Linja 96
Helsingin linjan 96 tarinaBussi 96 kulki alun perin Helsingin keskustasta Vuosaareen Porslahdentielle. Metron tultua se muuttui liityntälinjaksi Itäkeskuksesta Vuosaareen, mutta ajoi myös Vesalaan. Vuosaaren metrohaaran avauduttua reitti muuttui Vuosaaren sisäiseksi linjaksi Porslahdentielle. Tässä tarinassa käsitellään vain Porslahdentielle ajanutta linjaa 96 ja sen rinnakkaisversioita 96B, 96N sekä osittain 96V. Samalla numerolla, mutta muilla lisäkirjaimilla varustettuna on ajettu useita muitakin reittejä. (Päivitetty 17.5.2023) Tällä sivustolla on kotilinjatarina Vuosaaren Isonvillasaarentieltä keskustaan. Siinä käsitellään laajasti linjaa 96, joten tämä juttu on tiivistetty luettelomainen selvitys reitin vaiheista. 1965 Lähtöpaikka sijaitsi Mikonkadulla Rautatientorin tuntumassa. Siitä käännyttiin Kaisaniemenkadulle, ja jatkettiin edelleen Unioninkatua ja Siltasaarenkatua. Matka eteni Sörnäisten rantatietä Kulosaaren sillalle. Siitä alkoi Itäinen moottoritie, nykyinen Itäväylä. Sitä ajettiin aina Mellunkylään saakka Kallvikintien risteykseen. Kallvikintietä saavuttiin Vuosaareen, jossa ajettiin Niinisaarentietä Porslahdentien kulmaan, ja siitä Porslahdentietä Lokkisaarentien risteykseen päätepysäkille. 1.1.1966 1969 Linja alkoi kiertää Puotinharjun kautta. Vuosaaressa reittiä jatkettiin Lokkisaarentien risteyksestä Porslahdentietä eteenpäin Vuosaarentielle Punakiventien risteykseen. Paluussa käännyttiin oikealle Punakiventielle, ja ajettiin sitä kautta Porslahdentielle. Oy Liikenne Ab Volvo B58 / Wiima M-68 vuodelta 1968 Porslahdentiellä Isonvillasaarentien risteyksen kohdalla. Kuvaaja tuntematon Linjan 96 kalustoa 1965 - 1972 Oy Liikenne Ab:n kalusto koostui enimmäkseen Volvo-alustoista Wiiman korilla. Vuosikymmenen vaihtuessa 1950-luvusta 1960-luvuksi yleisimmät alustat olivat joko Volvo B615 tai saman merkin B635. Koreina Wiima M-54, M-59 sekä myös Helko. Vuosina 1965 - 67 hankittiin uutta perusbussia Volvo B635 / Wiima M-64. Vuonna 1967 alusta vaihtui keskimoottoriseen Volvo B58:aan (kuva). (Hetkut sijoitettiin Kallvikin linjalle 96V). Huhtikuussa 1970 tuli käyttöön viimeinen sarja Wiiman M-64-korilla, autot 169 - 173. Näistä nro 172 sijoitettiin linjalle 96. Uutta M-68-koria nähtiin kaupunkiliikenteessä syysliikenteen alussa 1970. Silloin alustana käytettiin hetkumallia B57. M-68-kausi jatkui vuoteen 1973. Alustoina vuorottelivat B57 ja B58. Syysliikenteen 1971 uusissa busseissa perinteiset matalat linjakilvet korvattiin edessä yksinauhaisella numerokilvellä ja sivulla korkealla reittikilvellä (kuva, auto 36). Syysliikenteessä 1972 siirryttiin uudishankinnoissa kolminauhaisiin numerokilpiin. Oy Liikenne Ab 36 Volvo B58 / Wiima M-68 vuodelta 1971. Kuva Reima Tylli. 4.3.1973 Viimeiset uudet bussit yhdellä etu- ja takaovella otettiin käyttöön keväällä 1973. Syksyllä hankittiin yksi sarja Volvo B57 / Wiima M-68-autoja kaksoiskeskiovella. Uudenlaista kalustoa havaittiin joulukuussa 1973. Alustana karkeakäyntinen turboton Volvo B58, mutta korina Wiiman HKL-malli 2-2-0-ovilla. Ensimmäiseen sarjaan sisältyivät numerot 240 - 252, joista autot 251 ja 252 sijoitettiin linjalle 96. Näitä nk. Heinähäkkejä tuli lisää koko vuoden 1974 ajan numeroon 267 saakka. Näitä uudempiakin vaunuja saattoi näkyä Vuosaaressa. 5.8.1974 Oy Liikenne Ab 67 Volvo B58 / Wiima K200 vuodelta 1978. Kalustoa vuosina 1976 - 80 Heinähäkkien jälkeen Oy Liikenne Ab:n uudeksi perusbussiksi tuli vuosina 1976 - 80 Volvo B58 / Wiima K200 (kuva, auto 67). Näitä hankittiin vielä vuonna 1976 turbottomalla HD100-koneella, mutta sen jälkeen bussit varustettiin turboahdetulla THD100-moottorilla. Kaikki bussit olivat keppivaihteisia. Syksyllä 1980 hankittiin vielä yksi bussisarja etumoottorisella Volvo B57-alustalla. Nämä hetkut oli tarkoitettu Vantaan reiteille, mutta sarja sijoitettiin kuitenkin aluksi Helsingin sisäisille linjoille. Hyvin erikoinen bussisarja Liikenne Oy:llä voitiin havaita syksyllä 1980. Alustana ei ollutkaan Volvo, vaan takamoottorinen Scania BR86S. Korinakaan ei ollut Wiima vaan Delta 100 City. Scaniat saivat samat numerot kuin vuoden 1970 viimeiset Wiima M-64:t eli 169 - 173. Vuodenvaihteessa 1981/81 siirryttiin Volvo B10M-aikaan. Korina edelleen tuttu Wiima K200. 1.9.1981 Jälleen sijoitettiin yksi Vantaalle tarkoitettu bussisarja aluksi Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Alustana näissä oli hetkumallinen Scania BF111, korina Lahti 21 Centrum. Autoille annettiin numerot 32, 54 ja 72. Näistä viimeksimainittu sijoitettiin linjalle 96. 1.9.1982 Ruuhka-ajan lisälinjana ajettiin tunnuksella 96T Itäkeskuksesta Porslahdentielle ja edelleen telakalle. (Varsinaisesti telakalle ajoi linja 90A). Yöliikenteessä ajettiin Rautatientorilta Puotinharjun kautta Porslahdentielle tunnuksella 96N. Syksyllä 1982 Liikenne Oy:n uutuudet olivat Volvo B10M-mallia Deltan 100 City-korilla. Vuonna 1983 hankittiin perustyyppiä B10M Wiima K201-korilla, mutta myös suuri määrä busseja Lahti 30-korilla. Osassa näitä käytettiin B10M-alustaa, mutta myös kahta Scanian takatuupparimallia. Toinen näistä oli pikkukoneella varustettu K82, mutta toinen yleensä maantieliikenteeseen tarkoitettu isokoneinen Scania K112. Ovijärjestys edelleen tuttuun tuuliin 2-2-0 ja keppivaihteet tietenkin. 16.1.1984 1.10.1985 HKL:n myötä saatiin 96:lle aivan uudenlaisia (ei kuitenkaan uusia) busseja. Liikennelaitoksella oli pitkä kalustonhankintatauko maaliskuusta 1980 helmikuuhun 1985. Muutama nivelbussi oli tosin kokeiltavana vuonna 1984. Idän linjoilla tauko muodostui vieläkin pidemmäksi, sillä vuoden 1980 hankinnat sijoitettiin muualle Helsinkiin. Idässä uusimmat autot lokakuussa 1985 olivat 1978-mallisia Sisu BT-69 BVT / Wiima K100-vaunuja. Siitä taaksepäin kalusto koostui Sisu BT-69 CR-alustaisista busseista Wiima K100-, Delta City-, Autokori m. HKL sekä Wiima m. HKL-koreilla varustetuista autoista. HKL:llä kaikki bussit varustettiin automaattivaihteistolla. 1.1.1986 Nyt siis puna-keltaiset Volvot hävisivät kokonaan, ja kalusto koostui pelkästään HKL:n vanhoista Sisuista. Jossain vaiheessa 96T-version ajot lopetettiin, ja jotkut heilurilinja 96:n vuorot jatkettiin telakalle tunnuksella 96B. Ei ole varmuutta siitä, ajoiko 96B Vuosaaressa Porslahdentietä vai Kallvikintietä. 1.11.1986 Syksyllä 1986 saatiin vihdoin uusia busseja. Uudet autot olivat pääkaupunkiseudun perusbussityyppiä Volvo B10M / Wiima K202. Näitä hankittiin HKL:lle jo alkuvuodesta 1985 alkaen, mutta vasta nyt idän linjoille. Uutuuksia tuli 20 kappaletta (8621 - 8640), ja varmasti näistä joku näkyi myös 96:lla. Tammikuussa 1987 Volvoja saatiin vielä kymmenen lisää (8715 - 8724). 31.5.1987 Syksyllä 1988 saatiin näitä perusbusseja vielä 22 lisää idän linjoille (8839 - 8860). Kokonaislukumäärä idässä oli nyt siis jo 52. 1.9.1989 Volvo perusbusseja saatiin itään edelleen lisää vuosina 1989 ja 1991 (kuva, auto 9124). Kokonaismäärä nousi jo lähes sataan. HKL sai ensimmäisen matalalattiasarjansa syksyllä 1994. Siitä eteenpäin ei muutamia poikkeuksia lukuunottamatta enää korkealattiaisia hankittukaan. Matalalattia-autot sijoitettiin tiettyihin matalalattiavuoroihin, kunnes kilpailutuksen alettua uudet bussit sijoitettiin voitettuihin kilpailupaketteihin. Linjaa 96 ei vielä tässä vaiheessa oltu kilpailutettu, joten kaluston perusrunkona ajoivat vuodesta toiseen korkealattiaiset Volvot, joita matalalattiakaudella alettiin nimittää Torni-Volvoiksi. 1.1.1995 1.10.1996 31.8.1998 Linjan 96 ensimmäinen kilpailusopimus voimaan. Sen voitti aikaisempi liikennöitsijä HKL-Bussiliikenne. Reitistä 96 Vuosaaren sisäinen liityntälinja. Lähtöpaikkana Rastilan metroasema, josta ajettiin Meri-Rastilan tietä ja Leikosaarentietä Iiluodontielle ja metroasemalle. Siitä vanhaa reittiä Porslahdentien päähän. Ruuhka-ajan lisäpalveluna ajettiin Vuosaaren metroaseman ja Porslahdentien välillä tunnuksella 96V. HKL > HelB 9124 Volvo B10M / Wiima K202 Vuosaaren metroasemalla. 1.1.1999 HKL > HelB 9834 Scania CN94UB OmniCity Porslahdentien päätepysäkillä. 1.1.2004 Myöhemmin ruuhkavuoroissa käytettiin kaikenlaisia HKL:n vanhempia matalalattiabusseja, kuten Scania N113CLL / Carrus City L, Scania CN113CLL MaxCi, Volvo B10L / Carrus City U sekä Volvo 7000. 1.1.2005 Kesäkuun alku 2006 Syysliikenne 2007 HelB 43 Scania L94UB / Lahti 402 Porslahdentien päätepysäkillä. 1.1.2009 HelB 925 Volvo 8700 LE B7RLE. Elokuu 2015 Vuosaari-paketin voitti Tammelundin Liikenne Oy. Uusi liikennöitsijä toi päiväliikenteeseen uudet HSL-väriset VDL Citea LLE-kevytrakennebussit (27 - 32, kuva, auto 31). Tammelund liikennöi myös poikittaislinjaa 54 Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen. Siellä käytettiin Volvo 8900 LE B8RLE-teliautoja (33 - 46). Illalla näiden vapautuessa 54:ltä ne tulivat Vuosaareen VDL:ien tilalle noin klo 21 - 22-aikaan. Siitä ne jatkoivat sitten yölinjalle 96N. Tammelundin Liikenne 31 VDL Citea LLE-120 Vuosaaren metroasemalla. Syksy 2019 Tammelundin Liikenne 10 VDL Citea SLE-129 Electric-sähköbussi Isonvillasaarentien pysäkillä Vuosaaressa. Tammelundin Liikenne ajoi uudemmilla VDL:llä Lauttasaaressa (12 - 14 ja 51 - 59). Välillä VDL:t sekoittuivat siten, että Vuosaaren autoja ajoi Lauttasaaressa ja Lauttasaaren busseja Vuosaaressa. Tammikuu 2022 Tammelundin Liikenne 45, Volvo 8900 LE B8RLE 6x2 Porslahdentiellä. Vuodenvaihteessa 2021/22 sai linja 54 Volvojen rinnalle neljä Yutong E15-sähköbussia. Myös Yutongit vierailivat usein viikonloppuisin Vuosaaressa. Linja 96 saattoi jonkin aikaa olla kokonaan sähköinen, kun reittiä palvelivat siellä muutenkin ajavat VDL Citea-sähköbussit ja niiden lisäksi Yutongit. Elokuussa 2022 Tammelundin Liikenne hankki myös kaksiakselisia Yutongeja. Myös näitä näkyi sen jälkeen usein viikonloppuisin Vuosaaressa. Tammelundin Liikenne 17, Yutong E15. Porslahdentie
Alkuvuosi 2023 Tammelundin Liikenne tilasi myös Volvo-sähköbusseja. Ne oli tarkoitettu Vantaan suunnan linjoille elokuussa 2023 alkavaan sopimukseen. Autot toimitettiin hyvissä ajoin, ja niitä ajeli silloin tällöin myös linjalla 96. Reittiä ajettiin nyt siis hyvinkin kirjavalla kalustolla. |