Ensimmäiset sähköbussitPääkaupunkiseudun ensimmäiset akkusähköbussit vuosina 2012 - 2018. (30.11.2024, päivitetty 23.1.2025) Tämä tarina kertoo HSL-alueen akkusähköbussien alkuhetkistä. Pintapuolisesti listataan autojen käyttöaikoja, merkkejä ja liikennöitsijöitä. Liikennöinti oli alkuvaiheessa yleensä testiajoa, joka saattoi kestää joitakin kuukausia tai muutamia vuosia. Tarkkoja teknisiä tietoja tai akkujen kapasiteetteja ei tässä jutussa käsitellä. Ensimmäinen täyssähköbussi havaittiin liikenteessä lokakuussa 2012. Se oli Caetanon korittama valkoinen Cobus 2500EL. Se liittyi VTT:n TransEco-tutkimushankkeeseen, jossa oli tarkoituksena pyrkiä vähentämään kaupunkijoukkoliikenteen päästöjä. Liikennöitsijänä toimi Veolia Transport Finland, joka antoi sille kylkinumeroksi 3000. Cobus ei ollut harvinainen ainoastaan käyttövoimansa ansiosta, vaan se näytti muutenkin erikoiselta. Normi-etuoven paikalle sijoitettiin jonkinlainen yksittäisovi kuljettajatilaan, ja matkustajilla olivat käytössä keski- ja takaovet. Auto liikennöi Espoossa linjalla 11 Tapiola - Friisilänaukio. NIN-664-kilvin varustettu erikoisuus ajoi testiajoa Espoossa vuoteen 2016 asti. Toinen bussiSeuraava linjaliikenteeseen asetettu, Guangtong-merkkinen auto, aloitti mahdollisesti jo joulukuussa 2013, viimeistään kuitenkin vuoden 2014 alkupuolella. Tätä ennen ehti testiajoihin jo vanhasta Kabus-linja-autosta muutettu sähköbussi, mutta sen koeajot tapahtuivat pitkään ilman matkustajia. Jos lasketaan matkustajaliikenteeseen laitettuja autoja, oli Guangtong järjestyksessä toinen. Veolia Transport 3001, Guangtong / Ebusco. Kuva Juhana Nordlund Kiinalaisbussin alustan tarkka tyyppi merkittiin Guangtong GTQ6117BEVB, korinaan Ebusco YTP-1. Se ajoi aikaisemmin testiajoa Hollannissa. Suomessa tämänkin vaunun liikennöitsijänä toimi Veolia Transport, ja auto sai rekisteritunnuksen LMA-370, kylkinumeronaan 3001. Se näytti aika lailla normaalilta linja-autolta 2-2-0-ovineen ja maalattiin HSL-väreihin. Myös Guangtong liikennöi Espoossa linjalla 11. Ajoja kesti kevääseen 2015 saakka, jolloin bussi palautettiin Hollantiin. Kolmas bussiTämä auto oli VTT:n, Metropolia Ammattikorkeakoulun, Veolia Transportin sekä yhdentoista muun toimijan yhteistyöprojekti, jonka pohjana käytettiin vanhaa vuoden 2005-mallista Kabus TC-6A4-bussia. Auto aloitti työnsä aikoinaan Koiviston Auto Oy:llä numerolla 301. Jo vuoden vanhana se siirrettiin Jyväskylän Liikenteen autoksi 416. Jyväskylässä Kabus palveli vuoteen 2012, jolloin se siirrettiin pääkaupunkiseudulle. VTT suunnitteli siitä testi-sähköbussin koordinoimansa eBus-projektin tarpeisiin. Testiajot ilman matkustajia aloitettiin maaliskuussa 2013. Matkustajat päästettiin sisään vasta 29.4.2014 alkaen. Jälleen ajettiin Espoossa linjaa 11. Liikennöitsijänä Veolia Transport. Auto ei ilmeisesti saanut lainkaan kylkinumeroa Veolialla. Kabus oli aikaisemmin liikkunut rekisteritunnuksella HTF-601, mutta sähköbussikokeilut ajettiin ilmeisesti koko ajan U-443-koekilvin. Matkustajaliikennöinti kesti luultavasti vain joitakin päiviä. Neljäs ja viides bussiNeljäs sähköbussi saatiin ajoon kesällä 2014. Se oli 2011-mallinen VDL Citea SLF-120 Electric, jota aikaisemmin käytettiin testiajoissa Hollannissa. Myös VDL kuului VTT:n eBus-projektiin, mutta liittyi Veolia Transportin (myöhemmin Transdev) kalustoon saaden kylkinumeron 3002. Suomessa se rekisteröitiin tunnukselle TZH-879 ja se liikkui VDL:n esittelyväreissä kevättalveen 2016 saakka, kunnes palautettiin takaisin Hollantiin. Transdev 3002, VDL Citea SL-120 Electric. Kuva Juhana Nordlund Samaan aikaan VDL:n kanssa saapui eBus-projektiin myös BYD Ebus-12 Greencity. Sitäkin oli testattu Hollannissa vuodesta 2013, ja Suomessa myös se meni ajoon Veolia Transportille, numerolle 3003. Rekisteritunnuksen TZH-892 saanut bussi maalattiin HSL-väreihin. Testiajot linjalla e11 jatkuivat vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen se palautui Hollantiin. Transdev 3003, BYD Ebus-12 Greencity. Kuva Juhana Nordlund Sähköbussit vuoden 2014 lopussa
Kuudes bussiKuudes vaunu otettiin matkustajaliikenteeseen kesällä 2015. Sekin meni samalle liikennöitsijälle kuin edelliset, mutta yritys oli tässä vaiheessa vaihtanut nimensä Transdev Finland Oy:ksi. Auto kantoi nimeä Ebusco ja oli kotoisin Hollannista. Vaunu liikkui hopeanharmaissa esittelyväreissä ja sai Transdevilla numeokseen 3004, rekisteritunnuksin VXT-462. Jälleen ajettiin Espoossa linjalla 11. Testiajot kestivät vajaan vuoden verran. Transdev 3004, Ebusco. Kuva Juhana Nordlund Sähköbussit vuoden 2015 lopussa
Seitsemäs ja kahdeksas bussiSuomeen perustettiin yritys, jonka suunnitelmissa oli valmistaa kotimaisia Linkker sähköbusseja. Aluksi pääkaupunkiseudulle saatiin kaksi vanhaa dieselautoa muutettuina Linkkerillä sähkökäyttöisiksi. Bussit olivat jo tuttua mallia Kabus TC-6A4. Käsittelyyn pääsivät Jyväskylän Liikenteen 2005-2006-malliset vaunut numeroilla 407 ja 414. Ne tulivat uudistettuina käyttöön helmikuussa 2016, jälleen Transdeville, numeroille 3006 ja 3007. Vuonna 2018 ne siirrettiin Åbergin Linja Oy:lle, jossa ne palvelivat vuoteen 2019 linjalla 133. Lopuksi ne siirrettiin Nobinan varikolle, josta niiden oli tarkoitus ajaa Nobinan voittamaa linjaa 55 vuonna 2020. Yhtiö ei kuitenkaan koskaan ottanut niitä käyttöön. Åbergin Linja 29 ja 28, Kabusista muunnetut Linkkerit. Ex. Transdev 3007 ja 3006, exex Jyväskylän Liikenne 414 ja 407. Yhdeksäs ja kymmenesVarsinaisia Linkkereitä nähtiin syyskaudella 2016. Transdeville toimitettiin elokuussa auto 3008 rekisteritunnuksella MMM-707. Noin kuukautta myöhemmin sai Helsingin Bussiliikenne ensimmäisen sähköautonsa tunnuksella ZKR-364. Numerokseen Linkker sai HelBillä 1611. Bussit tunnettiin tyyppimerkinnällä Linkker 13 LE. Ne olivat etumatalia ylävirroittimella varustettuja 1-2-1-ovisia vaunuja HSL-väreissä. Rautatientorilla rakennettiin pitkään ja hartaasti latauspistettä, jota HelBin Linkkerit käyttivät liikennöidessään linjalla 23 Rautatientori - Ruskeasuo, Invalidisäätiö ja Transdevin autot linjalla 55 Rautatientori - Koskela. Myös reittien toiseen päähän sijoitettiin latauslaitteet. TDF 3008 ja HelB 1611 ajoivat vakiosijoituksissaan vuoden 2019 loppuun saakka. Vuodeksi 2020 ne siirrettiin Nobinalle, jonka oli tarkoitus ajaa niillä voittamaansa linjaa 55. Nobina ei kuitenkaan käyttänyt niitä, vaan ne seisoivat varikolla tyhjän panttina. Vuonna 2021 MMM-707 siirrettiin vielä HelBille numerolla 1618, mutta ei sielläkään tiettävästi päässyt enää koskaan linjalle. Helsingin Bussiliikenne 1611, Linkker Rautatientorilla Vielä kaksi vuonna 2016Linkkereitä saatiin vielä kaksi lisää vuoden lopulla. Ensimmäinen niistä tuli Helsingin Bussiliikenteelle marraskuussa numerolle 1612. Toinen ilmestyi noin kuukautta myöhemmin jälleen Transdeville. Numerokseen se sai 3009. Auto 1612 palveli HelBillä elokuuhun 2023 saakka. Transdev 3009 ajeli yrityksen kirjoilla vuoteen 2019 asti. Vuodeksi 2020 linjan 55 voitti Nobina. Linkkereitä siirrettiin Nobinan varikolle, mutta yhtiö ei ottanut niitä käyttöön. Vuonna 2021 ex. TDF 3009 siirrettiin HelBille, numerolle 1619. Liikenteestä poisto tapahtui yhdessä 1612:n kanssa elokuussa 2023. Sähköbussit vuoden 2016 lopussa
Linkkeriä, Linkkeriä...Vuonna 2017 saatiin kolme Linkkeriä lisää. Uutena liikennöitsijänä nyt Pohjolan Liikenne. Ensimmäinen meni kuitenkin heti tammikuussa Helsingin Bussiliikenteelle. Numerojärjestyksessä edettiin ja autosta tuli 1613 rekisteritunnuksella XNV-316. Seuraavat kaksi sai Pohjolan Liikenne huhti- ja kesäkuussa. Ne sijoitettiin numeroille 300 ja 298 saaden rekisteritunnukset XNV-338 ja ZLP-615. Myös HelBin 1613 siirrettiin melkein heti Pohjolan Liikenteelle numerolle 299. Kaikki kolme ajoivat PL:llä vuoteen 2020, jolloin koko joukko siirrettiin HelBille. Autosta 298 tuli HelBin 1615. Numero 299:stä tehtiin 1616 ja 300:sta 1617. Vaunut 1616 ja 1617 menivät poistoon vuonna 2022, mutta 1615 palveli elokuuhun 2023 asti. Sähköbussit vuoden 2017 lopussa
Linkker ja VDLVuonna 2018 saatiin kaksi autoa lisää. HelBille tuli vielä yksi Linkker numerolle 1614 (ZLP-623). Pohjolan Liikenne otti testiajoon VDL Citea SLF-120 Electric-bussin. Se sai rekisteritunnuksen KTJ-708 ja numeron 444. VDL:ää käytettiin testeissä vajaan vuoden. Sillä ajettiin ainakin jonkin aikaa linjaa 51. HelBin 1614 poistettiin viimeistään vuonna 2022. Sähköbussit vuoden 2018 lopussa
Varsinainen sähköbussiaika alkaaSuomalainen Linkker oli varsinainen uranuurtaja ja pioneeri sähköbussien alkuaikoina. Vientikokeiluja tehtiin Singaporeen saakka. Vuodesta 2019 alkoi varsinainen sähköbussiaika, kun kiinalaismerkit rynnistivät liikenteeseen. Siinä melko alkeelliset Linkkerit jäivät Yutongin ja BYDin jalkoihin. Linkker ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, koska täysin uuden bussikonseptin luominen tyhjästä oli huomattavan kallista. Uusia Linkkereitä ei enää tullut, ja käytössä olleetkin autot poistettiin pääkaupunkiseudulta vuoteen 2023 mennessä. Ensimmäinen sarja, ensimmäiset YutongitHeinäkuu 2019 Tammelundin ensimmäisetSyyskuu 2019 Nämä autot olivat valmiina palvelukseen jo monta kuukautta ennen syksyä, mutta Vuosaaren metroaseman terminaalin latausasemien rakentaminen edistyi hitaasti. Syyskuussa liikennöitsijä ei enää jaksanut odottaa, vaan laittoi VDL:t lyhyeen sarjaan, jossa pärjättiin ilman terminaalissa tapahtuvaa latausta. Lokakuussa latauspisteet vihdoinkin valmistuivat. Ensimmäinen VolvoElokuu 2020 koekäyttöön Ensimmäiset teliautotJoulukuu 2020 Nobinan ensimmäiset, ensimmäinen BYD-sarjaElokuu 2021 Ensimmäiset nivelautotElokuu 2021 Ensimmäinen Volvo-sarjaElokuu 2022 alkaen Ensimmäinen pienkalusto-sähköbussiMaaliskuu 2023 Varhaisissa sähköbusseissa akkujen kapasiteetti oli verrattain pieni, ja siksi niillä ajettiin vain osan päivää ja vietiin sitten varikolle lataukseen. Linkkerien reittien päätepisteisiin rakennettiin latauspisteet, joten niillä voitiin liikennöidä koko päivä. Kiinalaisvalmistaja Yutong sen sijaan toi maahan suurikapasiteettisia autoja vuodesta 2019, joita ladattiin öisin varikolla. Sen jälkeen muidenkin valmistajien monet uudet sähköbussit ladattiin pääsääntöisesti öisin varikolla, mutta välillä myös päivisin linjalla. Esimerkiksi Leppävaaran terminaaliin rakennettiin latauspiste. Runkolinjojen nivelbusseja ladattiin edelleen säännöllisesti terminaaleissa. Esimerkiksi Eiraan, Munkkivuoreen, Mellunmäkeen ja lentoasemalle asennettiin latausasema. Joskus käytiin myös varikolla päivälläkin lataamassa. Näin tehtiin esimerkiksi Helsingin Bussiliikenteen (nykyään Koiviston Auto Helsinki) Itäkeskuksen linjoilla, koska varikko sijaitsi sopivasti melkein vieressä Roihupellossa. Vuonna 2020 tuli liikenteeseen vielä joitakin dieselautoja, mutta sen jälkeen pitkän aikaa vain sähköbusseja (täyskokoiset). Tammikuussa 2025 otti yksi liikennöitsijä käyttöön vielä kaksi uutta dieselautoa. Aika näyttää, olivatko nämä viimeiset.Tulevaisuus näyttää kuitenkin olevan sähköbussien. Lähdetietoja: Juhana Nordlund |