F-alkuisissa kilvissä normaalikaavasta poiketen tunnuksia FFE ja FFL. 

Uudessa järjestelmässä henkilöauton ostaja ei enää mitenkään voinut vaikuttaa siihen, minkä kirjainyhdistelmän auto sai. Jokainen kulkuneuvohan sai kilpensä jo tuontisatamassa. Toista oli ennen, kun autoansa rekisteröivä henkilö saattoi ainakin jonkin verran esittää toivomuksia siitä, minkä kilven poliisivirkailija pinosta antoi. Moni bussiyhtiö myös halusi käyttää bussin kylkinumeroon täsmäävää rekisterikilpeä. Tämäkään ei aluksi enää ollut mahdollista uudessa systeemissä.

"Amerikkalaiset" kilvet

Kuten edelliselläkin kaudella, pieniä enintään viisimerkkisiä N-kilpiä jaettiin edelleen niihin autoihin, joihin normaalikilpi ei mahtunut. Aluksi käytettiin ylihypättyjä kaksikirjaimisia yhdistelmiä NF, NG, NI, NY ja NZ. Näitä seurasivat kolmikirjaimiset sarjat NFA...NFZ, NGA...NFZ jne. Myöhemmin alettiin ylihypättyjä yhdistelmiä käyttää vielä tehokkaammin. Se tapahtui siten, että kilven ensimmäisenä merkkinä käytettiin edelleen N-kirjainta, mutta nyt viimeinen merkki oli kiinteä F ja keskimmäinen kirjain juoksi aakkosittain. Siis NAF, NBF, NCF jne. Vastaavalla tavalla jaettiin sen jälkeen myös G-päätteisiä, I-päätteisiä jne.

Vuonna 1991 saatiin N-kilpien rinnalle myös J-alkuisia laattoja. Näistä tehtiin aina kolmikirjaimisia, mutta jako aloitettiin takaperoisessa järjestyksessä, siis JZZ, JZY, JZX...JZA, JYZ, JYY jne. N-kilpiä jaettiin vuoteen 1997 saakka, sen jälkeen käytettiin vain J-yhdistelmiä.

rek_j.JPG

Keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain

Vuonna 2000 alkoivat "läänintunnuskilvet" mennä entistä sekavammaksi. H-alkukirjaimen aakkosittainen jako pysäytettiin HYO:n kohdalle, ja jakoa jatkettiinkin F-päätteisenä siten, että keskimmäinen kirjain juoksi aakkosittain (kuten edellä jo selostettiin pienten N-kilpien kohdalla), siis HAF, HBC, HCF jne. Tätä jatkettiin kuitenkin vain HJF:ään saakka, sitten jatkettiin taas HYO:sta eteenpäin. Vuonna 2003 kuitenkin useimpien entisten läänintunnus-alkukirjainten kohdalla toteutettiin tämä F-päätteinen käytäntö. xY-kierroksen jako siis keskeytettiin xYO:n kohdalle (siis esimerkiksi LYO, MYO), ja siitä jatkettiin F viimeisenä kirjaimena. Esimerkkinä L: LAF, LBF, LCF, LEF, LHF, LJF, LKF, LLF, LMF, LNF, LOF, LPF, LRF, LSF, LTF, LUF, LVF, LXF. F-päätteisiä seurasivat G- (LAG...LXG), I- (LAI...LXI), Y- (LAY...LXY) ja Z-(LAZ...LXZ) päätteiset yhdistelmät. Myös H:ssa jatkettiin samaa systeemiä vuonna 2004 HKF:stä eteenpäin.

Tässäkin nähtiin kuitenkin poikkeuksia. K-, R- ja U-alkukirjaimet jatkoivatkin keskimmäisen kirjaimen juoksuttamisen eri tavalla. Näissä lähdettiin liikeelle tunnuksesta xKI. Esimerkkinä K: KKI KLI, KMI, KNI, KOI, KPI, KRI, KSI, KTI, KUI, KVI, KXI. Sitten Y-päätteiset- (KAY...KXY), Z-päätteiset (KAZ...KXZ) ja sen jälkeen vasta F- (KAF...KXF) ja G-päätteiset (KAG...KXG). Sitten vielä I-päätteisistä jakamatta jääneet KAI...KJI.

EU-kilvet 2001

rek_2001.JPG

EU-kilvet tulivat käyttöön 1.5.2001. Rekisterilaatta leveni entisestään, kun kilven vasempaan reunaan lisättiin sininen kaistale, johon sijoitettiin EU-tähdet ja Suomen maalyhenne FIN.

Uudenlaiset pikkukilvet

EU-lisäys tiesi myös pienten J-laattojen levenemistä, eikä niitä enää saatu yksirivisinä mahtumaan kaikkien autojen kilpitilaan. Niinpä nyt otettiin yhtenä vaihtoehtona käyttöön neliönmuotoiset kaksiriviset kilvet. Yläriville sijoitettiin kolme kirjainta, mutta alariville edelleen vain korkeintaan kaksi numeroa, vaikka nyt tilaa olisi ollut jopa nelinumeroiselle yhdistelmälle. 

Pikku-/neliökilvet saavuttivat JAA:n vuonna 2006. Nyt jatkettiin C-alkuisilla laatoilla ja edelleen takaperoisessa järjestyksessä. Samaan aikaanhan jaettiin normaalikokoisia C-alkuisia kilpiä normaalissa aakkosjärjestyksessä.

A-, E- ja H-poikkeukset

Kuten edellä kerrottiin, katkaistiin monien "läänikilpien" aakkosellinen jako xYO:n kohdalle (esim. IYO, LYO ym.), ja sen jälkeen jatkettiin F-päätteisillä yhdistelmillä. Tässäkin nähtiin kuitenkin poikkeuksia, esimerkiksi A ja E. Niillä jatkettiin AY.../EY... sarjat loppuun ja näiden perään jaettiin vielä AZ.../EZ... sarjatkin. Tämänkään jälkeen ei vielä siirrytty F-päätteisiin, vaan julkaistiinkin Z-päätteiset sarjat APZ...AXZ / EPZ...EXZ. Vasta tämän jälkeen aloitettiin A-kilvissä F-päätteiset sarjat. Sen sijaan E-kilvissä tätä ei tapahtunut vieläkään, sillä tietojärjestelmä keksikin alkaa jakaa tunnuksia EVT...EVX ja EXA...EXX. Vasta sitten olivat vuorossa EAF, EBF jne.

Myös H jatkoi A:n ja E:n tapaan aloitettuaan kuitenkin ensin F-päätteisen käytännön. Kuten edellä kävi ilmi, jaettiin H:n F-päätteisiä vain HJF:ään saakka, sen jälkeen jatkettiin siis HY- ja HZ-sarjoja, ja myös Z-päätteisiä HPZ, HRZ jne.

Jatkoa siitä, mihiin läänintunnuksissa jäätiin

Usean entisen läänintunnus-alkukirjaimen kohdalla on myöhemmin alettu jakaa uusia tunnuksia siitä, mihin aikanaan läänintunnuskaudella päästiin. Esimerkiksi B-kilpiä on jatkettu BNX:n jälkeen aakkosittain eteenpäin BOA:sta eteenpäin. Vastaavasti vaikkapa E-kilpiä on havaittu liikenteessä ELU, ELV, ELX, EMA, EMB jne.

Myöhempi kehitys

Vuonna 2013 saatiin vielä yksi pikkukilpiversio lisää, nk. muropakettikilpi. Se on sananmukaisesti pikkukilpi, eli sitä käytetään autoissa joissa rekisterikilven tila on rajoitettu sekä leveyden että korkeuden suhteen. Tässä mallissa ei käytetä EU-tunnuksia, vaan kilpi on valkoinen mustilla raameilla, sisältäen kuitenkin kolme kirjainta ja kolme numeroa.

rek_pikku_2010_l_0131_600_x_451.jpg
"Muropakettikilpi".

Vuosien vieriessä on Trafin tietojärjestelmä alkanut sotkea tunnusten järjestelmällistä jakamista ja kilpien seuraamisesta on tullut lähes kokopäiväistä puuhaa. Systeemi saattaa yhtäkkiä lopettaa jonkin kierroksen jakamisen ja hypätä suoraan seuraavalle kierrokselle tai poimia sieltä täältä jotain yksittäisiä yhdistelmiä.  Esimerkiksi I-päätteisten kilpien jako on keskeytetty ja hypätty Y-päätteisiin. Sitten tämäkin on keskeytetty ja siirrytty Z-päätteisiin. Sen jälkeen on I-, Y- ja Z-päätteisiä yhdistelmiä jaettu rinnakkain. B-kilvissä taas BOA - BOX, BPA - BPX-kierrosten jälkeen hypättiinkin BS-kierrokselle. Sitä jaettiin BSJ:n saakka, jonka jälkeen jakoon saatiin ylihypätty BR-kierros. Sitten havaittiin yllättäen BUJ- ja BUK-tunnuksia ja sen jälkeen BT-sarjaa.

Trafin järjestelmä haluaa käyttää kaikki mahdolliset kolmikirjaimiset yhdistelmät. Ensimmäisenä loppuun pääsi A vuonna 2009 (viimeisimpänä tunnuksena AOZ). Sitä seurasi H vuonna 2011 (HOZ). Nyt myös T, U ja V on jaettu kokonaan (TZZ / UZZ / VZZ). Muiden alkukirjainten vielä jakamattomia yhdistelmiä jaetaan yhä sekavammassa järjestyksessä.

Tällä hetkellä ollaan sellaisessa tilanteessa, että tietojärjestelmä on tavalla tai toisella sotkenut kaikkien alkukirjainten jakamisen, paitsi G:n. G lähti liikkeelle GAA:sta vuonna 1989 ja jatkaa edelleen järkähtämättömästi aakkosjärjestyksessä eteenpäin.

Sen verran tietojärjestelmä on alkanut joustaa, että nykyään saa kilpiin joissain tapauksessa esimerkiksi halutun numeron. Siinä ei kuitenkaan ole kysymys maksetuista kilvistä. Maksua vastaan voi saada minkä tahansa vapaana olevan yhdistelmän, kunhan siinä vain on kaksi tai kolme kirjainta ja yhdestä kolmeen numeroa.

Uusien tunnusten eteneminen vuosittain 1989 - 1999

Taulukot kertovat siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja tällä tunnuksella on saatettu ottaa käyttöön vasta seuraavana vuonna.

Ei sisällä "amerikkalaisia" kilpiä.

Taulukko A - G

Vuosi A B C E F G
1989* AFA-AFG BFA-BFG, BNR-BN? CAA-CAG EFA-EFG, ELR-ELT FAA-FAG GAA-GAG
1990 AFH-AFT BFH-BFT, BN?-BNX CAH-CAT EFH-EFM FAH-FAT GAH-GAP
1991 AFU-AFZ, AGA BFU-BFZ, BGA CAU-CBA EFN-EFX FAU-FBA GAR-GBA
1992 AGB-AGH BGB-BGH CBB-CBH EFY-EFZ, EGA-EGE FBB-FBH GBB-GBF
1993 AGI-AGK BGI-BGK CBI-CBK EGF-EGH FBJ-FBM GBG-GBJ
1994 AGL-AGN BGL-BGN CBL-CBO EGI-EGK FBN-FBP GBK-GBN
1995 AGO-AGY BGO-BGY CBP-CBT EGL-EGR FBR-FBX GBO-GBU
1996 AGZ, AIA-AIB BGZ, BIA-BIB CBU-CCB EGS-EGY FBY-FCE GBV-GCB
1997 AIC-AIO BIC-BIO CCC-CCO EGZ, EIA-EIL FCF-FCR GCC-GCL
1998 AIP-AIZ BIP-BIZ CCP-CCZ EIM-EIV FCS-FEB GCM-GCZ
1999 AYA-AYJ BYA-BYJ CEA-CEJ EIX-EIZ, EYA-EYG FEC-FEL GEA-GEC

* Loka - joulukuu

Taulukko H - M

Vuosi H I J K L M
1989** HFA-HFG IFA-IFG, IHC, IHH-IHK JAA-JAG KFA-KFC, KLP-KLU LFA-LFC, LLJ MFA-MFC, MJX-MKC
1990 HFH-HFT IFH-IFO JAH-JAR KFE-KFL LFE-LFL MFE-MFN
1991 HFU-HFZ IFP-IFX JAS-JBA KFM-KFX LFM-LFX MFO-MFV
1992 HGA-HGF IFY JBB KFY-KFZ, KGA LFY-LFZ, LGA MFX-MFZ, MGA
1993 HGG-HGJ IFZ, IGA-IGE JBC-JBH KGC-KGF LGB-LGH MGB-MGG
1994 HGK-HGN IGF-IGJ JBI-JBN KGG-KGL LGI-LGK MGH-MGK
1995 HGO-HGU IGK-IGR JBO-JBR KGM-KGS LGL-LGR MGL-MGR
1996 HGV-HGZ, HIA-HIB IGS-IGZ, IIA-IIB JBS-JBY KGT-KGZ LGS-LGY MGS-MGY
1997 HIC-HIL IIC-IIL JBZ-JCI KIA-KIJ LGZ, LIA-LII MGZ, MIA-MII
1998 HIM-HIZ, HYA-HYB IIM-IIY JCJ-JCS KIK-KIT LIJ-LIS MIJ-MIS
1999 HYC-HYL IIZ, IYA-IYI JCT-JCZ KIU-KIZ, KYA-KYE LIT-LIZ, LYA-LYC MIT-MIZ, MYA-MYC

Taulukko N - T

Vuosi N O R S T
1989** NAA-NAC OFA-OFC, OSP-OSS RFA-RFC, RPC, RPH, RPJ, RPK SFA-SFC, SJK-SJO? TFA-TFC
1990 NAE-NAK OFE-OFK RFE-RFJ SFE-SFK, SJP?-SJX TFE-TFM
1991 NAL-NAT OFL-OFX RFK-RFM SFL-SFM TFN-TFP
1992 NAU-NAX OFY-OFZ, OGA RFN-RFX SFN-SFX TFR-TFZ, TGA
1993 NAY-NAZ OGB-OGE RFY-RFZ, RGA SFY-SFZ TGB-TGC
1994 NBA-NBG OGF-OGK RGB-RGH SGA-SGG TGE-TGN
1995 NBH-NBN OGL-OGR RGI-RGN SGH-SGN TGO-TGR
1996 NBO-NBU OGS-OGY RGO-RGU SGN-SGX TGS-TGZ, TIA-TIB
1997 NBV-NCF OGZ, OIA-OII RGV-RGZ, RIA-RIF SGY-SGZ, SIA-SIE TIC-TII
1998 NCG-NCO OIJ-OIS RIG-RIO SIF-SIN TIJ-TIS
1999 NCP-NCZ OIT-OIZ, OYA-OYC RIR-RIZ SIO-SIY TIT-TIZ, TYA-TYC

Taulukko U - Z

Vuosi U V X Y Z
1989** UFA-UFC VFA-VFC XMC-XMJ YAA-YAC? ZFA-ZFC, ZHP-ZHT
1990 UFE-UFM VFE-VFK XFA-XFJ YAE?-YAJ ZFE-ZFJ
1991 UFN-UFP VFL-VFM XFK-XFM YAK ZFK
1992 UFR-UFY VFN-VFU XFN-XFR YAL-YAO ZFL-ZFM
1993 UFZ, UGA VFV-VFZ XFS-XFZ YAP-YAY ZFN-ZFT
1994 UGB-UGH VGA-VGH XGA-XGG YAZ-YBE ZFU-ZFZ, ZGA-ZGB
1995 UGI-UGK VGI-VGM XGH-XGL YBF-YBJ ZGC-ZGJ
1996 UGL-UGR VGN-VGX XGM-XGX YBK-YBR ZGK-ZGT
1997 UGS-UGY VGY-VGZ, VIA XGY-XGZ, XIA YBS-YCB ZGU-ZGZ
1998 UGZ, UIA-UII VIB-VIN XIB-XIN YCC-YCI ZIA-ZIC
1999 UIJ-UIL VIO-VIY XIO-XIY YCJ-YCV ZIE-ZIU

Lähteet: Omien havaintojen lisäksi mm. kilvet.com

Uusien tunnusten eteneminen vuosittain 2000 - 2009

Taulukot kertovat siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja tällä tunnuksella on saatettu ottaa käyttöön vasta seuraavana vuonna.

Tiedot perustuvat havaintoihin, ja vuosilukurajat ovat suuntaa-antavia.

Ei sisällä "amerikkalaisia" kilpiä.

Taulukko A, B, C

A B C
2000 AYK-AYT BYK-BYT CEK-CET
2001 AYU-AYZ, AZA-AZM BYU-BYZ, BZA-BZK CEU-CFK
2002 AZN-AZX BZL-BZU CFL-CFU
2003 AZY, AZZ, APZ-AXZ*, AAF-ACF* BZV-BZZ, BAF-BLF* CFV-CGI
2004 AEF-ATF* BMF-BXF*, BAG-BBG* CXY-CXZ, CYA-CYK
2005 AUF-AXF*, AAG-APG* BCG-BVG* CYL-CZA
2006 ASG-AXG*, AAI-ALI* BXG, BAI-BOI* CZB-CZN
2007 AMI-AXI*, AAY-ABY* BPI-BXI*, BAY-BKY* CZO-CZS, CGJ-CGV
2008 ACY-AXY*, AAZ BLY-BXY* CGX-CHA
2009 ABZ-AOZ* BAZ-BOZ*, BOA c

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain
c = CHB, CNC, CTH, CTI, CHC-CHL?, CXY-CXZ, CZA-CZS

Taulukko E, F, G, H

E F G H
2000 EYH-EYP FEM-FEV GEE-GEM HYM-HYO, HAF-HJF*
2001 EYR-EYZ, EZA-EZI FEX-FFI GEN-GEX HYP-HYZ
2002 EZJ-EZS FFJ-FFT GEY-GFH HZA-HZJ
2003 EZT-EZZ, EPZ-EVZ* FFU-FGH GFI-GFU, GFX HZK-HZT
2004 EXZ, EVT-EVX, EXA-EXK FGI-FGU GFV, GFY-GGF HZU-HZZ, HPZ-HXZ*, HKF-HMF*
2005 EXL-EXX, EAF-EBF* FGV-FHK GGG-GGU HNF-HXF*, HAG-HHG*
2006 ECF-EVF* FHL-FHY GGV-GHI HJG-HVG*
2007 EXF, EAG-ERG* FHZ-FIT GHJ-GHV HXG, HAI-HSI*
2008 ESG-EVG*, EAI-EBI*, EAY-EJY*, EAZ FIU-FIZ, FPJ GHX-GIF HTI-HXI*?, HAY-HCI*?, HAZ
2009 ECI, EEI, ECY-EJY, EBZ-EHZ, EHI f GIG-GIX HXI, HEY-HLY*, HBZ

f = FJA-FJN, FPK, FPL, FXH

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain

Taulukko I, J, K

I J K
2000 IYJ-IYP, IAF-IBF* JEA-JEM KYF-KYN, KKI-KMI*
2001 ICF-IOF* JEN-JET KNI-KXI*
2002 IPF-IXF*, IAG-IBG* JEU-JFA KAY-KKY*
2003 ICG-IOG* JFB-JFN KLY-KXY*, KAZ-KCZ*
2004 IPG-IXG*, IAI-IMI* JFO-JGB KEZ-KPZ*KAF-KBF*
2005 INI-IXI*, IAY-IHY* JGC-JGL KCF-KSF*
2006 IJY-IVY* JGM-JGZ KTF-KXF*, KAG-KLG*
2007 IXY, IAZ-INZ* JHA-JHM KMG-KXG*, KAI-KBI*
2008 IOZ, IXA-IXH, IHL-IHX JHN KCI-KJI*, KOR
2009 IYR, IJA - KLV, KMH, KOO-KOP, KOS-KOX

Taulukko L, M, N

L M N
2000 LYE-LYP MYE-MYO, MAF NEA-NEM
2001 LAF-LMF* MBF-MNF* NEN-NEX
2002 LNF-LTF* MOF-MUF* NEY-NFE
2003 LUF-LXF*, LAG-LNG* MVF-MXF*, MAG-MEG* NFF-NFR
2004 LOG-LXG, LAI-LJI* MHG-MKG* NFS-NGF
2005 LKI-LTI* MLG-MXG*, MAI NGG-NGO, NNG
2006 LUI-LXI*, LAY-LMY* MBI-MRI* NGP-NHC
2007 LNY-LXY*, LAZ-LCZ* MSI-MXI, MAY-MKY* NHE-NHP
2008 LEZ, LYR MLY-?*, MAZ NHR?
2009 LHZ-LPZ*, LYS-LYX, LLK, LZA MMY-MNY*, MKE -

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain

Taulukko O, R, S

O R S
2000 OYE-OYO, OAF RYA-RYM SIZ, SYA-SYI
2001 OBF-OKF* RYN-RYP, RKI-RMI* SYJ-SYP, SAF-SBF*
2002 OLF-OUF* RNI-RVI* SCF-SPF*
2003 OVF-OXF*, OAG-ONG* RXI, RAY-ROY* SRF-SXF*, SAG-SJG*
2004 OOG-OXG*, OAI-OHI* RPY-RXY*, RAZ-RHZ* SKG-SVG*
2005 OJI-OVI* RJZ-RPZ*, RAF-RJF* SXG, SAI-SMI*
2006 OXI, OAY-OMY* RKF-RXF* SNI-SXI*, SAY-SCY*
2007 ONY-OXY*, OAZ-OBZ* RAG-RPG* SEY-SSY*
2008 OCZ RRG-RXG*, RAI STY-SXY*, SAZ
2009 OEZ-OMZ* - SBZ-SMZ*

Taulukko T, U, V

T U V
2000 TYE-TYM UIM-UIV VIZ, VYA-VYG
2001 TYN-TYP, TAF UIX-UIZ, UYA-UYC VYH-VYL, VAF-VEF*
2002 TBF-TPF* UYE-UYM VYM-VYO, VHF-VPF*
2003 TRF-TXF*, TAG-TJG* UYN-UYP, UKI-UMI* VYP, VRF-VXF*, VAG-VJG*
2004 TKG-TXG* UNI-UXI*, UAY-UCY* VKG-VUG*
2005 TAI-TNI* UEY-UPY* VVG-VXG*, VAI-VMI*
2006 TOI-TOZ*, TAY URY-UXY*, UAZ-UHZ* VNI-VXI*, VAY
2007 TBY-TSY* UJZ-UOZ*, UAF-UEF* VBY-VRY*
2008 TTY-TXY*, TAZ UAI, UAG-UBG*, UBI-UEI* VSY-VVY
2009 - UCG-UHG* VXY, VAZ-VCZ*

* keskimmäinen kirjain etenee aakkosittain

Taulukko X, Y, Z

X Y Z
2000 XIZ, XYA-XYG YCX-YEC ZIV-ZIZ
2001 XYH-XYM YEE-YEJ ZAF-ZKF*
2002 XYN-XYP, XAF-XLF* YEK-YEU ZLF-ZSF*
2003 XMF-XXF*, XAG-XBG* YEV-YFI ZTF-ZXF*, ZAG-ZLG*
2004 XCG-XOG* YFJ-YFR ZMG-ZXG*, ZBI
2005 XPG-XXG*, XAI-XBI* YFS-YGF ZAI, ZCI, ZHI-ZUI*
2006 XCI-XPI*, XMY? YGG-YGN ZEI, ZVI-ZXI*, ZAY-ZJY*
2007 XRI-XXI*, XAY-XHY* YGO-YGT ZKY-ZMY*
2008 XJY-XNY*, XUE-XUM YGU-YGZ, YHA, YMZ, YOR, YVJ-YVR, YHZ z
2009 XUN-XUU, XMO-XMP, XOY YHB

z = ZNY-ZXY*, ZZA-ZZF*?, ZHU-ZHX, ZAZ-ZHZ*

Lähteet: Omien havaintojen lisäksi mm. kilvet.com

Uusien tunnusten eteneminen vuosittain 2010 - 2019

Taulukot kertovat siis kirjainyhdistelmän ensimmäisen käyttöönottovuoden. Useita autoja tällä tunnuksella on saatettu ottaa käyttöön vasta seuraavana vuonna.

Tiedot perustuvat havaintoihin, ja vuosilukurajat ovat suuntaa-antavia.

Ei sisällä "amerikkalaisia-" eikä muita pikkukilpiä.

Taulukko B, C, E

B C E
2010 BOB-BON CHN-CHU EKY, EJI-ELI*, EJZ-EKZ*
2011 BOO-BOX, BPA-BPC CHY-CHZ, CIA-CIM ELU-ELX, ELZ, EMI-EXI*, ELY-ESY*, EMZ-EOZ*
2012 BPE-BPX, BSA-BSJ CIN-CIX, CTJ ETY-EXY*, EMA-EME
2013 BRA-BRM, BPZ CIY-CIZ, CJA-CJF EMH-EMR
2014 BRN-BRX CJG-CJN EMS-ENE
2015 BSK-BSX, BUH-BUK, BTH-BTK, BSZ CJO-CJZ, CTA-CTU ENH-ENX, EOA
2016 BTL-BTX CKA-CKO EOB-EOL
2017 BUA-BUE, BUL-BUS CKP-CLI EON-EOS
2018 BUT-BUX, BVA-BVM, BRZ?, BTZ, BUZ CLJ-CLX EOT-EOX, EPA-EPX
2019 BVZ-BXZ*, BVN-BVX, BXA-BXX CLY-CON ERA-ERT, ETA

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain

Taulukko F, G, H, I

F G H I
2010 FJO-FJX GIY-GJH HMY-HRY*, HCZ-HOZ IYS-IYX, IJB-IJP
2011 FMT, FJY-FKJ GJI-GKH HSY, HXZ?, HTY-HXY* IJR-IKE
2012 FKK-FKX GKI-GKP Kaikki jaettu 2011 IKH-IKX
2013 FKY-FLG GKR-GKZ ILA-ILL
2014 FLH-FLN GLA-GLI ILM-ILU, IMK, INA-INK, INU?
2015 FLO-FLU GLK-GLP ILV-ILX, INL
2016 FLV-FMO GLR-GMI IML-IMX
2017 FMP-FMS, FMU, FMV GMJ-GMS INM-INX
2018 FMT, FMX-FMZ, FNA-FNP GMT-GNG IOA-IOR
2019 FNR-FOH GNH-GNY -

Taulukko J, K, L

J K L
2010 JIE-JIG, JOA KLX, KPA LLL-LLM, LZA-LZE
2011 JHO-JHZ, JIA-JIC, JIH-JIR, JOH KOL-KON, KPB-KPX, KRA-KRH LZH-LZL, LYY-LYZ, LTU
2012 JIS-JIU KRJ-KRU, KMA-KMJ LZM-LZZ, LLN-LLS
2013 JIV-JJG KRV-KRX, KMK-KMN LLT-LLX, LMA-LME, LSB, LRZ-LUZ*
2014 JJH-JJN KMO-KMX, KNA-KNB LMH-LMM
2015 JJO-JJU - LMN-LMU
2016 JJV-JKC KNC-KNX, KSA-KSE LMV-LMX, LNA-LNP
2017 JKE-JKR KSH-KSX, KSZ LNR-LNX, LOA-LOE
2018 JKS-JLF KTA-KTJ LOH-LOV
2019 JLG-JLN KTK-KTS LOX

Taulukko M, N, O

M N O
2010 MOY-MPY*, MBZ-MJZ* NHS, NHT ONZ-OSZ*, OTB
2011 MKH-MKS, MRY NIE-NIG, NHU-NHX OYP-OYV
2012 MKT-MKX, MLA-MLE NIH-NIM, NHY-NHZ, NIA-NIC, NIN-NIZ OTC-OTU, OTZ
2013 MLH-MLU, MKZ, MUT NJA-NJN OTV, OTX, OUA-OUM
2014 MLV-MLX, MMA-MME - OYX
2015 MMH-MML, MMZ NJO-NJZ OUN-OUX
2016 MMM-MMT, MSY, MNZ-MTZ* NKA-NKN OUZ, OVA-OVL
2017 MMU-MMX, MNA-MNE NKO-NKZ OVM-OVX, OXA-OXB, OVZ
2018 MNH-MNX NLA-NLO OXC-OXO
2019 MTY-MXY*?, MUZ-MXZ*? NLP-NLX OXP-OXU

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain

Taulukko R, S, T

R S T
2010 RBI-RJI*, RPL-RPR SNZ-SPZ*, SKA-SKK TRZ-TTZ*, TBZ-TLZ*, TMZ-TPZ*?
2011 RSV, RSX, RTA-RTE SKL-SKM, SNB-SNE TYR, TUZ-TXZ*
2012 RPS-RPX SKN-SKX, SLA-SLB TYS-TYY
2013 RRA-RRU SLC-SLM TYZ, TZA-TZC
2014 RRV, RRZ SLJ-SLS TZE-TZR
2015 RSA-RSJ SLT-SLX, SNH-SNN TZS-TZZ Kaikki jaettu
2016 RSK-RSP SNA, SNO-SNX
2017 RSR-RSX, RTL-RTN, RSZ SMA-SMR
2018 RTZ-RXZ*?, RTO-RTV SMS-SMX, SOA-SOJ
2019 RTX, RUA-RUE SRZ?-SXZ*, SYR-SYT

Taulukko U, V, X

U V X
2010 UHF-UMF*, UJG, UHI-UJI* VEZ-VKZ*, VYR, VVJ-VVL XUV-XUX, XVA-XVH
2011 UNF-UTF*, UKG, ULG v XPY-XXY*, XAZ-XMZ*, XMP-XMT
2012 UMG-UUG*, UPZ, USZ VUV-VUX, VMZ XMU, XMK-XMN ?
2013 UUF-UXF, UVG, UXG, UTZ-UXZ* VXA-VXJ, VLZ XVJ-XVN, XMV-XMX, XNA-XNC
2014 UYR-UYU VXK-VXN XNE-XNJ, XVO-XVR
2015 UYV-UYX, UZA-UZE VXO-VXX, VOZ-VXZ* XNK-XNP
2016 UZF-UZN VZA-VZC XNR-XNX
2017 UZO-UZV VZE-VZJ XOA-XOJ
2018 UZX-UZZ Kaikki jaettu VYU?-VYZ?, VZK-VZZ XNZ?, XOZ, XOK-XOX
2019 Kaikki jaettu XXC

* keskimmäinen kirjain juoksee aakkosittain
v = VUU?, VVA-VVH, VVM-VVX, VYS-VYT

Taulukko Y, Z

Y Z
2010 YHC-YHJ ZJA, ZJH-ZJK, ZKZ
2011 YVS-YVY, YHK-YHU, YZZ...YZU ZZF, ZLZ-ZNZ*
2012 YHV-YHZ, YIA-YIE ZJL-ZJT, ZZG-ZZH
2013 YIF-YIM ZJU-ZJX, ZKA-ZKB
2014 YIN-YIR ZKC-ZKJ
2015 YIS-YIZ, YJA ZKK-ZKO
2016 YJB-YJK ZKP-ZKX, ZLA-ZLK
2017 YJL-YJR ZLL-ZLP
2018 YJS-YKH ZLR-ZLX, ZMA-ZMK
2019 YLA-YLI ZML-ZMT

Lähteet: Omien havaintojen lisäksi Erkki Erähongan ja Juhana Nordlundin kilpitaulukot.

Esimerkkejä kirjainsarjojen etenemisestä

Lopuksi vielä esimerkkinä A:n B:n, E:n ja H:n etenemismalli vuodesta 1989.

AFA - AFZ, AGA - AGZ, AIA - AIZ, AYA - AYZ, AZA - AZZ, APZ...AXZ, AAF...AXF, AAG...AXG, AAI...AXI, AAY...AXY, AAZ...AOZ. (Kaikki jaettu).

BFA - BFZ, samaan aikaan BNR - BNX, sitten BGA - BGZ, BIA - BIZ, BYA - BYZ, BZA - BZZ, BAF...BXF, BAG...BXG, BAI...BXI, BAY...BXY, BAZ...BRZ, BOA - BOX, BPA - BPX, BSA - BSJ, BRA - BRX, BSK - BSX, BUH-BUK, BTH-BTK, BSZ, BTL-BTX, BTZ, BUA-BUE, BUL-BUX, BVA-BVM, BRZ, BUZ, BVZ, BXZ, BVN-BVX, BXA-BXX, (BTA-BTE vielä jakamatta).

EFA - EFZ, samaan aikaan ELR, ELT, sitten EGA - EGZ, EIA - EIZ, EYA - EYZ, EZA - EZZ, EPZ...EXZ, EVT - EVX, EXA - EXX, EAF, EBF, ECF jne. melkein loppuun asti, mutta keskeytetty, EAG, EBG jne. mutta keskeytetty, EAI EBI jne. keskeytetty, EAY, EBY jne. keskeytetty, EAZ, EBZ jne. keskeytetty, sitten jaettu yhtä aikaa F-, G-, I-, Y- ja Z-päätteisiä, EMA - EMX, ENA - ENX, EOA - EOX, EPA-EPX, ERA-ERT, ETA...

HFA - HFZ, HGA - HGZ, HIA - HIZ, HYA - HYO, HAF...HJF, HYP - HYZ, HZA - HZZ, HPZ...HXZ, HKF...HXF, HAG...HXG, HAI...HXI, HAY...HXY, HAZ...HOZ. (Kaikki jaettu).

rek_nyl_eli222_0853_600_x_451.jpg
Nykyjärjestelmän kilpi vuodelta 2010. Keskimmäinen kirjain aakkosittain juokseva. Edellinen kirjain-
yhdistelmä siis EKI ja seuraava EMI.