Kotilinjalla Mellunmäestä keskustaan

Tässä tarinassa seurataan joukkoliikenneyhteyttä Mellunmäen Kaunispääntieltä Helsingin keskustaan kautta aikojen. Yksinkertaisuuden vuoksi käsitellään vain linjoja keskustaan, ei yhteyksiä muihin suuntiin.

Mellunmäen kerrostaloalueen rakennustyöt alkoivat vuonna 1967. Ensimmäiset Pallastunturintien (nyk. Pallaksentie) talot valmistuivat vuonna 1968. Rakentaminen eteni asteittain kohti Itäväylää, ja Kaunispääntien ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1973. Tässä tarinassa lähdetään kuitenkin liikkeelle 1800-luvulta sellaisesta kuvitteellisesta tilanteesta, että joku olisi asunut seudulla jo silloin. Aluetta nimitettiin Mellunkyläksi. Mellunmäki osa-alueen nimenä vahvistettiin vuonna 1959.

Vuoteen 1865 saakka ei Mellunkylästä ollut minkäänlaisia yhteyksiä. Vuonna 1865 alkoi laivaliikenne Helsingin keskustasta lähimaaseudulle, kuten Vuosaareen. Hki - Hämeenlinna-reitin juna alkoi pysähtyä Malmilla viimeistään vuonna 1886. Kulosaaren raitiotielle oli mahdollisuus mennä vuodesta 1910 alkaen. Tosin Naurissalmen silta valmistui vasta 1916.


1921: Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyy

Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyi Suomessa 1920-luvulla. Ei ole kuitenkaan varmaa tietoa siitä, liikennöikö mikään bussi alkuaikoina Mellunkylän suuntaan. Porvoontietä (Itäväylää) ei vielä ollut, joten Porvoon suuntaankin kuljettiin Malmin kautta. Edelleen siis piti selvitä omin voimin Malmille. 

Vuonna 1928 sai liikennöitsijä Toivo Ekqvist luvan linjalle Helsinki - Tammisalo, ja Helsingin itäreitin höyryvene Oy luvan reitille Helsingistä Marjaniemeen. Sinne kävely Mellunkylästä oli jo lyhyempi kuin Malmille. Tosin vuoroja taisi olla vain pari päivässä.

1931: Bussilla Mellunkylään

Linjalupia Mellunkylän - Vuosaaren seudulle on saatu 1930-luvulta alkaen. Onko liikennöinti toteutunut, tai kuinka kauan se on kestänyt, siitä ei ole varmaa tietoa.

Heinäkuussa 1931 ovat liikennöitsijät Paavo ja Yrjö Mellin saaneet luvan linjalle Helsinki - Nordsjö. Se kulki todennäköisesti Malmin kautta, ja nykyisiä kadunnimiä käyttäen reittiä ...Klamintie - Humikkalantie - Linnanherrantie - Linnavuorentie - Tankovainiontie... Nyt päästiin jo melko lähelle kohdetta.

Heinäkuussa 1932 myös Uuno Mellin sai luvan samalle reitille. Toukokuussa luvan sai myös liikennöitsijä Kaarle Kilpeläinen reitille Helsinki - Kallvik. Tälläkin linjalla päästiin ilmeisesti Tankovainiontielle.

Mellinien luvat peruttiin syksyllä 1932 liikennöitsijöiden omasta tahdosta.

1933: Ensimmäinen varsinainen Mellunkylän reitti

Emil Lindberg sai 16.1.1933 luvat reiteille Hki - Mellunkylä ja Hki - Nordsjö, sekä 6.7.1934 Hki - Kallvik-linjalle.

Yhteys Mellunkylästä Helsinkiin nopeutui huomattavasti, kun Porvoontie valmistui Mellunkylään saakka vuonna 1933.

Seuraava paikallinen reitti perustettiin joulukuussa 1934. Ab Nyländska Trafik - Uudenmaan Liikenne Oy (liikennöitsijä Arvo Saarinen) alkoi liikennöidä Kulosaaren kautta Porvoontietä Vuosaareen. Liikennöinnin kestosta ei ole varmuutta, kuten ei myöskään siitä, oliko yhteys Porvoontieltä Kallvikintielle jo valmis. On mahdollista, että ajettiin edelleen Linnavuorentien - Tankovainiontien - Melatien kautta.

Se on kuitenkin varmaa, että Oy Liikenne Ab aloitti liikennöinnin kahdella linjalla Mellunkylään vuonna 1935. Reitit ajoivat Porvoontietä Mellunmäen risteykseen saakka Fallbackan kohdalle, johon varsinainen Mellunkylän reitti jäikin. Toinen jatkoi tästä vielä oikealle Kallvikiin. Risteys Porvoontiellä sijaitsi muutama sata metriä lännenpänä nykyistä risteystä, parikymmentä metriä nykyisen Mellunmäentien erkanemiskohdasta itään.

Porvoontien rakentamisen edistyessä myös sen suunnan kaukoliikennettä alkoi ajaa Mellunkylän läpi.

Tällainen tilanne jatkui talvisodan alkuun asti syksyyn 1939. Talvisota katkaisi liikenteen suurelta osin. Välirauhan aikana jatkettiin, mutta jatkosodan puhjettua vuonna 1941 liikennöinti päättyi lähes kokonaan.

Sodan jälkeen

Liikennöinti käynnistyi vaivalloisesti vuoden 1944 jälkeen. Mellunkylän linja todennäköisesti lyhennettiin Puotinkylään (nykyisen Teboilin kohdalle).

Oy Liikenne Ab:lla oli suuri määrä linjoja hoidettavana. Autoja ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, ja käytössä olevat vaunutkin olivat vaurioituneet sodassa, tai olivat muuten vain korkean ikänsä vuoksi huonossa kunnossa. Yhtiö menetti sodan aikana varikkopalossa monta autoa. Tammikuun alussa 1947 Oy Liikenne Ab luopui Puotinkylän linjasta Helsingin kaupungin liikennelaitoksen hyväksi (linja 41).

Kulosaaren sillan huonon kunnon vuoksi reittejä ajettiin välillä Viikin kautta.

Vuoden 1946 alusta Mellunkylä liitettiin Helsingin kaupunkiin.

Oy Liikenne Ab:n bussit olivat punaisia keltaisella raidalla.

Tilanne vuoden 1950 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä
Porvoontiellä Hki - Kallvik Liikenne Oy
Porvoon suunnan kaukoliikenne Useita

1954: HKL:n linja 41 jatketaan Mellunkylään

Linja 41 jatkettiin Vartiokylästä (Puotinkylästä) Mellunkylään 30.8.1954. Tästä tuli nyt pääyhteys keskustaan, sillä HKL:n busseissa käytettiin liikennelaitoksen lippuja, joilla oli vaihto-oikeus toisiin HKL:n liikennevälineisiin. Oy Liikenne Ab ja kaukoliikenne sen sijaan käyttivät valtakunnallista kilometritaksaa ilman minkäänlaisia vaihto-oikeuksia. HKL:n bussit maalattiin syvän tummansinisiksi hopea-kylkiraidalla ja hopeanvärisellä katolla.

Aikajaksolla 31.8.1959 - 31.8.1961 ajettiin myös ruuhkalinjaa 41S.

Tilanne vuoden 1960 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä
Porvoontiellä 41, 41S HKL
(Hki - Kallvik ja kaukoliikenne) Useita

Bussikalustoa 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella

Bulldog-tyyppiset autot yleistyivät 1950-luvulla, ja viimeiset nokkabussit hävisivät katukuvasta joskus 1960-luvun alussa. HKL:n sodanjälkeiset bussit olivat pääsääntöisesti Scania-Vabiksia ja Volvoja Helkon, Ajokin ja Valmetin koreilla. Ovijärjestyksenä käytettiin 1-1-2-mallia, paitsi vuosina 1955 - 58 kahdella keskiovella (1-2-2).

Oy Liikenne Ab:lla oli paljon Volvo B635- ja B615-alustalla varustettuja busseja. Valikoimasta löytyi myös Sisuja, Vanajia ja Mersuja. Koreissa suosittiin Wiimaa ja Helkoa, vaikka muitakin merkkejä esiintyi. Busseissa oli yksi ovi edessä, yksi takana. Katurityyppiset istuimet päällystettiin punaisella keinonahalla. Verhot ja hattuhyllyt kuuluivat asiaan. Takaovea vastapäätä sijaitsi suuri seisomatila. Usein ajettiin myös yksiovisilla täysturisteilla. 

Vuosi 1964

Oy Liikenne Ab antoi linjoilleen numerot viimeistään vuonna 1964. Kallvikin reitti sai tunnuksen 74.

HKL:n linja 41 lyhennettiin Vartiokylään 1.5.1964. Oy Liikenne Ab:n reitti 74 ajoi edelleen Porvoontietä, kuten myös kaukoliikenteen bussit. Viimeistään tänä vuonna saatiin käyttöön myös uusi Oy Liikenne Ab:n linja 71 Hki - Mellunmäki - Vesala. Sillä oli keskustasta Kallvikintien risteykseen sama reitti kuin 74:llä, mutta Kallvikin bussin kääntyessä oikealle Vuosaaren suuntaan, kääntyi linja 71 vasemmalle Naulakalliontielle. Tämä tie tuli tuohon aikaan Porvoontielle saakka.

HKL:n linjan menetyksen myötä menetettiin myös HKL:n matkaliput. Tilanne ei kuitenkaan ollut niin paha kuin voisi luulla. Samana päivänä otettiin nimittäin Helsingissä käyttöön ensimmäinen yhteistariffi. Siinä yksityiset liikennöitsijät käyttivät edelleen omia lippujaan, mutta vyöhykkeet ja hinnat olivat samat kuin liikennelaitoksella. Vaihdot HKL:n liikennevälineisiin hoituivat pienellä lisämaksulla.

Käytössä olivat nyt siis Oy Liikenne Ab:n linjat 71 ja 74.

1965: Lisää yhteyksiä

Vuonna 1965 Oy Liikenne Ab perusti uuden linjan 72 Hki - Mellunmäki - Vuosaari. Nyt Naulakalliontien risteyksestä kulkivat linjat 71, 72 ja 74.

1966: Uusi linjanumerointi

Vuoden 1966 alussa otettiin käyttöön uusi postitoimipaikkanumeroihin perustuva linjanumerointi. Vuosaari sai postinumerokseen 96, joten linjasta 72 tehtiin 96 ja 74:stä tuli 96V. Kontula ja osa Vesalaa saivat tunnisteekseen Helsinki 94. Kontulaan perustettiin useita 94-alkuisia linjoja, joten Vesalan reiteille päätettiin antaa silloin vielä postinumeroissa käyttämättömät tunnukset 98 ja 97. Entinen 71 oli nyt 97. Mellunmäen risteystä palvelivat siis Oy Liikenne Ab:n linjat 96, 96V ja 97.

1968: Mellunmäki saa oman linjan

Mellunmäen kerrostalorakentaminen aloitettiin vuonna 1967, ja rakentaminen eteni vaiheittain kohti Porvoontietä (Itäväylää). Kontulaan perustettiin useita bussilinjoja, ja yksi näistä oli 94 Hki - Kontula, Tanhuantie. Tämä reitti jatkettiin Mellunmäkeen Korvatunturintien risteyksen tuntumaan vuonna 1968.

Uutta kalustoa

Vuosina 1965 - 67 hankki Oy Liikenne Ab valtavan määrän Volvo B635 / Wiima M-64-busseja (SLHS:llä näistä kaksi tallessa). Nämä autot muodostivat usean vuoden ajan kaluston perusrungon. Vaihtelua bulldogeihin saatiin vuonna 1967, kun yhtiö alkoi ostaa keskimoottorisia Volvo B58-busseja, edelleen Wiiman M-64-koreilla. Myös yksi sarja B57-alustaisia hetkuja saatiin linjalle 96V. Keskimoottorisia B58-vaunuja tilattiin lisää vuonna 1968.

Vuonna 1970 koriksi vaihtui uudempi Wiima M-68 vakio. Autoja hankittiin sekä etumoottorisina B57-malleina, että keskimoottorisina B58-tyyppeinä.

1969: Muutoksia Mellunmäen ulkopuolella

Vuonna 1969 matka keskustaan hidastui hiukan, kun Oy Liikenne Ab:n bussit laitettiin Puotinharjun kohdalla kulkemaan Porvoontien sijasta Turunlinnantietä pitkin.

Myös lähtöpaikat keskustassa siirtyivät 1960-luvun lopulla. Varsinaista Rautatientoria käyttivät lähtöpaikkanaan vielä 1960-luvulla pääasiallisesti vain HKL:n bussit. Yksityisbussien lähtölaiturit sijaitsivat Mikonkadulla. Vuosikymmenen lopulla kuitenkin Rautatientorilta poistettiin pysäköintipaikkoja, ja näin saatiin torille kaksi riviä laitureita. Nyt yksityisbussienkin lähtöpaikat siirrettiin toriaukiolle. 

Tilanne vuoden 1970 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
(Kaunispääntie) -- -- --
Mellunmäentie (Itäväylällä) 96, 96V, 97 Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima M-64

1971: Täydellinen yhteistariffi

Vuonna 1971 otettiin Helsingissä toukokuun alussa käyttöön täydellinen yhteistariffi. Kaikissa sisäisen liikenteen busseissa käytettiin HKL:n lippuja ja liikennelaitos keräsi kaikki lipputulot. HKL maksoi yksityisille korvausta ajetusta liikenteestä. Nyt kaikki helsinkiläiset olivat matkalippujen suhteen tasa-arvoisessa asemassa.

Linjainformaatiota

Oy Liikenne Ab:n bussien keulassa käytettiin yleensä matalia valkopohjaisia reittikilpiä. Ne olivat 1950-luvun lopulle asti irtokilpiä, sen jälkeen nauhatyyppisiä. Edessä luki yleensä "Hki - Mellunmäki - Kallvik", "Hki - Mellunmäki - Vesala" jne. Linjanumeroiden käyttöönoton jälkeen numero sijaitsi kilven vasemmassa reunassa edestä katsoen. Vuoden 1970 uusissa busseissa "Hki" vaihtui muotoon "R:tori" ja kilpinauhoista tuli mustataustaisia valkoisella tekstillä.

1971: Mellunmäen oma linja tulee lähemmäksi, mutta 97 poistuu

Linjaa 94 jatkettiin jälleen rakentamisen edetessä. Vuonna 1971 se ulottui jo Saanatunturintien risteyksen paikkeille.

Mellunmäen kautta Vesalaan liikennöinyt linja 97 lakkautettiin vuonna 1971.

1973: Bussiyhteys Kaunispääntielle

Kaunispääntie valmistui, ja Mellunmäentie rakennettiin koko pituuteensa 1970-luvun alkupuolella. Ensimmäiset Kaunispääntien talot valmistuivat, ja bussiliikenne saatiin sinne vuonna 1973.

Linja 96 laitettiin kulkemaan Vuosaaren sillan kautta 4.3.1973. Näin se ei enää tullut Mellunmäkeen. Alueen oma reitti 94 jatkettiin Kaunispääntielle 15.4.1973. Seuraavana päivänä aloittivat myös kaksi uutta reittiä: 97A Hakaniemi - Mellunmäki ja 97S Senaatintori - Kontula  - Mellunmäki. Linja 97A kulki nopeasti suoraan Itäväylää Mellunmäkeen, ja päätepysäkki sijoitettiin Pallastunturintielle. Reitti 97S puolestaan tuli Kontulan kautta Mellunmäkeen samaan paikkaan kuin 94. Aluksi bussit kääntyivät Kaunispääntiellä, kunnes uusi päätepysäkkilenkki valmistui Itäväylän ja Mellunmäentien risteykseen. Tässä vaiheessa otettiin käyttöön myös Kaunispääntien pysäkki Mellunmäentiellä, tämän tarinan kiintopiste.

Uutta kalustoa ja modernimpia linjakilpiä

Vuosikymmenen vaihteessa Oy Liikenne Ab lisäsi bussiensa keulaan kilpitaskun, johon sijoitettiin linjanumero. Näin otsan nauhakilven merkitys vanhassa kalustossa alkoi vähentyä. Myöhemmin nauhakilpi jätettiin tyhjäksi, tai sielläkin oli vain pelkkä linjanumero.

Oy Liikenne Ab käytti kaupunkibussiensa koreina Wiima M-68-tyyppiä 1-0-1-ovilla syksyyn 1973 saakka. Keulan matala tekstikilpi vaihtui vuonna 1971 pelkkään yksinauhaiseen numerokilpeen, ja seuraavana vuonna kolminauhaiseen numerokilpeen. Sivulla Liikenne Oy käytti takaoven viereisessä ikkunassa linjanumeron ja määränpään sisältävää irtokilpeä, esimerkiksi "94 Mellunmäki". Etuoven vieressä oli joissain autoissa pieni nauhakilpi. Siinä näkyi yleensä nuoli eteenpäin ja tekstit "Käynti etuovesta Kuljettaja rahastaa". Uudemmissa busseissa luki pelkästään "Kuljettajarahastus". Vuoden 1971 yhteistariffissa HKL määräsi, että linjanumero pitää keulan lisäksi näkyä myös etuoven vieressä. Niinpä pieneen rullasivukilpeen sijoitettiin nyt linjatunnus tekstien sijaan. Ne autot, joissa rullakilpeä ei ollut, saivat sivulle kilpitaskun numeroineen.

Syksyllä 1971 uudessa kalustossa sivulle sijoitettiin suuri kilpikotelo katonrajaan. Linjalla 94 siellä luki linjanumeron kanssa ylärivillä "R:tori Kontula" ja alarivillä "Mellunmäki". Vuonna 1972 yksinauhaiset kilvet korvattiin edessä ja sivulla kolminauhaisella numerokilvellä. Ainoa määränpääteksti löytyi tämän jälkeen vain takaoven viereisestä sivuikkunasta.

Pitkäaikainen ovijärjestys 1-0-1 vaihtui vihdoin syksyn 1973 uusissa busseissa etuoveen ja kaksoiskeskioveen (1-2-0). Vielä mullistavampaa oli tulossa. Joulukuussa otettiin käyttöön nk. Heinähäkit, joissa keskimoottorisen Volvo B58-alustan päälle rakennettiin Wiiman HKL-mallin kori 2-2-0-ovijärjestyksellä. Pienelle "94 Mellunmäki"-kilvelle oli edelleen kilpikotelo varattuna, nyt keskioven viereisessä ikkunassa. Tämän kilven käyttö kuitenkin hiipui pian, ja bussit kulkivat linjalla näyttäen vain pelkän linjanumeron.

1975: Linjatunnus vaihtuu

Postinumeroita muuteltiin 1970-luvun alkupuolella. Suurin osa Vuosaaresta sai numeron 98, ja 96 jäi pohjoiselle osalle aluetta. Mellunmäki kuului alun perin Helsinki 95-alueeseen, mutta sai sitten oman numeron 97. Kuten edeltä kävi ilmi, käytettiin linjanumeroa 97 aluksi Hki - Mellunkylä - Vesala-linjalla. Vuonna 1971 reitti lopetettiin, ja 97 siirrettiin toiselle Vesalan linjalle (aikaisemmin 98). Reitti 97 sai sen jälkeen uudeksi numerokseen 90, ja näin voitiin tunnus 97 siirtää Mellunmäen omalle reitille, joka siis siihen asti oli 94. Tämä tapahtui maaliskuun alussa 1975. Nyt kaikki Mellunmäen linjat olivat 97-alkuisia.

Suurella sivukilvellä varustetuissa vuosimallien 1971 - 72-busseissa otettiin nyt linjalla 97 käyttöön vanha "97 R:tori Mellunkylä Vesala"-teksti. Alarivin Vesala-teksti mustattiin, ja näin yläriville jäi "97 R:tori Mellunkylä".

1978: Itä-Helsingin linjojen uudelleenjärjestely

Kesäkuun alussa 1978 järjestettiin idän reittejä uuteen uskoon. Linja 97 laitettiin nyt kulkemaan Puotinharjun jälkeen suoraan Itäväylää Mellunmäkeen. Päätepysäkki siirtyi Pallastunturintielle. Linja 97A muutettiin pikalinjaksi 97X Rautatientorilta Mellunmäkeen (Pallastunturintielle). Kruununhaasta tuleva reitti 97S jäi ennalleen, ja jäi nyt ainoaksi Itäväylän risteyksen päätepysäkkilenkin käyttäjäksi. 

Muutosten jälkeen Mellunmäentiellä mentiin siis odottamaan busseja 97 ja 97X kadun vastakkaiselle puolelle, kuin ennen.

Tilanne vuoden 1980 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Kaunispääntie 97 (97X) Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima K200
(97S) Liikenne Oy Volvo B57 / Wiima K200

Bussikalustoa 1970-luvun lopulta vuoteen 1982

Oy Liikenne Ab hankki 1970-luvun lopulla Volvo B58-busseja Wiima K200-korilla (tarkoittaa Helsingin sisäisten linjojen kalustoa, Vantaan suunnan bussit olivat aivan toisenlaisia). Vuoden 1976 autoissa käytettiin vielä turbotonta karkeakäyntistä HD100-moottoria, mutta vuodesta 1977 uusi kalusto tilattiin pehmeäkäyntisemmällä THD100-koneella. Kaikki bussit olivat edelleen keppivaihteisia.

Vuonna 1980 saatiin Wiima-koristen autojen joukkoon linjalle 97 yksi Lahti Centrum-korinen vaunu. Vuodenvaihteessa 1980/81 havaittiin ensimmäinen Volvo B10M-alustainen kulkuneuvo.

Oy Liikenne Ab sijoitti jostain syystä Vantaalle tarkoitettuja busseja joksikin aikaa Helsingin linjoille. Jo vuonna 1980 saatiin 97S:lle hetkumallinen Volvo B57. Siinä oli yhdellä etuovella varustetti Wiima K200-kori. Vuonna 1982 saatiin 97:lle taas yksi vantaalainen; Scania BF111-hetku Lahti Centrum-korilla. Tästäkin autosta löytyi vain yksi etuovi.

1982: Metroliikenne alkaa

Metro aloitti liikennöintinsä keväällä 1982. Osittainen liityntäliikenne alkoi syyskuun alussa. Linja 97 muutettiin nyt ruuhka-aikojen ulkopuolella liityntälinjaksi Itäkeskukseen. Ruuhka-aikoina sen sijaan ajettiin entiseen tapaan Rautatientorille saakka. Myös linjat 97X ja 97S jatkoivat entiseen malliin.

1983: Täysmittainen liityntäliikenne alkaa ja liikennöitsijä vaihtuu

Linjalla 97 alkoi kokopäiväinen liityntäliikenne kesäkuun alussa 1983. Myös liikennöitsijä vaihtui. Oy Liikenne Ab:n tilalla aloitti Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL). Yöliikenteessä (klo 23 - 02) ajettiin edelleen Rautatientorille saakka, ja samalla tunnuksella 97. Pikalinja 97X lakkautettiin. Reitti 97S sai vielä jäädä, mutta sitäkin alkoi liikennöidä HKL.

Bussikalusto vaihtui täysin. HKL:n uusimmat bussit idässä olivat 1978-mallisia Sisu BT-69 BVT-autoja Wiiman K100-korilla. Vähän vanhemmat vaunut olivat Sisun BT-69 CR-mallia. Kaikkein vanhimmassa kalustossa käytettiin Delta City- ja Wiiman HKL-mallin koreja. Alustana näissäkin Sisu BT-69 CR.

HKL:n uusimmat bussit (1977 - 78) maalattiin yläosaltaan valkoisiksi ja alaosaltaan sinisiksi. Vähän vanhemmat autot (1975 - 77) olivat yläosaltaan vaaleanharmaita ja alaosaltaan tummahkon sinisiä. Yläosan harmaa ulottui vähän matkaa sivuikkunoiden alapuolelle. Vanhimmat bussit esiintyivät tummansinisinä vaaleanharmaalla katolla ja kylkiraidalla.

1984: Yölinjalle oma tunnus

Saman linjanumeron 97 käyttö niin liityntä- kuin yölinjalla aiheutti sekaannuksia. Niinpä yölinja sai tunnuksen 97N toukokuun 2. päivästä 1984 lähtien.

1985: Viimeinen päiväajan suora yhteus loppuu

Ruuhka-aikoina pääsi vielä Kontulan kautta suoralla bussiyhteydellä keskustaan. Tämäkin päättyi kuitenkin vuonna 1985, kun linja 97S lopetettiin.

1986: Metro Kontulaan sekä ympyrälinjat 97A ja 97B

Metroa jatkettiin Kontulaan vuonna 1986, ja Mellunmäen bussilinjat uusittiin kokonaan 1.11.1986 alkaen. Nyt esiteltiin kaksi ympyrälinjaa 97A ja 97B. A-reitti kulki myötäpäivään Itäkeskuksesta Porttitien kautta Kontulan läpi Mellunmäkeen, ja edelleen Itäväylää Itäkeskukseen. Linja 97B ajoi reitin vastapäivään. Ruuhka-ajan lisälinjana liikennöi 97T Kontulan ja Mellunmäen väliä Aarteenetsijäntien kautta. Sen Mellunmäen päätepysäkkinä toimi entinen 97S:n lenkki Itäväylän risteyksen tuntumassa.

Jo joulukuun alussa muutettiin 97T Kontulantietä suoraan Kontulantietä kulkevaksi linjaksi 97X

1978: Poikittaislinja 78

Mellunmäen läpi ajoi jo 1960-luvulla Oy Liikenne Ab:n linja Vuosaaresta Kontulan kautta lännen suuntaan (vuodesta 1966 nro 78). Aluksi Naulakalliontietä pitkin, ja myöhemmin Mellunmäentietä. Sitä ei ole kuitenkaan tässä tarinassa aikaisemmin mainittu, koska sillä ei päässyt keskustaan. Kontulan metroaseman avaamisen jälkeen tätäkin reittiä saattoi käyttää liityntäyhteytenä metrolle. Jotkut vuorot ajoivat Vuosaaressa telakalle. Nämä merkittiin tunnuksella 78T. Rinnakkaislinjana toimi reitti 78A Vuosaaresta Kontulaan Ostostielle. Se ei kuitenkaan tullut yhtä lähelle metron sisäänkäyntiä kuin muut bussit. Siksi tätä 78A-versiota ei ole otettu mukaan kymmenen vuoden välein esitettyihin tilannetaulukoihin.

1986: Vihdoinkin uusia busseja

HKL ei hankkinut Itä-Helsinkiin lainkaan uusia busseja vuoden 1978 jälkeen kahdeksaan vuoteen. Vihdoin lokakuussa 1986 alettiin toimittaa uusi Volvo B10M / Wiima K202-autoja. Niissä käytettiin uudenlaista ovijärjestystä 2-2-1. Näitä myöhemmin Torni-Volvoiksi kutsuttuja busseja saatiin idän linjoille vuosina 1986 - 91 yhteensä 98 kappaletta.

1987: Ympyrälinjat pois

Ympyrälinjat eivät toimineet halutulla tavalla, ja ne korvattiin 16.4.1987 kahdella erillisellä reitillä 94A ja 97. Näistä 97 alkoi ajaa Itäkeskuksesta Itäväylää pitkin Mellunmäkeen, ja edelleen Kontulan metroasemalle. Lisälinjan 97X tunnus palautettiin muotoon 97T, ja se lakkautettiin elokuun lopussa 1989.

1989: Metro jatkuu Mellunmäkeen

Metrolinjan jatko Mellunmäkeen saakka toteutui syyskuun alussa vuonna 1989. Tämä vaikutti bussilinjaan 97 siten, ettei se enää ajanut Kontulaan saakka, vaan päätepysäkiksi tuli Mellunmäen metroasema. Oy Liikenne Ab:n bussilla 78 pääsi edelleen myös metrolle, sekä Mellunmäkeen että Kontulaan.

Tilanne vuoden 1990 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Kaunispääntie 97 (97N) HKL Volvo B10M / Wiima K202
78, 78T Liikenne Oy Volvo B10M / Wiima K202

Linjalla 97 pääsi sekä Mellunmäen- että Itäkeskuksen metroasemalle. Busseilla 78 ja 78T vain Mellunmäen asemalle.

1991: Oy Liikenne Ab:lle uusi omistaja ja uusi väritys

Oy Liikenne Ab:n pitkäaikainen omistaja Paavo Koskinen luopui yhtiöstä vuonna 1991. Uudeksi isännäksi tuli lahtelainen Koiviston Auto Oy. Vähitellen puna-keltainen väritys korvattiin uuden omistajan ulkoasulla. Siinä bussi maalattiin valkoiseksi hopeanvärisellä helmalla. Ikkunoiden alla kulki paksu sininen raita.

1995: HKL:n uusi organisaatio

Liikennelaitos uusi organisaationsa vuoden 1995 alussa. HKL:stä muodostettiin liikelaitos nimellä HKL Liikelaitos, ja bussiliikenteestä tehtiin tytärliikelaitos nimellä HKL-Bussiliikenne. Liikennöitsijä otti uusissa busseissa käyttöön uudetyyppisen värityksen. Päävärinä käytettiin edelleen sinistä, ja auton yläosa maalattiin valkoiseksi. Ikkunoiden alapuolelle lisättiin 1950-luvun tyyppinen hopearaita, ja vanhat kultanumerot palautettiin käyttöön.

1998: Linjalle 78 uudet liikennöitsijät

Oy Liikenne Ab väistyi linjalta 78 kesäliikenteen lopussa 1998. Uutena liikennöitsijänä aloitti virallisesti HKL-Bussiliikenne, mutta osa vuoroista annettiin alihankintana Metsälän Linja Oy:lle. Tämän liikennöitsijän varsinainen väritys koostui valkoisesta taustasta punaraidoin. Näitä värejä näki kuitenkin harvoin, sillä suurin osa kalustosta teipattiin kokomainoksiksi.

1990-luvun lopun kalustoa

Kaluston runkona ajoivat HKL-Bussiliikenteellä edelleen nk. Torni-Volvot. Matalalattiaiset bussit kuitenkin yleistyivät pikku hiljaa. HKL.n:ensimmäinen matalalattiasarja hankittiin vuonna 1994. Näissä autoissa käytettiin Scania N113CLL-alustaa Carrus City L-korein. Myöhemmin ostettiin kokomatalia Volvo B10L-vaunuja Carrus City U-koreilla. Myös yksi sarja CN113CLL MaxCi-sarja tilattiin. Vuosituhannen vaihteessa käyttöön otettiin Volvo 7000-busseja, joissa alustana käytettiin Volvo B7L-tyyppiä. 

Metsälän Linja Oy:llä lähes kaikki linjan 78-bussit olivat matalalattiaisia. Uusimmissa autoissa käytettiin Ikarus E94-koria, ja vähän vanhemmissa Lahti 402-tyyppiä. Alustat olivat Scania N113CLL- ja L113CLL-, sekä Volvo B10BLE-malleja.

Tilanne vuoden 2000 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Kaunispääntie 97 (97N) HKL-Bussiliikenne Volvo B10M / Wiima K202
78 HKL-Bussiliikenne+Metsälän Linja Oy Volvo B10M / Wiima K 202 (HKL)
Scania L113CLL / Ikarus E94 (MLO)

2001: Metsälän Linja Oy lopettaa

Metsälän Linja Oy lopetti toimintansa kesän 2001 alussa. Nyt linjaa 78 hoiti yksinään HKL-Bussiliikenne.

2002: Uusi vaihtoehto liityntäliikenteeseen

Helsingin palvelulinjakokoelmaa laajennettiin vuoden 2002 alussa. Uusien linjojen joukossa aloitti P11. Se tuli Rukatunturintieltä Mellunmäentielle, ja ajoi Mellunmäen metroaseman suuntaan. Se kävi kuitenkin edestakaisin Saariselänkujan päässä, ja kiersi vielä Ounasvaarantien kautta. Se oli siis hiukan hidas yhteys, mutta kiireettömälle kulkijalle hyvä vaihtoehto. P11-linjaa ajoi HKL-Bussiliikenne Volkswagen Caravelle / Kutsenits City III-minibussilla.

2002: Linjan 97 ensimmäinen kilpailutus

Linjan 97 ensimmäinen kilpailutettu sopimuskausi alkoi vuonna 2002, jonka HKL-Bussiliikenne voitti. Liikennöitsijä hankki idän linjoille Scania L94UB / Lahti Scala-busseja. Hopea-kylkiraidan tilalla nähtiin nyt valkoinen raita, eikä kultanumeroitakaan enää käytetty. (Itse asiassa sarjan kaksi ensimmäistä autoa tulivat liikenteeseen kultanumeroin, mutta ne pian vaihdettiin valkoisiin numerotarroihin). Linjakilvissä käytettiin nyt Mitronin mosaiikkimallia suunnanmukaisin määränpäätekstein.

2005: Liikennöitsijän nimi vaihtuu

Helsingin kaupungin omistamat liikennöitsijät HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy yhdistettiin vuoden 2005 alussa Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. Uusi logo ja väritys otettiin käyttöön vuonna 2006. Uudessa ilmeessä bussi maalattiin tummansiniseksi valkoisella ja vaaleansinisellä kylkiraidalla. Logo ilmestyi kaikkiin busseihin, mutta linjoilla 97 ja 78 käytettiin voimassaolevan sopimuksen mukaista kalustoa, joten uutta väriä ei näillä reiteillä yleensä näkynyt.

2006: Uudet järjestelyt

Itä-Helsingin reittejä järjestettiin uudelleen syysliikenteen alussa 13.8.2006. Itäkeskuksesta Puotilaan ajanut linja 91 lopetettiin, ja sen tilalla Mellunmäen bussit laitettiin kiertämään Puotilan kautta. Bussi 97 ajoi Kauppakartanonkatua, Rusthollarintietä ja Karhulantietä Itäväylälle. Uusi rinnakkaislinja 97V kiersi lisäksi vielä Viikingintien ja Vartioharjuntien kautta.

2008: Linjan 97 uusi sopimus

Uusi sopimuskausi linjoilla 97 ja 97V (sekä 97N) alkoi vuoden 2008 alusta. Sen voitti Concordia Bus Finland Oy Ab. Se toi reiteille uudet Volvo 8700LE B7RLE-bussit. Ne maalattiin valkoisiksi oranssi - violetti - tummansininen-helmaraidalla. Vanhempi kalusto muodostui mm. Volvo B10BLE / Carrus City L-busseista. Concordia Bus oli Espoon Auton perillinen, joten Mellunmäentiellä näkyi Espoon Auton uudempaa- ja joskus jopa Espoon Auton perinteistä vihreää väriä. Eipä olisi vielä muutama vuosi aikaisemmin voinut uskoa, eää Itä-Helsingissä metron liityntälinjalla ajaa vihreä "Espoon Auto".

Linjainformaatio määränpääteksteineen esitettiin nyt uusissa busseissa oranssein led-kilvin.

2008: Päälinja palaa vanhalle reitille

Mellunmäen bussien ajattaminen Puotilan kautta hidasti mellunmäkeläisten matkaa Itäkeskukseen. Vuonna 2008 päätettiin päälinja 97 palauttaa vanhalle reitille kulkemaan suoraan Itäväylää. Rinnakkaislinja 97V jatkoi entisellä kiertoreitillään. Vuoroista joka toinen ajettiin 97:nä ja joka toinen linjana 97V.

2009: Vuosaareen uusi sopimus

Vuosaaren linjojen uusi sopimus astui voimaan vuoden 2009 alusta. Linja 78 liitettiin tähän, joten 78:llakin alkoi uusi aika. Liikennöintiä jatkoi kuitenkin Helsingin Bussiliikenne Oy. Uusi peruskalusto muodostui HelB-värisistä- ja led-kilpisistä Volvo 8700LE B7RLE-busseista. Ne olivat siis periaatteessa samanlaisia kuin Concordian Mellunmäen autot. Ruuhkavuoroissa havaittiin 78:lla vanhempia HelBin matalalattiabusseja, esimerkiksi Scania L94UB / Lahti 402-vaunuja.

2009: Palvelulinjoista Jouko-kaupunginosalinjoja

Helsingin palvelulinjat muutettiin vuoden 2009 alusta Jouko-kaupunginosalinjoiksi. Linjatunnukset muutettiin J-alkuisiksi, ja uusi sini - valko - turkoosi-väritys otettiin käyttöön. P11:n uudeksi tunnukseksi annettiin J92, ja reittiä alettiin ajaa Mercedes-Benz Sprinter-minibussilla.

2009: Vielä yksi vaihtoehto liityntämatkalle

Sipoon itäosat liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 2009 alusta. HelB aloitti liikennöinnin Itäkeskuksesta Karhusaaren kautta Landbohon. Linjoja 93A/AK/AV liikennöitiin Mercedes-Benz Sprinter-minibusseilla. Jos pieni kävelymatka Itäväylän varteen ei haitannut, saattoi tätäkin reittiä käyttää hyväkseen matkalla Itäkeskukseen.

2009: Concordia vaihtaa nimeä

Concordia Bus Finland Oy Ab päätti vaihtaa nimeä joulukuun 2009 alkaen. Yhtiö tunnettiin tästä lähtien nimellä Nobina Finland Oy.

Tilanne vuoden 2010 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Kaunispääntie 97, 97V (97N) Nobina Volvo 8700LE B7RLE
78 Helsingin Bussiliikenne Volvo 8700LE B7RLE
(J92) Helsingin Bussiliikenne Mercedes-Benz Sprinter
Mellunmäentie (Itäväylällä) (93A, 93AK, 93AV) Helsingin Bussiliikenne Mercedes-Benz Sprinter

Busseilla 97 ja 97V pääsi sekä Mellunmäen- että Itäkeskuksen metroasemalle. Linjoilla 78 ja J92 pääsi vain Mellunmäen asemalle, ja 93-reiteillä vain Itäkeskuksen asemalle.

2012: Lisää yhteyksiä Itäväylän varresta

Sipoo liittyi HSL:ään vuonna 2012. Sipoosta ajettiin bussilinjoja Helsinkiin myös Itäväylää pitkin. Näissäkin, mm. linjalla 841 käytettiin nyt HSL:n lippuja. Tällaisella bussilla saattoi matkustaa vaikka Helsingin keskustaan saakka.

Linjalle 93 vaihdettiin isot bussit 2010-luvun alkupuolella.

2013: Kalusto vaihtuu 97:llä

Linjan 97 uusi sopimus astui voimaan vuoden 2013 alussa. Sen voitti edelleen Nobina Finland Oy. Vuonna 2010 aloitti Helsingin Seudun Liikenne (HSL), ja uusi tilaajaväritys tuli käyttöön sen myötä. Niinpä linjan 97 uudet bussit esiintyivät HSL:n sini - valkoisissa väreissä. Ne olivat kevytrakenteisia VDL Citea LLE-120-vaunuja. Varustukseen ei kuulunut takaovea, vaan ovijärjestys merkittiin 1-2-0.

2014: Jouko-kaupunginosalinjoista Lähibusseja

Jouko-kaupunginosalinja-nimitys eli vain viisivuotisen sopimuskautensa ajan. Jälleen keksittiin uutta. Vuoden 2014 alusta Joukot muutettiin Lähibusseiksi. Linjatunnuksetkin vaihdettiin jälleen. Nyt otettiin käyttöön kolminumeroiset tunnisteet ilman kirjaimia. Myös Jouko-värityksestä luovuttiin, ja bussit ajoivat nyt normaaleissa HSL-väreissä. J92 muuttui 812:ksi, ja liikennöitsijänä aloitti Taksikuljetus Oy. Vakioautoina Mercedes-Benz Sprinter-alustaiset minibussit Kutsenits City VI-koreilla.

2014: Sipoon reitit

Itäväylän Sipoon reiteillä alkoi uusi sopimus 11.8.2014. Linjat 841, 842 ja 843 lähtivät Itäkeskuksesta, josta ne ajoivat Söderkullaan ja Nikkilään. Yöversio 841N ajoi keskustasta. Liikennöitsijänä toimi Oy Pohjolan Liikenne Ab. Yhtiö toi reiteille VDL Citea LLE-kevytrakennebussit. Vanhempana kalustona ajoivat täälläkin Volvo 8700LE B7RLE-autot.

2015: Linja 78 poistuu, uusi yhteys 818

HSL-alueen toinen runkolinja 560 aloitti liikennöinnin syysliikenteen alussa 2015. Se korvasi samalla vanhan poikittaislinjan 78. Runkolinja ei kuitenkaan pysähtynyt Kaunispääntien pysäkillä, vaan siihen päästäkseen piti kävellä Itäväylälle. Linjalla käytettiin oranssi - valkoista kalustoa. Suurin osa autoista oli Scania OmniExpress 320 LE K280UB-autoja. Joukossa nähtiin myös Volvo 8900LE B8RLE-malleja.

Lähibussi 818 kulki aikaisemmin Vuosaaren metroasemalta Vuosaaren satamaan. Linjaa kuitenkin jatkettiin Mellunmäen metroasemalle syysliikenteen alussa 2015. Tästä tuli nyt ruuhka-aikoina uusi nopea yhteys metrolle. Linja 818 ei kiertänyt mistään, vaan ajoi suoraan Mellunmäentietä. Tätäkin reittiä ajoi Taksikuljetus Oy Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI-minibusseilla.

2015: Helsingin Bussiliikenne Oy:lle uusi omistaja

Helsingin kaupunki halusi päästä eroon bussiyhtiöstään Joulukuussa 2015 yhtiö myytiin Koiviston Auto Oy:lle. HelB jatkoi kuitenkin toimintaansa vanhalla nimellään.

2016: Linjalle 93 uusi liikennöitsijä

Linjalla 93 alkoi uusi sopimuskausi vuoden 2016 alussa. Liikennöinnin voitti Nobina Finland Oy. Yhtiö alkoi ajaa reittiä Mercedes-Benz Citaro LE-busseilla.

2016: Uutta kilpitekniikkaa

Vuonna 2016 alettiin busseihin asentaa uusia rahastuslaitteita, jotka ohjasivat myös linjakilpliä. Nyt kilvissä näkyi ylärivillä määränpää, ja alarivillä "via" sekä välipaikan nimi. Välipaikka vaihtui auton edetessä linjalla.

2017: Uutta kalustoa 97:lle

Linja 97/V sai uutta kalustoa vuoden 2017 alussa. Nämäkin olivat VDL Citea LLE-kevytrakennebusseja. Lisäksi reiteillä alkoi näkyä silloin tällöin myös Mercedes-Benz Citaro LE-kalustoa.

Tilanne 2019

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Kaunispääntie 97, 97V (97N) Nobina VDL Citea LLE
(812, 818) Taksikuljetus Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI
Fallpakka (Itäväylällä) (560) Helsingin Bussiliikenne Scania OmniExpress 320 LE
(93) Nobina Mercedes-Benz Citaro LE
(841, 841N, 842, 843) Pohjolan Liikenne VDL Citea LLE