Pienkalustolinjojen yleinen historia

Pienkalustolinjojen reittikohtainen historia täällä.

HSL-alueella on nykyään yli 60 pienkalustolinjaa, joista useimmat toimivat Lähibussi-nimellä. Pikkubusseilla on seudulla kuitenkin liikennöity jo kauan. Seuraavassa käydään läpi mini- ja midibusseilla ajetun paikallisen linjaliikenteen historiaa Helsingin seudulla vuoteen 2018 saakka.

helb_81_0554_600_x_450.jpg

Pienkalusto voidaan kokonsa perusteella jakaa kahteen luokkaan, mini- ja midibusseihin. Minibussi on yleensä pakettiauton tekniikkaan perustuva pienoislinja-auto. Nykyiset kaupunkiliikenteen minibussit poikkeavat kuitenkin jo melko paljon pakettiautoista, koska ne on rakennettu matalalattiaisiksi.

Midibussi on kookkaampi ja raskaampi linja-auto, joka ei yleensä pohjaudu pakettiautoon, vaan on usein oma mallinsa. Suurimmillaan midiauto voi olla täysikokoisen bussin tyyppiä, mutta varustettu hyvin lyhyellä akselivälillä.

Midibussin määritelmä on joskus hyvin tulkinnanvarainen. Linja-autojen koko on aikojen kuluessa kasvanut paljon, ja useat 1940- ja 1950-luvun täysikokoiset bussit voitaisiin tänä päivänä luokitella midibusseiksi.

Aloitus

Linjaliikenne pienkalustolla pääkaupunkiseudulla alkoi tiettävästi 1950-luvulla. Todennäköisesti ensimmäinen linja oli talvisin ajettu reitti Kaivopuistosta jäätietä pitkin Suomenlinnaan. Sitä ajoi HKL vuokratulla pikkubussilla ainakin vuonna 1956.

Jossain Espoon tai Helsingin maalaiskunnan perukoilla saattoi joku liikennöitsijä ajaa silloin tällöin jotain hiljaista linjaansa pikkubussilla.

1960-luku

Vuonna 1960 jäätietä päästiin jälleen ajamaan. Seuraavat riittävän kylmät jäätalvet nähtiin vasta vuosina 1966 ja 1969.

Elo-syyskuussa 1967 HKL hankki käyttöönsä ensimmäisen pikkubussisarjansa. Niitä käytettiin erityisesti linjalla 11, joka kulki Ruskeasuolta raitiovaunulinja kympin päätepysäkiltä Invalidisäätiön sairaalaan. Havaintoja on myös syksystä 1967 kesään 1968 reitiltä 19 Ruoholahdesta Jätkäsaareen.

Vuosikymmenen lopulla, HKL:n pääkonttorin muutettua Ilmalaan, perustettiin vielä linja 23A Ruskeasuolta pääkonttorille.

Vuosikymmenen vaihteessa linjat 11 ja 23A yhdistettiin reitiksi 23A Ruskeasuo - Invalidisäätiö - Ilmala. Näin 23A saattoi olla ainoa pikkubussireitti muutosten jälkeen. Tosin 23A:lla saattoi ehkä joskus nähdä myös ison bussin, ja toisaalta muilla lyhyillä linjoilla, esimerkiksi 23 tai 23S, saattoi liikkua pikkubussi. Pienkalustoa käytettiin myös linjalla 33 Munkkiniemi - Tarvo.

Tammelundin Liikenne Oy ajoi linjaa Rautatientori - Tammisalo (vuodesta 1966 linja 83). Reitillä käytettiin joskus turistikalustoa. Hienompien bussien joukkoon kuului midikokoisia Büssingejä, joilla saatettiin joskus ajaa Tammisaloon.

Myös liikennöitsijä Pauli Tyllilä ajoi joskus pikkubussilla Espoon sisäisellä reitillä.

Kaiken kaikkiaan pienkalustolla tapahtunut linjaliikenne pääkaupunkiseudulla oli kuitenkin hyvin vähäistä.

1970-luku

Vuonna 1970 Suomenlinnan jäätiellä ajettiin taas. Välillä käytettiin linjanumeroa 2. Vuonna 1976 liikennöitiin Kaivopuistossa tunnuksella 3X. Jäälle ei aluksi tohdittu mennä. Lopputalvella ajettiin Suomenlinnaan asti jälleen tunnuksella 2. Vuosina 1977 - 79 ajettiin Olympialaiturilta Kaivopuistoon tunnuksin 19A, ja mahdollisuuksien mukaan Suomenlinnaan saakka numerolla 19.

Espoossa liikennöitsijä Erland Grönlundin yhtiö Frisansin Linja Oy lopetti liikennöinnin vuonna 1973. Liikenteen otti sen jälkeen hoitoonsa Paavo Kalasniemi, joka ajoi kahta reittiä Friisilään sekä omalla nimellään, että Friisilän Linja Oy:n nimissä. Kalasniemi liikennöi Mercedes-Benz midibusseilla.

Tauko

HKL myi pikkubussinsa yhtä lukuun ottamatta pois vuosina 1977 - 78. Linjoja alettiin hoitaa isoilla busseilla. Vuonna 1977 päättyi myös Kalasniemen toiminta. Reitit siirtyivät Linjamatka Oy:lle, joka toi linjoille täysikokoiset autot. 1970-luvun lopulla ei siis ilmeisesti liikennöity lainkaan säännöllistä pienkalustoliikennettä, lyhyitä Suomenlinna-jaksoja lukuun ottamatta.

Oy Liikenne Ab

Tämä yhtiö alkoi 1950-luvun lopulta alkaen hankkia joitakin pikkubusseja. Ne olivat turistimallisia, eikä niitä yleisesti käytetty pääkaupunkiseudun paikallislinjoilla. On kuitenkin mahdollista, että niitä saattoi joskus liikkua jollain hiljaisella Helsingin maalaiskunnan/Vantaan reitillä.

1980-luku

Oy Liikenne Ab:lle perustettiin vuonna 1980 tytäryhtiö Hakunilan Liikenne Oy hoitamaan Vantaan suunnan reittejä. Liikenne-konserniin hankittiin lisää pienkalustoa. Ne sisustettiin edelleen turistikäyttöön, mutta silti niitä käytettiin joillakin seutulinjoilla. Reitti 711 Helsinki - Satomäki oli ainakin tällainen, ja myös linjalta 747 Hki - Vaarala - Kuusikko on havaintoja pienkalustosta. Vuosikymmenen puolivälissä 747 lakkautettiin, mutta uutena reittinä perustettiin poikittaislinja 517 Itäkeskus - Tikkurila. Sitä ajoivat yhdessä Vantaan Liikenne Oy ja Hakunilan Liikenne Oy. Ensin mainittu yhtiö käytti täysikokoisia busseja, mutta Hakunilan Liikenne Oy ajoi reitillä usein midikokoisella Mersulla.

HKL jätkoi Suomenlinnan jäätieliikennettä vuosina 1980, 1985 ja 1987.

spl_51_leinomakip.jpg
Mercedes-Benz-midibussi Lahti 10-korilla Visbynkadulla Itäkeskuksessa Hakunilan Liikenne Oy:n
linjalla 517. Kuva Pertti Leinomäki

1989: Vantaan taksilinjat aloittavat

Vantaan ensimmäinen taksilinjakokeilu aloitettiin 21.10.1989. Siinä ajettiin reitillä Tapola - Pirttiranta - Katriinan sairaala - Koivikko. Linja sai myöhemmin tunnuksen T1. Vuosina 1991 - 92 taksilinjoja perustettiin lisää.

Aluksi reiteillä käytetyt autot olivat lähinnä tilatakseja. Myöhemmin kaluston koko kasvoi, ja ne luokiteltiin jo linja-autoiksi.

1990-luvulla

Linjan 517 toiminta-aika jäi lyhyeksi, ja se lakkautettiin liikennöityään noin viisi vuotta. Linjaa 711 ajettiin edelleen, mutta kasvaneiden matkustajamäärien vuoksi täysikokoinen bussi oli reitillä yhä yleisempi näky.

Myös Espoossa aloitti 1990-luvun puolivälissä taksilinja. Se oli rinnakkaisreitti Espoon sisäiselle linjalle 16. Tunnuksella 16T liikennöinyt pikkubussi ajoi Puolarmetsästä Kuitinmäen kautta Henttaalle.

1994: Helsingissäkin jälleen pienkalustolla

Helsingissä toteutettiin keskustan palvelulinjakokeilu. HKL liikennöi linjaa 12 heinäkuussa ja lokakuussa 1994.

Linjalla 94B Kurkimäki - Kontula (M) - Kotikonnuntie järjestettiin 12 - 17.9.1994 midibussikokeilu. Reitin joka toinen vuoro ajettiin midibussilla. Tuo auto oli Suomessa suunniteltu ja valmistettu Ecobus. Kokeilua varten painatettiin esite, jossa aikataulun ja reittikartan lisäksi kerrottiin Ecobussin teknisiä tietoja. Bussimallin valmistusmäärä jäi kuitenkin vain yhteen kappaleeseen.

Myös Tammisalon linjalla 83 ajettiin jonkin aikaa Ecobussilla.

hkl_ecobus_kny572.jpg
Ecobus-midibussi Kontulan metroasemalla linjalla 94B.

1995: Vantaan ja Espoon palvelulinjat aloittavat

Vantaan palvelulinjaliikenne alkoi 6.11.1995. Kahdelle reitille annettiin tunnuksiksi punainen ja sininen sydän. Punainen linja ajoi Martinlaaksosta Myyrmäkeen liikennöitsijänään Nurmijärven Linja Oy / Rapidi. Sininen sydän kulki reittiä Kaivoksela - Myyrmäki - Varisto, liikennöitsijänä Taksikuljetus Oy.

Espoossa aloitettiin Tapiolan palvelulinjalla. Sillä oli neljä erilaista reittiä ja liikennöitsijänä Oy Pohjolan Liikenne Ab.

1997: Helsinkikin aloittaa palvelulinjakokeilun

Myös Helsinki päätti aloittaa palvelulinjojen liikennöinnin. Ensimmäisenä käynnistettiin Herttoniemen palvelulinja 1. päivänä syyskuuta 1997. Sitä liikennöi HKL-Bussiliikenne (jälleen Ecobussilla). Lokakuun alussa aloittivat myös Lauttasaaren, Haagan ja Kontulan linjat. Lauttasaaressa ajoi Lars Stenlund, Haagassa Suomen Turistiauto Oy / Helsingin invakuljetus Oy ja Kontulassa Nurmijärven Linja Oy.

1998 - 99: Lisää palvelulinjoja

Helsinki sai vielä Vuosaaren ja Munkkiniemen palvelulinjat. Vantaalla puolestaan aloitti Korson palvelulinja tunnuksella vihreä sydän.

Alkuaikojen liikennöintisopimukset olivat lyhyitä, ja monella linjalla liikennöitsijät vaihtuivat. Tarkemmat tiedot löytyvät reittihistoriasta.

Tilanne 1990-luvun lopulla

Vuosikymmenen lopulla pienkalustoliikenne pääkaupunkiseudulla oli jo varsin runsasta. Palvelulinjoja liikennöi Helsingissä kuusi, Vantaalla kolme. Espoossa ajoi virallisesti yksi palvelulinja, mutta käytännössä reittejä oli neljä.

Vantaalla ajoivat lisäksi pikkubussilinjat 1 - 3. Espoon 16T sen sijaan muutettiin tunnukselle 16, ja se sai isot bussit.

Ecobussin siirryttyä Herttoniemen palvelulinjalle, ei sitä enää nähty linjoilla 83 ja 94B. Linjalla 95 sen sijaan ajoi yksi aamuvuoro vain osan reitistä, ja siinä käytettiin usein HKL-Bussiliikenteen DAB-midibussia.

Pienkalustoliikennöitsijöinä toimivat ainakin Linjebuss Espoo Oy, Suomen Turistiauto Oy, HKL-Bussiliikenne, Nurmijärven Linja Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab sekä Taksikuljetus Oy.

tk_myf_kny_0933_600_x_4502.jpg
Taksikuljetus Oy:n Mercedes-Benz Cito-midibussi.

2000-luvun alussa

Palvelulinjaliikenne lisääntyi entisestään. Helsinki sai yhden uuden linjan Maunula - Malmi-välille. Tämän lisäksi Vuosaari sai jo toisen palvelubussinsa, ja molemmat ajoivat alueella useita eri reittiversioita. Espoossa puolestaan aloitti uusi Suur-Leppävaaran palvelulinja.

helb_270_2822_600_x_4502.jpg
Citroen Jumper-palvelubussi, HelB 270. Autosta tuli myöhemmin Concordia 710.

2002: Helsingin palvelulinjoille uudet sopimukset ja muita uudistuksia

Uusi aika alkoi vuoden 2002 alussa. Liikennöintisopimukset uusittiin, ja HKL-Bussiliikenne voitti suurimman osan reiteistä. Uusia linjoja perustettiin neljä, ja kaikki palvelulinjat saivat nyt P-alkuiset numerotunnukset. Linjoja oli kaikkiaan 12 tunnuksilla P1 - P12. Käytännössä reittejä oli paljon enemmän, sillä monella alueella ajettiin samalla tunnuksella useita erilaisia reittiversioita.

Palvelulinjojen lisäksi Helsingissä alettiin ajaa pikkubussilla uutta citylinjaa Kamppi - Rautatientori numerolla 12 (joka tosin lakkautettiin jo maaliskuussa 2003).

2000-luvulla

Helsinkiin ja Espooseen perustettiin runsaasti uusia palvelulinjoja. Jotkut niistä toimivat kutsuperiaatteella. Myös Kauniainen sai ensimmäisen linjansa. Espoossa ja Kauniaisissa ei palvelulinjoilla edelleenkään käytetty erillisiä linjatunnuksia, vaan niitä kutsuttiin nimellä. Palvelulinjojen lisäksi Espoossa ja Vantaalla liikennöitiin joitakin "tavallisia" linjoja pienkalustolla.

Vantaalla palvelulinjojen lukumäärä pysyi edelleen kolmessa, mutta 2002 ne saivat värillisten sydänten rinnalle myös linjanumerot 14, 16 ja 17.

Espoo numeroi palvelulinjansa P-alkuisilla tunnuksilla vuosikymmenen loppupuolella. Tässä yhteydessä eri reittiversiot saivat jokainen oman tunnuksensa. Esimerkiksi Tapiolassa ajettiin aikaisemmin useaa eri reittiä yhteisellä nimellä Tapiolan palvelulinja. Nyt jokainen versio sai oman tunnuksen P10, P11, P12 ja P13.

Toisin oli Helsingissä. Esimerkiksi Vuosaaressa käytettiin kyllä kolmea eri tunnusta P6, P7B ja P7C, mutta silti jokaisella näistä oli kuitenkin monta eri versiota. Toisaalta jokaiselle näistä saattoi kuulua johonkin aikaan päivästä samanlainen Kallahden kierros. Siis yksi ja sama reitti, mutta kolme eri tunnusta.

Vuosikymmenen lopulla Vantaan sydäntunnuksista luovuttiin lopullisesti, ja linjanumerot saivat eteensä P-kirjaimen Helsingin ja Espoon tapaan.

helb_266_kny.jpg
HKL-Bussiliikenteen Mercedes-Benz Vario O815D "vankivaunu" lähdössä Vuosaareen palvelulinjalle P7C.

Monimutkaiset palvelulinjat

Useiden palvelulinjojen reitit olivat hyvin monimutkaisia. Kuten sanottu, niihin sisältyi monta erilaista kierrosta, eli käytännössä yksi palvelulinja olikin monta erilaista linjaa. Jonkin palvelutalon tms. edustaja saattoi ehdottaa, että lähistön linja poikkeaisi myös heidän pihallaan. Näitä toiveita otettiin huomioon, ja näin linjat mutkistuivat yhä lisää. Jokaisella linjalla tehtiin useita pistoja pihoille ja umpikaduille. Jotkut poikkeamista olivat sellaisia, että siellä käytiin aina. Jotkut taas sellaisia, että vain jokin tietty vuoro kävi siellä. Joskus taas kadun päässä käytiin kääntymässä vain tilauksesta. Vuosaaressa pääreittiä ajettiin ympyränä. Joka toinen kierros myötäpäivään ja joka toinen kierros toisinpäin. Välillä kuitenkin ajettiinkin kaksi kierrosta samoin päin. Juuri kun joku matkustaja luuli tietävänsä, että tämä linja kääntyy tästä kadunkulmasta vasemmalle, se kääntyikin oikealle. Palvelulinjat olivat siis haasteellisia sekä matkustajille, että kuljettajille. Yleensä joukkoliikenteen käyttö yritettiin suunnitella matkustajille mahdollisimman helpoksi. Palvelulinjojen käyttö edellytti kuitenkin syvällistä perehtymistä aikataulun koukeroihin, ja silti saattoivat matkustussuunnitelmat mennä vikaan.

Myös kuljettajille palvelulinjat olivat joskus hankalia. Moneen kertaan piti tarkistaa, käydäänkö nyt tällä kierroksella tuolla sivukadulla vai ei. Vakiokuljettajille monet poikkeukset ja poikkeuksen poikkeukset tulivat yleensä tutuiksi, mutta sijaiskuljettajille palvelulinjat olivat kauhistus. Yhden päivän palvelubussia pyöritettyään kuljettaja saattoi ilmoittaa, ettei enää koskaan halua sinne.

Vakiokuljettajat sen sijaan kokivat nämä reitit koukeroista huolimatta usein varsin mukaviksi. Matkustajat tulivat tutuiksi, ja ikäihmiset olivat yleensä erittäin mukavia. Aikataulut suunniteltiin väljiksi, ja hidastempoinen tahti tiesi kuljettajille stressittömiä työpäiviä. Kalusto tosin aiheutti joskus päänvaivaa. Esimerkiksi sähköjärjestelmät lipunmyyntilaitteineen eivät aina toimineet yhtä hyvin kuin isoissa busseissa. Pikkubussit olivatkin monessa yhtiössä "piikki lihassa", kun liikennöitsijän kalustosta enemmistö oli normaaleja täysikokoisia busseja.

Palvelulinjojen matkustajamääriä pyrittiin koko ajan lisäämään. Linjoille haluttiin muitakin käyttäjiä, kuin vain vanhuksia. Reittien suunnittelussa törmättiin kuitenkin ristiriitaiseen tilanteeseen. Mitä useamman paikan kautta linja kiersi, sitä enemmän potentiaalisia matkustajia saatiin reitin varrelle. Toisaalta usean paikan kierto nimenomaan karkotti matkustajia, kun matka-ajat isoon bussiin verrattuna venyivät.

Isolla vai pienellä?

Kuten aiemmin kerrottiin, saatettiin jotakin tavallista linjaa liikennöidä joskus pikkubussilla. Myös päinvastaisia tilanteita nähtiin, eli pienkalustolinjaa ajettiin isolla bussilla. Näin tapahtui esimerkiksi Helsingin Bussiliikenne Oy:llä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella. Pikkubussit olivat jatkuvasti rikki, ja pienkalusto loppui kesken lähes joka päivä. Niinpä palvelulinjoja ajettiin usein täysikokoisilla busseilla. Pienimmät pihat piti kyllä silloin jättää väliin, mutta muuten ahtauduttiin isolla bussilla mutkaisille pikkukaduille. Yleisin täyskokoisella bussilla ajettu reitti oli palvelulinja P7C Vuosaaressa. Sen kaikki eri reittivariaatiot kulkivat yleensä pääkatuja pitkin, joten sillä linjalla näki ison bussin lähes joka päivä. Tuohon aikaan rakennettiin Vuosaaren satamaa, ja eräässä vaiheessa palvelulinja P7C oli ainoa joukkoliikenneyhteys Vuosaaren metrolta satamaan.

helb_9532_kny_600_x_450.jpg
HelB 9532 Volvo B10BLE / Carrus City L palvelulinjalla P7C Vuosaaren satamassa entisen telakan konttorin edessä 8.5.2007.

Tilanne vuoden 2008 lopulla

Helsingissä liikennöitiin palvelulinjoja 22:lla eri tunnuksella (P1 - P6, P7B, P7C, P8 - P14, P16 - P19, P20A, P20B ja P22). Espoossa palvelulinjoja oli 13 (P10 - P13, P20, P21, P40, P41, P60, P62, P81 - P83). Espoossa ajoi lisäksi muita kuin palvelulinjoja tunnuksilla 16, 16B, 61, 61A, 81, 81V sekä 96H. Näillä reiteillä käytettiin tiettävästi pienkalustoa. Vantaalla toimi kaksi palvelulinjaa P16/P16B ja P17. Näiden lisäksi pikkubusseilla liikennöitiin linjoilla 1 - 3 ja 15. Kauniaisissakin liikkui yksi palvelulinja tunnuksella P50.

Palvelu-/pienkalustolinjoilla liikennöivät Helsingin Bussiliikenne Oy, Laajasalon Liikenne Ky, Nurmijärven Linja Oy, Taksikuljetus Oy, Westendin Linja Oy ja Åbergin Linja Oy. Eniten linjoja oli Helsingin kaupungin omistamalla Helsingin Bussiliikenne Oy:llä. Yhtiö pitikin tuohon aikaan tavoitteenaan olla isojen bussien lisäksi pääkaupunkiseudun, tai ainakin Helsingin merkittävin pienkalustoliikennöitsijä.

helb_507_1_kny.jpg
Helsingin Bussiliikenne Oy:n Mercedes-Benz Sprinter Jollaksessa palvelulinjan P19 päätepysäkillä. Kuvassa
näkyy näiden autojen alkuperäinen pieni linjakilpi. Se korvattiin myöhemmin suurella numeronäytöllä.

2009: Helsingin palvelulinjoista Jouko-kaupunginosalinjoja

Helsingin palvelulinjojen sopimukset päättyivät vuoden 2008 lopussa. Vaikka joillakin linjoilla matkustajia riittikin kohtuullisesti, ajoivat monet bussit kuitenkin hyvin pienillä kuormilla. HKL:n suunnitteluyksikössä mietittiin kuumeisesti, miten saataisiin palvelulinjoille lisää matkustajia. Puolityhjien pikkubussien liikennöinti kävi kalliiksi. Toisaalta palvelulinjat olivat elintärkeitä monille päivittäiskäyttäjille. Joskus palvelulinjan reitti saattoi sopia hyvin jollekin "tavallisellekin" matkustajalle, mutta moni karttoi kuitenkin pikkubussia. Mielessä risteilivät kysymykset: Saako niillä matkustaa? Käytetäänkö niissä samoja matkalippuja kuin isoissa busseissa? Onko palvelubussiin jokin alaikäraja? Pitääkö olla eläkeläinen tai invalidi?

Koko järjestelmä päätettiin uusia kokonaisuudessaan vuoden 2009 alusta. Palvelulinja-nimen tilalle keksittiin uusi nimitys Jouko-kaupunginosalinja. (Mennään Joukolla kauppakeskukseen/terveysasemalle jne.). Kaupunginosalinjan uskottiin selkeämmin kertovan, että kyseessä on alueen sisällä liikkuva kaikille tarkoitettu bussipalvelu.

Jouko-nimen hyvyydestä voidaan olla montaa mieltä ("Joukossa tyhmyys tiivistyy"), mutta kokonaisuutena kaupunginosalinja-idea oli erinomainen. Kaikki eri reittiversiot saivat oman J-alkuisen numeronsa. Yhdellä tunnuksella ajettiin aina sama reitti ilman mitään poikkeuksia. Edestakaisia käyntejä pihoissa ja poikkikaduilla tehtiin edelleen, mutta reitti oli aina kiinteä. Jos siis reittiin kuului jokin poikkeama, se tehtiin aina. Koskaan ei tarvinnut enää miettiä, meneekö bussi tällä kertaa sinne poikkikadulle vai ei. Yksinkertaista. Kaikilla linjoilla ajettiin yleensä tunnin vuorovälillä. Jokainen bussi ajoi joka tunti samanlaisen kierroksen yhdellä linjalla tai linjojen yhdistelmällä. Bussi liikkui kellon tarkkuudella kierroksellaan, ja auto oli joka tunti samalla minuuttilukemalla samassa paikassa.

Jouko-bussit saivat uudet sini-valko-turkoosi-teippaukset. J-alkuinen numero oli yleensä sama kuin alueella liikkuvalla isolla bussilla. Näin linjatunnuksesta kävi heti selville, missä päin Helsinkiä reitti kulki. Tästä oli tosin enemmän hyötyä suunnitteluyksikölle itselleen, kuin linjojen käyttäjille. Reitin varrella sama numero saattoi aiheuttaa vain sekaannuksia, vaikka olikin J-alkuinen.

Suurimman osan linjoista voittivat Concordia Bus Finland Oy Ab ja Taksikuljetus Oy. Kolmantena liikennöitsijänä toimi Helsingin Bussiliikenne Oy. Uudesta toimintaideasta huolimatta pari reittiä jäi edelleen kutsupohjaisiksi.

Uutterasta tiedottamisesta ja markkinoinnista huolimatta edelleen esiintyi paljon epätietoisuutta Jouko-busseihin liittyen. Eräs ongelma oli se, että aina kun Joukoista kirjoitettiin mediassa, jo viimeistään toisessa lauseessa kerrottiin osan linjoista toimivan kutsuperiaatteen mukaan. Vaikka siis kutsulinjat edustivat pientä marginaalista osaa, juuri tämä heti kättelyssä mainittu asia jäi ihmisten mieleen. Kun kahvipöytäkeskusteluissa tms. mainittiin Jouko-linjat, useat ihmiset eivät tienneet niistä mitään, tai sitten todettiin, että "eikös ne ole niitä kutsulinjoja". Sitten päästiinkin siihen johtopäätökseen, ettei niillä tavallinen ihminen voi matkustaa.

cbf_687_3412.jpg
Concordia Bus Finland Oy Ab:n Mercedes-Benz Sprinter / VDL Kusters-minibussi Jouko-teippauksissa
Kontulassa linjalla J92 Mellunmäki - Myllypuro.

2009: Helsinkiin myös kaksi muuta pienkalustolinjaa

Sipoon lounaisosat liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alusta. Alueen joukkoliikenne päätettiin hoitaa yhdellä Itäkeskuksesta lähtevällä liityntälinjalla 93, ja alueen sisällä liikennöivällä linjalla 91. Näitä alettiin ajaa pienkalustolla. Liikennöitsijänä toimi Helsingin Bussiliikenne Oy. Yhtiöllä suurin osa pikkubusseista oli Jouko-brändissä, ja muutama auto edelleen palvelulinja-kuosissa. Linjat 91 ja 93 eivät olleet sen paremmin palvelu- kuin Jouko-linjojakaan. Liikennöitsijällä ei kuitenkaan ollut neutraaleja pikkubusseja, joten liitosalueella ajettiin sekä palvelulinja- että Jouko-teippauksissa olevilla busseilla.

Myöhemmin matkustajamäärien kasvaessa tuotiin 93:lle isot bussit. Linja 91 jäi pienkalustolla liikennöitäväksi, ja sinne saatiin vuonna 2011 kaksi uutta minibussia HSL-väreissä.

Espoossa ja Vantaalla jatketaan vanhaan malliin

Vuonna 2009 pääkaupunkiseudulla toimi vielä kaksi erillistä joukkoliikenteen tilaaja- ja suunnitteluorganisaatiota; HKL:n suunnitteluyksikkö sekä YTV:n (Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan) liikenneosasto. Espoon ja Vantaan palvelulinjat kuuluivat YTV:n liikenneosaston alaisuuteen, joten HKL:n suunnitteluyksikön keksimä Jouko-brändi ei koskenut niitä. Niinpä Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla jatkettiin vanhoilla P-alkuisilla palvelulinjoilla. Kuten aikaisemmin kerrottiin, nämä eivät kuitenkaan olleet aivan samalla tavalla yhtä sekavia, kuin Helsingin linjat ennen uudistusta, koska jokaisella reittiversiolla oli kuitenkin yleensä oma tunnuksensa.

wel_68_1078.jpg
Westendin Linja Oy:n Volkswagen / Lito City-minibussi Espoon keskuksessa linjalla 81.

Uudelle vuosikymmenelle

Vuonna 2010 kaksi erillistä joukkoliikenteen suunnitteluorganisaatiota yhdistettiin. HKL:n suunnitteluyksiköstä ja YTV:n liikenneosastosta muodostettiin Helsingin Seudun Liikenne HSL.

Helsingin Jouko-kaupunginosalinjoilla tavoite matkustajamäärien lisäyksestä onnistui kohtuullisen hyvin. Vuosaaren alueella toimi peräti viisi Joukoa, ja erityisesti siellä bussit kulkivat joskus jopa seisomalastissa. Kaikkiaan kaupunginosalinjoja oli aloitusvaiheessa 25, ja myöhemmin perustettiin vielä neljä reittiä lisää.

Jouko-linjojen lisäksi Helsingissä liikennöitiin muitakin pienkalustolinjoja. Jo aiemmin mainitun 91:n lisäksi linja 15 muutettiin reitille Ruoholahti - Salmisaari, ja sitä alettiin hoitaa pikkubusseilla. Linjalla 94B Kontulasta Kivikonlaitaan ajettiin kaksi lähtöä päivässä pienkalustolla.

Keravakin liittyi HSL:ään, ja siellä ajettiin pikkubussilinjoja. Nro 5 kulki reitillä Sorsakorpi - Keravan asema - Mattilanpuisto ja nro 8 Kaskelasta Kytömaan kautta Keravan asemalle.

2011: Kutsuplus aloittaa

Vuonna 2011 aloitettiin Kutsuplus-kokeilu. Se oli eräänlainen taksin ja linjaliikennebussin välimuoto. Kutsuplus ei siis varsinaisesti ollut aikataulunmukaista linja-ajoa, mutta kuitenkin HSL:n lanseeraama palvelu. Liikennöintiä hoitivat Taksikuljetus Oy ja Oy Andersson Ab.

Tilanne ennen suuria muutoksia vuonna 2013

Helsingissä liikkui 29 Jouko-kaupunginosalinjaa, joista kaksi kutsuperiaatteella. Muita pienkalustolinjoja olivat siis 15 ja 91, sekä 94B:n pari lähtöä.

Espoossa ajoi 10 palvelulinjaa, sekä kaksi muuta pienkalustoreittiä 81/V ja 96H. Kauniaisissa liikennöi edelleen P50.

Vantaalla ajoivat jo vanhat tutut palvelulinjat P16/B ja P17. Näiden lisäksi pienkalustolla hoidettiin linjat 1 - 3, 15, 44 ja 48. Keravalla liikkuivat yllämainitut 5 ja 8.

Pienkalustoliikennöitsijöinä toimivat Oy Andersson Ab, Helsingin Bussiliikenne Oy, Nobina Finland Oy (entinen Concordia Bus), Nurmijärven Linja Oy/Korsisaari-yhtiöt ja Taksikuljetus Oy.

helb_1119_kny_1957.jpg
Sipoon liitosalueella ajettiin paikallista linjaa 91 Rapuojantie - Puroniitty. HelBin MB Sprinter City Puroniityn
päätepysäkillä lähes keskellä metsää.

2014: Jouko-kaupunginosalinjoista Lähibusseja

Helsingin Jouko-linjojen sopimukset olivat viisivuotisia. Aika umpeutui vuoden 2013 lopussa, ja taas keksittiin aivan uutta. Vaikka Jouko-systeemi toikin linjoille runsaasti uusia matkustajia, tämä ei vielä riittänyt. Väkeä piti saada edelleen lisää. Jouko-brändi lopetettiin. Uudeksi nimeksi keksittiin aluksi pienkalustolinjat. Bussien väritykseksi päätettiin normaali HSL-tyyli. Linjanumerot muutettiin tavallisiksi tunnuksiksi ilman mitään etukirjainta. Lännessä käytettiin pääasiassa 30-sarjan numeroita, pohjoisessa 600- ja 700-sarjaa ja idässä 800-sarjaa.

Linjojen nimestä järjestettiin yleisökilpailu. Voittajaksi valittiin Lähilinjat. Tätä ei kuitenkaan sellaisenaan kelpuutettu, vaan se muokattiin muotoon Lähibussi. Nimeä ei laitettu busseihin näkyville, joten se jäi matkustajille melko vieraaksi. Jotkut puhuivat edelleen Joukoista tai jopa palvelubusseista. Lisäksi aivan kaikki uudet linjat eivät olleetkaan Lähibusseja, vaan "muita" linjoja. Niitä kuitenkin ajettiin samoilla busseilla ja samoissa linjakierroissa kuin Lähibusseja. Jäi siis hiukan epäselväksi, mitkä olivat näitä muita reittejä.

Pienkalustolinjat, ja myöhemmin Lähibussit, kilpailutettiin siis vuonna 2013. Useiden eri pakettien sijasta Helsinki jaettiin nyt vain kolmeen kilpailupakettiin: läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen. Taksikuljetus Oy ja sen tytäryhtiö Koillisen Liikennepalvelut Oy voitti kaikki sopimukset. Liikenne alkoi 2.1.2014.

Lähibussi-uudistus onnistui melko hyvin. Matkustajamäärät kasvoivat lähes jokaisella reitillä. Vilkkaimmalla linjalla 813 Vuosaaressa tunnin välit eivät tulleet kysymykseenkään. Vuoroja lisättiin ajan mittaan, ja vuonna 2017 ajettiin päivisin puolen tunnin välein, ja ruuhka-aikoina 20 minuutin vuoroväleillä.

Lähibusseja mainostettiin edelleen samoilla argumenteillä kuin muinoisia palvelulinjojakin. Korostettiin kiireetöntä menoa ja sitä kuinka kuljettaja auttaa tarvittaessa. Varsinkin alkuaikoina vuonna 2014 tämä kaikki kuitenkin pilattiin liiallisilla tehokkuusvaatimuksilla. Joillakin alueilla aikataulut suunniteltiin niin kireiksi, että palvelu kärsi. Jokainen rollaattorimummo, kertamaksulla maksava tai leimauslaitteen kanssa sähläävä viivästytti menoa, eikä seuraavalle kierrokselle ehditty lähtöaikaan mennessä. Onneksi tähän saatiin myöhemmin parannusta.

Taksikuljetus Oy:stä markkinajohtaja

Lähibussi-uudistuksen jälkeen lähes kaikki HSL-alueen pienkalustolinjat olivat Taksikuljetus Oy:n hoidossa. Muille liikennöitsijöille jäi vain murusia. Näitä liikennöivät Oy Andersson Ab, Helsingin Bussiliikenne Oy sekä Nurmijärven Linja Oy/Korsisaari-yhtiöt. Elokuussa 2014 Keravan linjoilla alkoi ajaa Transdev Vantaa Oy.

tk_603_yio_0946.jpg
Lähibussi-liikenteen perustyyppi Mercedes-Benz Sprinter (sisustajana Avestark ja Kare). Taksikuljetus Oy:n auto nro 603.

2015: Vantaan palvelulinjoista Lähibusseja

Kehärata aloitti liikenteen 1.7.2015. Vantaan bussilinjasto muuttui tässä yhteydessä monella tavalla. Yksi muutoksista oli, että palvelulinjat ja muut pienkalustolinjat muutettiin pääsääntöisesti Lähibusseiksi. Ne saivat normaalit kolminumeroiset tunnisteet. Kaksi reittiä toimi kutsuperiaatteella. Taksikuljetus Oy voitti nämäkin linjat lähes kokonaan. Muutamalla reitillä ajoi apuna uusi HSL-liikennöitsijä Tilausliikenne Nikkanen.

2015: Kutsuplus päättyy

Kutsuplussan käyttäjämäärät kasvoivat vuosi vuodelta, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Kokeilu lakkautettiin vuoden 2015 lopussa.

2016: Espoon palvelulinjoista Lähibusseja

Vuoden 2016 syysliikenne alkoi 15.8.2016. Tuolla päivämäärällä piti myös Länsimetron aloittaa. Metron myötä piti koko Etelä-Espoon bussiliikenne uudistaa. Metron aloitus kuitenkin viivästyi ja näin myös pääosa bussiliikenteen muutoksista. Palvelulinjojen muutos Lähibusseiksi kuitenkin toteutettiin. Uudet linjat saivat täälläkin normaalit kolminumeroiset tunnisteet. Uusi tulokas V-S Bussipalvelut Oy voitti lähes kaikki reitit, myös Helsingin linjan 15.

Vuonna 2017

Helsingissä aikanaan saadut kokemukset osoittivat, etteivät kutsupohjaiset linjat keränneet matkustajia. Silti Vantaan uudistuksessa vuonna 2015 perustettiin kaksi kutsulinjaa. Nämä muutettiin tavallisiksi reittilinjoiksi vuoden 2017 alusta.

Kutsulinjoja ei kuitenkaan haudattu vieläkään. Kirkkonummella aloitti kaksi Lähibussia kutsuperiaatteella.

Siuntio ja Tuusula mukaan HSL-alueeseen vuoden 2018-alusta.

Siuntiossa liikennöitiin neljää palvelulinjatyyppistä Avainlinjaa. Kahta niistä ajettiin maanantaisin ja kahta keskiviikkoisin. Kalusto koostui ehkä enimmäkseen tilatakseista, mutta mukana saattoi olla myös joku linja-autoksikin rekisteröity kulkuneuvo.

Tuusulassa puolestaan ajettiin kutsupohjaista Sampo-liikennettä. Tässäkin toiminnassa käytettiin varmaankin enimmäkseen tilatakseja, mutta myös linja-autoiksi rekisteröityjä autoja saattoi olla käytössä. Lisäksi Tuusulassa kulki pari muuta pienkalustolla ajettavaa linjaa.

Tilanne kevätkaudella 2018

HSL-alueella operoi runsaat 60 pienkalustolinjaa (lisäksi pari lähtöä päivässä linjalla 94B). Suurin osa näistä toimii Lähibussi-nimellä. Liikennöitsijöinä Taksikuljetus Oy, Koillisen Liikennepalvelut Oy, V-S Bussipalvelut Oy, Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari), Tilausliikenne Nikkanen, Transdev Vantaa Oy ja Oy Pohjolan Liikenne Ab. Siuntion Avainlinjojen ajajista ei ole tarkkoja tietoja, mutta ilmeisesti ainakin Taxiline Koskinen siellä operoi.

tk_811_yil_1570.jpg
Taksikuljetus Oy:n idän linjojen perusbussi Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI Kivikon päätepysäkillä.
Linja 811 on seutulinja Vantaan Rajakylään.

Tarkemmat reittikohtaiset listat täällä