Vuosaaren joukkoliikenteen historiaa

Tässä tarinassa edetään höyryveneliikenteestä ja linja-autojen 1920-luvun varhaisista kokeiluista metroon ja runkolinjaan 560.

Kimmo Nylander 25.4.2025, päivitetty 8.5.2025

Kuvat omia, jos ei toisin mainittu.

Oy Liikenne Ab:n bussi 126, Volvo B58 / Wiima K200 liityntälinjalla 90. Kuva Juhani Poussa.

Minkäänlaista joukkoliikennettä ei ennen vanhaan ollut. Jos kauas Helsinkiin oli Vuosaaresta asiaa, päästiin sinne sulan veden aikaan kätevimmin veneellä. Vuosaaren alueella on ollut jonkinlaista asutusta jo ainakin 1300-luvulta lähtien. Väkimäärä kasvoi huomattavasti Kallvikinniemen huvilarakentamisen myötä 1800-luvun lopulta alkaen.

Vesiliikennettä

Linjaliikenteen omainen höyryveneliikenne käynnistyi vuonna 1837. Silloin aloitti Helsingin ja koko Suomen ensimmäinen siipiratashöyryvene Lentäjä kulkunsa Kauppatorin ja Viaporin välillä. Siitä liikennöinti lisääntyi ja oli vilkasta Helsingin edustan vesillä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Itäsaaristoon liikennöitiin Helsingin Pohjoissatamasta.

Aluksi laivat eivät pysähtyneet Vuosaaren laitureissa. Vuodesta 1874 lähtien Sipooseen liikennöi Sibbo-alus. Se saattoi joskus käydä Skatan rannassa, tai sitten soudettiin ohiajavan aluksen luo. Vähän helpompi tapa oli soutaa lahden poikki Vartiokylän puolelle, jonne liikennettä oli jo aikaisemmin kuin Vuosaareen.

Myöhemmin, 1910-luvulla, liikennöitiin Vuosaareenkin. Laivalaitureita Vuosaaressa olivat esimerkiksi Kallvikin yleinen laituri nykyisen Kallahden kainalon uimarannan kohdalla, Åsa-huvilan laituri suurin piirtein nykyisen Kallvikinniementie 29:n kohdalla, Nordsjön niemi nykyisellä Sofian alueella sekä Rastbölen laituri nykyisen Vuosaaren sillan Vuosaaren päässä. Laivoina toimivat esimerkiksi alukset nimiltään Turholm, Kallvik, Botby, Sara, Svea ja Susanna. Laivahistorioitsijoilla on ollut täysi työ pysyä kärryillä laivoista, sillä niiden nimiä vaihdeltiin jatkuvasti ristiin.

Åsan laivalaiturista lähti yleensä aamu- ja iltapäivälaiva, joskus myös niin kutsuttu torivuoro keskellä päivää. Parhaimmillaan vuoroja oli viisi päivässä.

Maata pitkin

Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatieyhteys avattiin vuonna 1862. Paikallisliikenne junilla alkoi vuonna 1886, ja junat pysähtyivät Malmilla. Kulosaaren raitiotie aloitti vuonna 1910 ja Kulosaaren Herttoniemeen yhdistänyt Naurissalmen silta valmistui 1916. Vuosaaresta saattoi siis mennä hevoskyyydillä Malmille tai Kulosaareen ja jatkaa sieltä raideliikenteellä. 

1920-luku

Linja-autoliikenne käynnistyy

Haparoivien kokeilujen jälkeen käynnistyi säännöllinen linja-autoliikenne Suomessa vuodesta 1921 alkaen. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, liikennöikö kukaan kaukaiseen Vuosaareen heti alkuvaiheessa. Nykyistä Itäväylää eli Porvoontietä ei vielä ollut, vaan kaikki liikenne Porvoon suuntaan kulki Malmin kautta. Eli edelleenkin piti ensin päästä jotenkin Malmille, ennen kuin saattoi ajatella bussikyytiä.

1930-luku

Linja-auto, laivantappaja

Linja-autoliikeneen lupia Vuosaareen on annettu vuodesta 1930 alkaen. Aina ei kuitenkaan ollut varmaa, aloitettiinko liikennöinti, vaikka lupa myönnettiinkin.

Heinäkuussa 1931 Paavo ja Yrjö Mellin saivat luvan linjalle Helsinki - Nordsjö. Reitti kulki varmaankin Malmin kautta. Bussi ajoi nykyisiä kadunnimiä käyttäen Linnavuorentietä ja Tankovainiontietä, kääntyen sitten Melatielle, sen jälkeen vasemmalle Rantakiventielle ja vielä oikealle Kallvikintielle. Linjan päätepysäkki sijaitsi todennäköisesti Nordsjön kartanon tienoilla. Huhtikuussa 1932 sai myös Uuno Mellin luvan samalle reitille.

Seuraava luvansaaja oli Kaarle Kilpeläinen reitille Helsinki - Kallvik. Tämän linjan päätepaikka sijaitsi todennäköisesti nykyisen Kallvikinniementien risteyksen paikkeilla.

Mellinien luvat peruttiin syksyllä 1932 heidän omasta pyynnöstään.

Emil Lindberg sai 16.1.1933 luvan reitille Helsinki - Nordsjö ja 6.7.1934 reitille Helsinki - Kallvik. Kaarle Kilpeläisen liikennöinti todennäköisesti päättyi Lindbergin saatua lupansa.

Linja-autot verottivat huomattavasti höyryalusten matkustajamääriä. Vesitse matka Helsinkiin kesti usein puolitoista tuntia. Linja-autolla matka pääkaupunkiin sujui nopeammin.

Uusi tieyhteys Vuosaareen

Uusi Porvoontie valmistui 1930-luvun alkupuolella. Porvoontieltä kääntyi oikealle Kallvikintie, jota pitkin päästiin Vuosaareen. Risteys sijaitsi vajaat parisataa metriä lännenpänä nykyistä Kallvikintien kulmaa. Tarkka paikka sijoittui noin parikymmentä metriä nykyisestä Mellunmäentien risteyksestä itään.

Uudet liikennöitsijät

Joulukuussa 1934 Nyländska Trafik - Uudenmaan Liikenne Oy alkoi liikennöidä Vuosaareen. Arvo Saarisen omistama yhtiö ajoi todennäköisesti jo uutta tulotietä, mutta on toki mahdollista, että saavuttiin vielä vanhaa reittiä. Liikennöinnin kestosta ei ole tietoa.

Vuonna 1935 alkoi Oy Liikenne Ab liikennöidä Vuosaareen punakeltaisilla busseillaan. Liikennelupa on päivätty 24.7.1935. Nyt varmastikin ajettiin jo uutta tulotietä pitkin.

Oy Liikenne Ab saattoi aluksi ajaa kahta reittiä Helsinki - Nordsjö ja Helsinki - Kallvik, mutta ainakin vuosikymmenen lopulla liikennöitiin yhdistettyä reittiä Helsinki - Kallvik - Nordsjö.

Oy Liikenne Ab:n aikataulu vuodelta 1939.

Reitin lähtöpaikka sijaitsi Helsingissä Mikonkadulla. Porvoontieltä käännyttiin oikealle Kallvikintielle, joka jatkui etelän suuntaan Vuosaaren alueen halki. Kallvikintietä ajettiin nykyisen Leikosaarentien ja Kallvikinniementien risteyksen tuntumaan ja siitä idän suuntaan kohti Nordsjön kartanoa. Nykyisenlaista Leikosaarentietä ei vielä ollut, vaan ajotie kulki koillisen suuntaan kohti kartanoa.

Liikennöinti jatkui tähän tapaan talvisotaan saakka. Sodan aikana saattoi liikenteessä olla katkoksia, mutta välirauhan aikana taas jatkettiin. Sitten alkoi jatkosota ja linjan ajo muuttui sattumanvaraiseksi.

Toisin kuin monien muiden liikennöitsijöiden autot, jotka joutuivat rintamalle sinne jonnekin esimerkiksi ambulansseiksi, ajoivat Liikenne Oy:n bussit pääasiassa puolustusvoimien ajoja Helsingissä. Autot yöpyivät yhtiön omassa tallissa. Vuonna 1942 syttyi talleilla tuhoisa tulipalo, jossa monta bussia paloi käyttökelvottomaksi.

1940-luku

Sodan jälkeen

Sotatoimien päätyttyä alkoivat liikennöitsijät vähitellen saada takaisin puolustusvoimien käytössä ollutta kalustoaan. Linjojen liikennennöinti sujui vaivalloisesti, ja erityisen vaikeaa oli Liikenne Oy:llä. Yhtiöstä oli jo ennen sotaa kehittynyt merkittävä liikennöitsijä monine linjoineen. Varikon tulipalon jäljiltä bussikalustoa ei ollut riittävästi ja linjojen hoito sujui huonosti.

Suuri osa höyryaluksista piti luovuttaa Neuvostoliitolle sotakorvauksena vuonna 1945. Vuosaaren liikenteeseen jäljelle jäivät Svea ja Susanna. Linja-autot veivät kuitenkin laivojen matkustajat, joten höyryalusten liikennöinti lopetettiin vuoteen 1950 mennessä.

1950-luku

1950-luvun aikana saivat liikennöitsijät yleisesti toimintansa kuntoon, mutta Liikenne Oy ei. Uutta kalustoa saatiin jossain määrin vuodesta 1946 alkaen, mutta ei riittävästi. Vuonna 1958 yhtiön pääomistaja Fredrik Judén väistyi, ja hänen tilalleen saatiin Aarne Mantila. Hänenkään aikana ei yhtiön toiminta juurikaan parantunut. 

Bussien lähtölaitureita Mikonkadulla. Kuva Erkki Miikkulainen.

Nykyiseltä Leikosaarentieltä kulki pistoja merenrannan huviloille, mutta täyteen mittaansa Uutelantielle asti tie rakennettiin vasta 1950-luvun lopulla. Tien valmistuttua alkoi Liikenne Oy:n bussilinja käyttää sitä. Leikosaarentieltä käännyttiin vasemmalle Uutelantielle (nykyinen kanavauoma) ja jatkettiin päätepysäkille. Se sijaitsi nykyisen Omenamäenkatu 29:n eteläpuolella vanhan sauna- ja pesularakennuksen edessä. Rakennus on nykyään saneerattu rivitaloksi. 

Vuosaaren bussilinja kulki Kulosaaren kautta, mutta Kulosaaren sillan huonon kunnon takia välillä ajettiin Viikin kautta. 

Bussikalustoa

Ennen sotaa bussikalusto koostui yleensä nokkamallisista autoista. Varustukseen kuului yksi etuovi ja joskus myös saranamallinen takaovi. Sisäänkäynti tapahtui etuovesta ja siitä tapahtui myös poistuminen. Matka nimittäin maksettiin kuljettajalle vasta poistuessa. Bussissa saattoi olla myös rahastaja, joka liikkui ahtaalla käytävällä matkustajia rahastaen jo matkan aikana.

Sodan jälkeen yleistyivät tylppänokkaiset bulldog-malliset bussit, joissa moottori vedettiin sisään kuljettajan viereen ja etuovi sijoittui etupyörän takapuolelle. Vuonna 1956 rahastussysteemi muuttui siten, että matka maksettiin etukäteen jo autoon noustessa. Vuosaaren busseissa käytettiin valtakunnallista Matkahuollon kilometritaksaa.

Liikenne Oy:n bulldog-bussit olivat yleensä Sisu- tai Volvo-merkkisiä Helko korein. Rahastusjärjestelmän muututtua bussista saattoi poistua myös takaovesta. Siksi takaovi muuttui pumppukäyttöiseksi, jonka kuljettaja saattoi avata paikaltaan. Useissa Liikenne Oy:n busseissa maksut keräsi kuitenkin rahastaja. Silloin autoon noustiin takaa ja poistuttiin edestä. Takaovea vastapäätä sijoitettiin seisomatila. Istuinten virkaa toimittivat matalaselkänojaiset hammasraudoin varustetut katuripenkit, jotka verhoiltiin punaisella keinonahalla. Verhot ja hattuhyllyt kuuluivat varustukseen myös.

1960-luku

Linja 74

Viimeistään 1960-luvun alussa antoi Liikenne Oy linjoilleen omia linjanumeroitaan. Vuosaaren reitistä tuli linja 74. Tämä reitti pysyi Vuosaaren ainoana bussilinjana vuoteen 1965 saakka.

Jotkut linjan 74 vuorot kävivät Bastön venerannassa,

Omistajanvaihdos

1960-luvun alussa Liikenne Oy oli konkurssikypsä. Aarne Mantila myi rapakuntoisen yrityksen Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy:n omistajakaksikolle Paavo ja Lauri Koskiselle. He alkoivat välittömästi laittaa yhtiötä kuntoon ja liikennöinnin laatu normalisoitui.

Lähiörakentaminen alkaa

Vuosaaren lähialueet liitettiin Helsingin kaupunkiin suuressa alueliitoksessa vuoden 1946 alussa. Vuosaari jäi kuitenkin vielä osaksi Helsingin maalaiskuntaa.

Helsingin lähiörakentaminen alkoi Herttoniemestä 1940-luvun lopulla ja kiihtyi 1950-luvulla. Uusia lähiöitä syntyi kuin sieniä sateella, ja myös Helsingin maalaiskunnassa suunniteltiin Vuosaareen uutta asuinaluetta.

Uusien katujen pohjustukset ja viemäröinnit alkoivat 1960-luvun alussa. Kerrostalorakentaminen alkoi Purjetieltä vuonna 1963. Seuraavana vuonna alkoivat useiden taloyhtiöiden rakennustyöt, ja suurelle määrälle kerrostaloja kirjattiin valmistumisvuodeksi 1965. Kallvikintie toimi edelleen Vuosaaren pääväylänä, mutta se sai rinnalleen toisen samansuuntaisen kadun, Porslahdentien.

Uusia bussilinjoja

Oli selvää, että linja 74 ei pitkään riittänyt yksinään Vuosaaren joukkoliikennepalveluna. Myös Porslahdentielle tarvittiin liikennettä. Vuonna 1965 perustettiin linja 72. Se kulki Mikonkadulta samaa reittiä linjan 74 kanssa Vuosaareen Kallvikintien ja Niinisaarentien risteykseen asti. Linjan 74 jatkaessa Kallvikintietä, lähti 72 omille teilleen Niinisaarentielle, kääntyen sitten oikealle Porslahdentielle. Tätä jatkettiin eteenpäin Lokkisaarentien risteykseen saakka. Pian jatkettiin 72 Porslahdentietä eteenpäin ja edelleen Vuosaarentielle Punakiventien risteyksen eteen. Paluu tapahtui Punakiventietä.

Vuosi 1966

Tämä vuosi oli monella tavalla merkittävä Vuosaaren ja koko Helsingin historiassa. Vuoden alussa Vuosaaresta tuli osa Helsingin kaupunkia, sen 54. kaupunginosa. Vuoden alussa otettiin käyttöön myös uudet postitoimipaikkanumerot. Vuosaaresta tehtiin Helsinki 96. Edelleen vuoden alussa kaikki Helsingin esikaupunkialueiden bussilinjat saivat yhtenäiset postinumeroiden mukaiset linjanumerot liikennöitsijästä riippumatta. Linjasta 72 tehtiin nyt 96 ja 74 tunnettiin tästä lähtien tunnisteella 96V.

Vuosi 1966 merkitsi myös uusia matkalippujen hintoja Vuosaaressa. Helsingissähän kaupungin liikennelaitos (HKL) oli jo pitkään käyttänyt omia vyöhykkeitään ja sektoreitaan sekä omia lippujaan, yksityisten liikennöitsijöiden käyttäessä valtakunnallista kilometritaksaa. Vuonna 1964 oltiin kuitenkin saatu aikaan löyhä yhteistariffi, jossa yksityiset edelleen käyttivät omia lippujaan, mutta hinnat määriteltiin HKL:n vyöhykkeiden mukaisesti. Vuosaartahan tämä ei koskenut, koska alue kuului silloin vielä maalaiskuntaan. Nyt vuoden 1966 alusta saatiin Vuosaarenkin busseihin HKL:n vyöhykkeiden mukaiset hinnat. Vaihtaminenkin HKL:n liikennevälineeseen sujui pienellä lisämaksulla.

Vielä kaksi merkittävää asiaa tapahtui vuonna 1966. Toinen niistä oli Vuosaaren sillan valmistuminen 1. heinäkuuta. Enää ei tarvinnut välttämättä kiertää Mellunkylän kautta, vaan Porvoontieltä käännyttiin Meripellontielle ja jatkettiin sitä uudelle Vartiokylän lahden ylittävälle sillalle ja edelleen uutta Vuotietä Kallvikintielle.

Uuden sillan myötä saatiin syysliikenteeseen myös ensimmäinen siltaa hyödyntävä bussilinja. Se sai tunnisteen 96S ja se kulki Vuotietä Kallvikintielle ja sitä pohjoiseen Niinisaarentielle ja siitä eteenpäin 96:n tavoin Porslahdentietä. Päätepysäkki sijoittui Lokkisaarentien risteykseen. 

Jotkut 96V:n vuoroista ajoivat PYP:n koulutuskeskukseen (PYP = Pohjoimaiden Yhdyspankki). Koulutuskeskus on nykyään Hotelli Rantapuisto.

Liikenne Oy:n auto nro 40, Volvo B635 / Helko vuodelta -59 lähdössä linjalle 96S. Kuva Krister Engberg.

Liikenne Oy ei ainoa

Helmikuun alusta 1967 saatiin Vuosaareen toinenkin liikennöitsijä. Silloin alettiin liikennöidä seudullista poikittaislinjaa Vuosaaresta Malmin kautta lentoasemalle, liikennöitsijänään Sirolan Liikenne Oy. Tämän yhtiön bussit maalattiin valkoisiksi tummansinisin raidoin.

Vuosi 1969

Tuona vuonna tehtiin neljä uudistusta. Keväällä, viimeistään huhtikuun alussa, alettiin liikennöidä uutta poikittaislinjaa 99, Vuosaari - Malmi - Siltamäki. Bussien lähtöpaikkana käytettiin Kallvikintien ja Mustalahdentien risteystä. Tätäkin poikittaisyhteyttä hoiti Sirolan Liikenne.

Syksyllä Vuosaari sai vielä yhden bussilinjan lisää. Sillä ei kuitenkaan matkustettu Helsingin keskustaan, vaan kysessä oli poikittaislinja 78 Arabiaan. Se lähti Kallvikintieltä Lokitien risteyksestä ja ajoi Kallvikintietä Porvoontien yli Naulakalliontielle. Siitä se jatkoi Kontulan läpi päätyen Arabian tehtaille Hämeentielle. Liikennöitsijänä Oy Liikenne Ab.

Muut uudistukset eivät tapahtuneet Vuosaaressa, mutta vaikuttivat kuitenkin Vuosaaren linjoihin. Ensimmäinen koski bussien lähtöpaikkaa keskustassa. Aikataulujen mukaan reittien alkupisteenä toimi Rautatientori, vaikka bussit tarkkaan ottaen lähtivät Mikonkadun laitureista. Vuonna 1969 loppusyksystä Mikonkadun laituripaikat siirrettiin kuitenkin varsinaiselle Rautatientorille.

Toinen muutos toteutettiin Puotinharjussa. Tähän asti Liikenne Oy:n bussit ajoivat Puotinharjun kohdalla suoraan Porvoontietä (Itäinen moottoritie, myöhemmin Itäväylä). Vuonna 1969 kaikki linjat 96S:ää lukuun ottamatta alkoivat ajaa Puotinharjun kautta Turunlinnantietä.

Bussikalustoa 1960-luvulla

Liikenne Oy:n peruskalustoksi muodostui Volvo Wiiman korilla. 1950-luvun lopulla hankittiin sekä Volvon kevyttä bulldog-alustaa B615 sekä raskasta B635-tyyppiä. Korimalli vaihtui Wiiman M-54:stä uuteen M-59:ään. Uuden vuosikymmenen puolella tilaukset keskitettiin raskaaseen B635-malliin. Vuonna 1963 Wiima esitteli uuden M-64-korimallinsa, ja vuosina 1965-67 Liikenne Oy hankki valtavat määrät B635-M64-yhdistelmää.

Auto 117, Volvo B635 / Wiima M-64 Rautatientorilla. Kuva Hannu T. Pulkkinen.

Vuodesta 1967 alkaen siirryttiin modernimpiin alustatyyppeihin eli B57-hetkuun ja B58-mahuriin. Näissä etuovi saatiin sijoitettua etupyörän etupuolelle. Hetkumallien moottori sijaitsi edessä ja mahureissa lattian alla akseleiden välissä. Verhot ja hattuhyllyt jäivät pois. Kaikissa busseissa oli luonnollisesti manuaalivaihteet. Viimeiset rahastajanaitiolla varustetut vaunut hankittiin 1960-luvun lopulla. Siitä eteenpäin rahastajien määrä alkoi vähentyä nopeasti.

Linjan 96 bussi, Volvo B58 / Wiima M-64 saapumassa Isonvillasaarentien pysälille Porslahdentiellä. Tuntematon kuvaaja.

Vuosaaren bussilinjat 1960-70-luvun vaihteessa

Reittinimet ovat liikennöitsijän käyttämiä. Mellunmäki tarkoitti sitä, että ajettiin Itäväylää Kallvikintien risteykseen ja siitä Vuosaareen. Varsinainen Mellunmäen kerrostaloalue oli vasta alkutekijöissään. Siksi linja 78:kin ajoi Naulakalliontietä, koska Mellunmäentie ei vielä ollut valmiina täyspitkänä Itäväylälle saakka.

1970-luku

HKL:n liput

Toukokuun alussa 1971 otettiin Helsingin sisäisillä linjoilla käyttöön täydellinen yhteistariffi. HKL suunnitteli keskitetysti kaikki reitit ja aikataulut. Busseissa käytettiin HKL:n lippuja ja liikennelaitos keräsi kaikki lipputulot. HKL maksoi yksityisille liikennöitsijöille kilometrikorvausta ajetuista linjoista. Yksityisille liikennöitsijöille oli nyt samantekevää, oliko busseissa matkustajia vai ei. Kunhan sovitut vuorot ajettiin, oli rahantulo varmaa. Liikennelaitos tiesi, että yksityisten liikennöitsijöiden toiminta oli tehokasta. Silti korvaukset laskettiin vähän yläkanttiin, ja liikennöinti muodostui liikennöitsijöille tuottoisaksi.

Yksi eroavaisuus HKL:n busseihin säilyi. Yksityiset bussit eivät pysähtyneet keskustassa Kaisaniemen pysäkillä. Toki yksityisten bussit olivat myös tyystin erilaisia, kuin HKL:n kalusto. Puhuttiin maalaisbusseista. Yksityisliikennöitsijöiden bussit saivat keulaansa HKL-tariffista kertovan oranssipohjaisen H-kilven.

Koululaislinjat

Vuosina 1972-73 saatiin Vuosaareen kaksi koululaislinjaa. Niitä ajettiin vain pari lähtöä päivässä koulujen alkamis- ja päättymisaikoina. Ensimmäinen, linja 503, perustettiin vuonna 1972 oppilaiden kuljettamista varten Etelä-Haagaan Suomalaiseen yhteiskouluun (SYK). Linja jatkoi tosin siitä vielä Pitäjänmäen teollisuusalueelle Strömbergin tehtaalle.

Toinen reitti aloitettiin 4. maaliskuuta 1973. Tehtaanpuiston yhteiskoulu oli muuttamassa Vuosaareen ja alkoi jo ottaa oppilaita Vuosaaresta, vaikka sijaitsikin vielä keskustassa. Vuosaarelaisia alettiin kuljettaa Eiraan Liikenne Oy:n linjalla 504.

Vuosaaresta Tapiolaan

Vuodesta 1973 toimi jonkin aikaa pitkä poikittaislinja 915 Vuosaari - Tapiola. Sitä ajoivat Oy Liikenne Ab ja Espoon Auto Oy yhdessä. Reitin toimintaedellytykset olivat kuitenkin heikot. Sehän ajoi suurimman osan matkastaan Helsingin sisällä, mutta siinä käytettiin Matkahuollon kilometritaksaa. Näin siitä ei ollut paljon iloa Helsingin sisäisiä matkoja tekeville. Liikennöinnin kestosta ei ole tarkempaa tietoa.

Useiden muutosten vuosi 1973

Päivämäärä 4.3. merkitsi muutoksia linjoille 96 ja 96S. Reitti 96 alkoi nyt ajaa Vuosaaren sillan kautta. Vuosaareen saavuttiin Vuotietä, josta käännyttiin Kallvikintielle ja edelleen oikealle Vuosaarentielle. Vuosaarentie ajettiin päästä päähän, ja sen jälkeen jatkettiin tämän päivän tapaan Porslahdentietä Niinisaarentien risteyksen kääntöpaikalle. Linjaa 96S puolestaan lyhennettiin siten, että päätepysäkki sijoittui Kallvikintien ja Mustalahdentien kulmaan.

Huhtikuun alussa muuttui tariffi. Silloin luovuttiin Helsingin sisäisessä liikenteessä vyöhykkeistä ja siirryttiin tasatariffiin.

Seuraavat Vuosaarta koskevat muutokset tulivat voimaan toukokuun alussa. Silloin linjaa 78 jatkettiin Arabian tehtailta Alppilaan Porvoonkadulle. Samaan aikaan saatiin jälleen uusi Sirolan Liikenteen liikennöimä poikittaisreitti. Linja 954 kulki Vuosaaresta Malmin kautta Pajamäkeen. Tämä oli aluksi outo reitti, sillä se ei kuulunut yhteistariffiin, vaikka kulki koko ajan Helsingin sisällä.

Lokakuun alussa tehtiin linjatunnusmuutoksia. Vuosaaressa käytettiin nyt kahta postinumeroa, kun eteläinen alue sai oman numeronsa Helsinki 98. Mellunmäki erotettiin Vartioharjun Helsinki 95:stä omaksi alueekseen Helsinki 97. Bussi 98 oli kuitenkin ajanut Vesalaan Humikkalantien kautta ja bussi 97 Mellunmäen kautta. Nyt 97 lakkautettiin ja entinen 98 sai numerokseen 97. Tunnus 98 vapautui Vuosaaren linjalle, joka siihen asti tunnettiin 96V:nä. Mellunmäen linja oli tuohon aikaan 94. Sen alkuperäinen reitti oli R:tori - Kontula (Tanhuantie), mutta sitä jatkettiin aikoinaan Mellunmäkeen. Vasta vuonna 1975 Mellunmäen reitistä tehtiin 97, kun tämä numero vapautui Vesalan linjalta, joka puolestaan nimettiin 90:ksi. Tämä 90 taas oli vapautunut Puotinharjun reitiltä, kun se aikoinaan lakkautettiin. Numero 94 annettiin Kontulankaaren linjalle, joka aikaisemmin tunnettiin 94K:na.  Aikaisempi linja 96S sai puolestaan nyt tunnisteekseen 96V. S-tunnukset annettiin nimittäin Senaatintorin - Kasarmitorin linjoille. Selvää, vai mitä. Kaikilla näillä muutoksilla ja vaihdoksilla HKL halusi parantaa linjatunnusten postinumerovastaavuutta. Käytännössä nämä tunnusten keskinäiset vaihdokset olivat ainakin aluksi enemmänkin sekoittavia.

Kalustokin uudistui vuonna 1973

Liikenne Oy hankki bussialustansa vuorotellen hetkumallisina Volvo B57-malleina ja keskimoottorisina B58-tyyppeinä. Korimalli vaihtui Wiima M-64:stä uudempaan M-68:aan. Kevääseen 1973 hankittiin sitkeästi kalusto varustettuna vain yhdellä etu- ja takaovella, vaikka matkustajia oli runsaasti, ja keskikäytävä usein täynnä seisojia.

Syksyllä 1973 nähtiin kuitenkin kummia. Uusissa busseissa havaittiin takaoven sijasta kaksoiskeskiovi. Vielä hurjempaa oli tulossa. Joulukuussa uudet Volvo B58-bussit saivat päällensä Wiiman HKL-mallisen korin 2-2-0-ovijärjestyksellä. Tämä oli jo vallankumouksellista. Autot näyttivät nyt äkkiä katsoen samanlaisilta kuin HKL:n vaunut, värinä vain punainen keltaisin raidoin. Toki alusta oli, kuten sanottu, aivan erilainen, manuaalivaihteinen mahuri. HKL:n kalustohan oli automaattivaihteisia takatuuppareita.

Liikenne Oy:n busseja Rautatientorilla. Vasemmalla Volvo B58 / Wiima m. HKL. Oikealla vanhemmanmallinen kori Wiima M-68.

Vuosi 1974 ja Vuosaaren telakka

Telakka valmistui vuonna 1974, ja sinnekin tarvittiin bussiyhteyksiä. Heti vuoden alussa aloitti ruuhkalinja 96S, joka kulki Kruununhaasta Puotinharjun kautta Vuosaareen. Bussit ajoivat Kallvikintien kautta telakalle. Kokopäiväinen yhteys saatiin vasta elokuussa, kun linja 96 jatkettiin 5.8. telakalle asti. Yöliikenteessä ajettiin tunnuksella 96N vanhalle päätepysäkille. Yöliikenteellä tarkoitettiin tuohon aikaan liikennöintiä kello 23-02-välillä. Mitään läpi yön liikennettä ei ollut.

Mellunmäen asuinalue laajeni, ja Mellunmäentie ulottui nyt jo Itäväylälle saakka. Niinpä linja 78 siirrettiin kulkemaan Naulakalliontien sijasta Mellunmäentietä.

Vantaan seutulinjat saivat linjanumerot. Vuosaari - Malmi - Lentoasema-reitti tunnettiin nyt linjatunnuksella 617.

Linja 954 otettiin mukaan yhteistariffiin 14. lokakuuta, ja sen numeroksi vaihdettiin 54.

Vuonna 1976

Tehtaanpuiston yhteiskoulun uusi upea rakennus Vuosaarentiellä valmistui, ja koulun toiminnot siirrettiin sinne syksyllä 1976. Linjalle 504 ei enää ollut tarvetta ja se lakkautettiin marraskuun alussa.

Linjan 54 päätepysäkki lännessä siirrettiin Pajamäestä Vanhalle viertotielle 24.3.1976. Samasta ajankohdasta lähtien sai linja 54 myös T-vuoroja, jotka ajoivat Vuosaaressa telakalle asti.

Itäkeskus ja pikalinja

Itäisen aluekeskuksen paikkavaihtoehtoina oli sijoittaa se Puotinharjun ja Myllypuron väliin tai sitten Puotinharjun ja Marjaniemen väliin. Asia ratkesi jälkimmäisen vaihtoehdon hyväksi. Uuden alueen pääkadun, Kauppakartanonkadun rakennustyöt alkoivat 1970-luvun puolivälissä. Kadun varteen sijoitettiin asuintaloja sekä Citymarket-tavaratalo. Tietenkin myös joukkoliikennettä tarvittiin. Ensimmäinen yhteys saatiin helmikuun alussa 1977, kun HKL:n ruuhkalinja 91S laitettiin kulkemaan alueen kautta. Kokopäiväinen palvelu saatiin jo 7. maaliskuuta, kun Vuosaaren linja 96V laitettiin ajamaan Kauppakartanonkatua. Tämähän oli ollut ainoa Vuosaaren reitti, joka ei kulkenut Puotinharjun kautta.

HKL perusti 1970-luvulla pikalinjoja lähiöiden ja keskustan välille. Vuosaari sai linjansa 28. maaliskuuta 1977, kun Liikenne Oy alkoi ajaa pikalinjaa 96X. Se kulki pääasiallisesti 96V:n reittiä, mutta ei pysähtynyt lainkaan Hakaniemen ja Vuosaaren välillä. Se kaahasi kaasu pohjassa Itäväylää ja tarjosi erittäin nopean yhteyden Kallvikintieltä keskustaan.

Itäpaketti 1978

HKL suunnitteli suuria muutoksia Itä-Helsingin linjoille alkaen kesäkuun alusta 1978. Vuosaareen ei paketilla ollut suuria vaikutuksia, mutta jotain sielläkin muuttui.

Linja 98 muutettiin ruuhkalinjaksi, ja se siirrettiin kulkemaan Vuosaaren sillan kautta. Se kulki Vuosaarentielle asti kuten 96. Linjan 96 kääntyessä Vuosaarentieltä vasemmalle Porslahdentielle, kääntyi 98 oikealle, ja sitten heti vasemmalle Porslahdenkujalle. Siitä se jatkoi vanhan päättärin ohi Uutelantielle (nykyinen kanavauoma) ja edelleen Leikosaarentielle. Päätepysäkki sijoittui Leikosaarentien ja Kallvikintien risteykseen. Vanha Kallvikintien pohja on edelleen hahmotettavissa Pohjanveden puiston itäreunassa kulkevalla kävelytiellä.

Linja 78 sai uusia versioita. Tunnuksella 78A ajettiin Vuosaaresta Kontulan Ostostielle. Lähtöpaikka ei ollut Lokitien kulmassa, vaan 98:n tapaan Leikosaarentiellä. Jotkut vuorot jatkoivat Alppilasta Vuosaareen tullessaan Lokitien risteyksen sijasta telakalle tunnuksin 78T.

Muutama päivä myöhemmin, 5,6. lakkautettiin linja 99.

Vuosi 1979

Todennäköisesti jo vuonna 1979, mutta viimeistään 1980 alettiin liikennöidä uutta poikittaislinjaa 542 Pitäjänmäestä Myyrmäen ja Länsimäen kautta Vuosaaren telakalle. Reittiä hoitivat Oy Liikenne Ab ja  Vantaan Liikenne Oy.

1980-luku

96S Sahaajankadulle

Itäpaketin jälkeen muutostahti rauhoittui vähäksi aikaa. Vuoden 1980 ainoa muutos koski linjaa 96S, joka laitettiin Herttoniemen teollisuusalueella kulkemaan Sahaajankatua pitkin.

Viimeiset muutokset ennen metroa

Vuonna 1981 toteutettiin linjan 96 muutos. Syyskuun alusta päätettiin osa linjan 96 päivävuoroistakin päättää jo Porslahdentielle. Linjatunnukset toteutettiin nyt siten, että Porslahdentielle alettiin jälleen ajaa numerolla 96, ja telakalle jatkavat vuorot saivat tunnisteen 96T.

Koululaislinjalle 503 ei nähty enää tarvetta, ja se lakkautettiin 28.5.1982.

Vuosaaren linjat ennen metroa

* = sama päätepysäkki kuin 54

Metro Itäkeskukseen

Vuoden 1982 kesäkuussa alkoi metro kuljettaa matkustajia Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Heinäkuussa linjaa jatkettiin keskustassa Rautatientorille. Tällä liikennöinnillä ei vielä ollut mitään vaikutuksia linja-autoliikenteeseen.

Metron viralliset avajaisjuhlallisuudet pidettiin 2. päivänä elokuuta 1982, ja varsinainen liikenne aloitettiin 3. päivänä elokuuta. Tämä vaikutti bussilinjoihin sen verran, että Puotinharjun kautta Turunlinnantietä ajavat bussit alkoivat kulkea Itäkeskuksen metroaseman laiturialueen kautta. Vuosaaren reiteistä tämä koski linjoja 96, 96T ja 98.

Varsinaiset mullistukset bussiliikenteeseen toteutettiin 1. syyskuuta alkaen:

Linjat 96T ja 96X lakkautettiin. Hyvästit siis pikalinjalle. Rautatientorin linjat 96 ja 96V muuttuivat yölinjoiksi uusilla tunnuksilla 96N ja 90N. Muistetaan edelleen, että yölinjoilla tarkoitettiin tuohon aikaan ajoja kello 23-02-välillä. Linja 54 poistui Vuosaaresta, kun sen lähtöpysäkki siirrettiin Itäkeskukseen Visbynkadulle. Tosin 54T-vuorot telakalle jatkoivat yhä.

Uudet liityntälinjat aloittivat. Ne olivat heilurilinjoja, jotka ajoivat Itäkeskuksen metroasemalta sekä Kontulan-, että Vuosaaren suuntaan. Linja 90 lähti Kontulan Keinutieltä, ajoi sieltä Itäkeskukseen, ja edelleen Kauppakartanonkadun kautta Vuosaareen Kallvikintielle. 90A jatkoi siitä vielä telakalle. Siellä 90A kävi ensin kääntymässä telakan sosiaalirakennuksella (nykyinen Satamakaaren pää), ja jatkoi sitten telakan konttorille (nykyään Ruusuniementien ja Merenkulkijankujan risteys). 

96 lähti Vesalasta Tuukkalantieltä, tuli Aarteenetsijäntietä Kontulantielle (Humikkalantien risteys, metrorataahan ei vielä silloin ollut). Siitä reitti jatkui Kontulan läpi Porttitielle, edelleen Humikkalantien kautta Myllymestarintielle ja Itäkeskukseen. Sieltä jatkettiin Kauppakartanonkadun kautta Vuosaareen, jossa reitti kulki entiseen tyyliin Porslahdentien päätepysäkille. Joitakin ruuhkavuoroja ajettiin tunnuksella 96T telakalle asti.

Vuosaari oli nyt siis linjaa 96S lukuun ottamatta kokonaan liityntäliikenteen piirissä ja matkustajat nyreissään.

Toinenkin linja lentoasemalle

Vantaan Liikenne Oy ajoi 1980-luvulla poikittaislinjaa 514 Lentoasema - Vuosaaren telakka. Reitin aloitusajankohdasta ei ole tietoa, mutta se oli toiminnassa ainakin jo vuonna 1982. Tämä reitti todennäköisesti korvasi aikaisemman linjan 542.

Vuosaaren linjat metron aloittamisen jälkeen

Liikenne Oy:n bussi 156, Volvo B10M / Wiima K201 Unitas-opiston päätepysäkillä. Opisto oli aikaisemmin PYP:n koulutuskeskus, nykyään Hotelli Rantapuisto. Kuva Pertti Leinomäki.

HKL:n busseja Vuosaareen

HKL:llä varauduttiin metroliikenteen häiriöihin. Haluttiin, että kaikki liityntälinjat olisivat HKL:n radiopuhelinjärjestelmän piirissä. Näin voitaisiin liityntäbussien kuljettajia ohjeistaa ajamaan Rautatientorille asti metrohäiriön sattuessa. Kaikki liityntälinjat piti siis saada HKL:n liikennöitäviksi. Suunniteltiin ketjureaktio, jossa Liikenne Oy:n bussit siirtyvät Koillis-Helsinkiin, Suomen Turistiauton busseja siirretään Luoteis-Helsinkiin ja HKL:n liikennettä vastaavasti itään.

Ensimmäiset siirrot tapahtuivat 16.1.1984. Silloin linjat 90, 90A ja 90N siirrettiin liikennelaitokselle. Siirrot jatkuivat syyskuun alussa, jolloin 98 siirrettiin HKL:lle. Jäljellä punaisilla busseilla olivat vielä 96, 96T, 96N ja 96S, sekä tietysti 78, joka ei ollut liityntälinja.

Linja 96S kutistettiin lähes olemattomiin 16.4.1985. Se lähti Kauppatorin tienoilta ja kulki Pohjoisrantaa pitkin. Linjaa ajettiin vain yksi lähtö aamulla ja iltapäivällä.

Lokakuun alusta 1985 noin puolet 96:n ja 96N:n (96T?)vuoroista siirrettiin HKL:lle. Loputkin siirrettiin vuoden lopussa. Näin punaisia busseja näkyi Vuosaaressa enää linjalla 78/A/T.

Bussikalustoa

Vuodesta 1976 lähtien Liikenne Oy:n peruskalustoksi muodostui keskimoottorinen Volvo B58-alusta Wiiman K200-korein ovijärjestyksellä 2-2-0 (otsikkokuvassa). Seuraavan vuosikymmenen puolella Volvon alustamalli vaihtui B10M:ksi, mutta periaatteessa bussit pysyivät aika samanlaisina.

Sirolan Liikenteen autot olivat yleensä keskiovella varustettuja Scania-puolituristeja. Ne varustettiin korkeaselkänojaisin istuimin ja verhoin. Vuodesta 1984 alkaen Sirolan Liikenne kuului samaan Liikenne-konserniin, kuin Oy Liikenne Ab.

HKL:n tullessa Vuosaareen kaluston keski-ikä nousi merkittävästi. HKL:n uusimmat bussit idän liikenteessä olivat nimittäin Sisu BT-69 BVT-vaunuja vuodelta 1978, varustettuna Wiima K100-korein. Muut liikennelaitoksen autot olivat vieläkin vanhempia Sisuja.

HKL 816, Sisu BT-69 BVT / Wiima K100 vuodelta 1978. Tällaisia busseja alkoi tulla Liikenne Oy:n autojen tilalle vuonna 1984.

Myös 78 Leikosaarentielle

Linjan 78 hankala lähtöpaikka vilkkaassa Kallvikintien, Vuosaarentien ja Lokitien risteyksessä siirrettiin vihdoinkin pois vuonna 1.9.1986. Reitti jatkettiin 78A.n tapaan Uutelantien kautta Leikosaarentien päätepysäkkialueelle, mutta se ajoi 78A:sta poiketen uuden lenkin ympyränä. Aamuisin myötäpäivään ja iltapäivisin vastapäivään.

Linja 96S palautettiin tavalliseksi ruuhkalinjaksi 4.5.1986, nyt Kasarmitorilta.

Heilurilinjat pois

Metroa jatkettiin Myllypuroon ja Kontulaan 21.10.1986. Tämä merkitsi uudelleenjärjestelyjä Kontulan seudun liityntälinjoille marraskuun alusta. Linjojen 90, 90A ja 96 Kontulan suunnan osuudet poistettiin. Reitit kulkivat nyt siis Itäkeskuksen ja Vuosaaren välillä.

Jokunen 96:n vuoro oli jatkanut Porslahdentieltä telakalle asti tunnuksella 96T. Joissain tiedoissa vuorojen tunnisteeksi on mainittu 96B. Nyt kuitenkin tunnisteeksi valittiin 90T. Tämähän viittaisi siihen, että linja ajoi Porslahdentien sijasta Kallvikintietä. Asiaa on vaikea tarkistaa, koska näitä vähäisiä poikkeusvuoroja ei merkitty linjakarttoihin. Joka tapauksessa 90T-vuorot lakkautettiin toukokuun lopussa 1987.

HKL:n uudet bussit

Syksyllä 1986 nähtiin liikennelaitoksella aivan uudenlaisia busseja. Ne olivat keskimoottorisia Volvo B10M-autoja Wiima K202-korein. Tällaisia vaunuja oltiin kyllä nähty HKL:llä jo vuonna 1985, mutta nyt syksyllä 1986 saatiin niitä myös itään. Tästä myöhemmin Torni-Volvoksi kutsutusta bussityypistä tuli koko pääkaupunkiseudun perubussi 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla.

Perusbussi Volvo B10M / Wiima K202.

Telakkavuoroja pois

90T-vuorot siis lakkautettiin toukokuun lopussa 1987. Saman vuoden heinäkuun kuudentena päivänä linjan 54 T-vuorot poistuivat.

96S:kin poistui telakalta kesäkuun alussa 1987. Linja tuli nyt Kasarmitorilta Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta Porslahdentien päätepysäkille linjan 96 seuraan.

Vuonna 1988 myös linjan 78 telakkavuorot poistettiin.

Myös 617 ja 514 pois

Vuosaaren lentoasemayhteys muuttui syysliikenteessä 1988. Linja 617 lakkautettiin ja korvattiin Itäkeskuksesta lähtevällä linjalla 519. Sillä oli kuitenkin joitakin A-vuoroja, jotka tulivat Vuosaareen. Liikennöitsijänä edelleen Liikenne-konserniin kuulunut Sirolan Liikenne.

Vantaan Liikenne Oy lyhensi linjan 514 Lentoasema - Vuosaaren telakka Mellunmäen metroasemalle päättyväksi 27.8.1989. Samalla reitin numeroksi vaihdettiin 14.

Ilta- ja yöliikenteen uudistuksia

Vuosaaren ilta- ja yöliikennettä rationalisoitiin syyskuun alussa 1989. Linjojen 90 ja 96 iltaliikenne lopetettiin ja se korvattiin yhteisellä iltalinjalla 90B. Se kiersi sekä Kallvikintien että Porslahdentien kautta ympäri myötäpäivään. Yöliikenteen kanssa meneteltiin samaan tapaan. Linja 96N lakkautettiin, ja 90N kiersi koko Vuosaaren ympäri.

Lokakuun alusta 1989 aloitettiin 0N-viikonlopun yölähtöjen kokeilu. Lauantain ja sunnuntain vastaisina öinä ajettiin yksi lähtö aamuöisin eri puolille kaupunkia. Vuosaareen ajettiin tunnuksella 03N.

Vuosaaren linjat 1980-luvun lopussa

1990-luku

Uusi tieosuus telakalle

Niinisaarentie telakalle siirrettiin kulkemaan uudella tavalla syksyllä 1990. Näin linja 90A siirtyi käyttämään uutta tieosuutta 5.11.1990.

Viikonvaihteen yölähdöt vakiintuvat

Yöpalvelu vakiintui vuonna 1992, kun alettiin ajaa viikonlopun yölähtöjä. Niitä liikennöitiin edelleen vain yksi lähtö lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä. Vuosaareen ajoi nyt linja 04N, joka lähti Rautatientorilta kello 2.40. Se ajoi reittiä Rautatientori - Laajasalo - Roihuvuori - Puotila - Vuosaari - Vartioharju - Itäkeskus - Rautatientori. Linjalla perittiin lisämaksuna kaikilta kertalipun hinta.

Vuonna 1993 linjalle lisättiin myös lähtö kello 4.00. Vuonna 1994 ajettiin yölähdöt myös torstain vastaisena yönä. Vuodesta 1996 alkaen ajettiin kolme lähtöä yössä.

Muutoksia Vuosaaressa 1990-luvulla

Meri-Rastilan asuinaluetta rakennettiin, ja sinne tarvittiin joukkoliikennepalvelua. Linja 98 muutettiin kokopäivälinjaksi 16.9.1991, ja siitä tehtiin Vuosaaressa ympyrälinja. Se kääntyi heti Vuosaaren sillan jälkeen Meri-Rastilaan, jatkoi Leikosaarentietä ja kiersi Uutelantietä Porslahdenkujalle. Porslahdentien pätkän jälkeen se ajoi Vuosaarentietä Kallvikintielle ja edelleen Vuotietä Itäkeskuksen suuntaan. 

Linjalle 78A rakennettiin uusi päätepysäkkilenkki vuonna 1993 nykyisen Kallvikinniementien kainaloon Meri-Rastilantien ja Leikosaarentien vaihdoskohtaan. Linjan 78 ympyräreitin ajantasauspaikka siirtyi lännemmäksi Leikosaarentien varteen Iiluodontien kohdalle.

Linjan 98 ympyräreitti lopetettiin 13.9.1993. Nyt ajettiin entiseen tapaan Meri-Rastilan, Leikosaarentien ja Uutelantien kautta Vuosaarentielle. Sinne perustettiin päätepysäkki Vuosaarentien eteläpuolelle Ulappasaarentien kohdalle. Siitä lähdettiin sitten takaisinpäin. Yöliikenteessä 93N ajoi saman lenkin, mutta ajantasauspaikka sijoittui Eteläisen ostoskeskuksen pysäkille. Siitä jatkettiin eteenpäin Vuosaarentietä Kallvikintielle ja edelleen keskustan suuntaan.

Oy Liikenne Ab:n omistus siirtyi liikenneneuvos Paavo Koskiselta Koiviston Auto Oy:lle vuonna 1991. Bussien punaväritys vaihtui asteittain valkoiseksi sinisin raidoin hopeahelmalla. Liikenne Oy:n konsernista Sirolan Liikenne siirtyi puolestaan Vantaan kaupungin omistukseen.

Vuonna 1994 Vantaan kaupunki myi omistamansa bussiyhtiöt ruotsalaiselle Linjebussille. Sirolan Liikenne Oy pysyi edelleen linjan 519A liikennöitsijänä, mutta bussien kyljissä luki Linjebuss ja autojen väritys vaihtui asteittain kelta-oranssiksi.

Kesäkuun 5. päivänä 1994 linja 78A lakkautettiin ja 78 siirtyi, jos ei heti, niin syksyllä, siihen uuteen päätepysäkkilenkkiin nykyisen Kallvikinniementien - Leikosaarentien kainaloon.

Uutena lisälinjana otettiin 12.9.1994 käyttöön reitti 98V. Se ajoi Vuosaaresta Iiluodontieltä Turunlinnantien kautta Itäkeskukseen. Sillä oli aluksi vain pari vuoroa aamuisin Itäkeskuksen suuntaan. Pian se sai lisää vuoroja ja sitä alettiin ajaa myös iltapäivisin, silloin Vuosaaren suuntaan.

.

Linjan 519A liikennöitsijä vaihtui vuoden 1995 alusta. Sirolan Liikenteen tilalle saatiin Suomen Turistiauto ja sen tytäryhtiö Pääkaupunkiseudun Linjaliikenne Oy eli Pääkaupunkilinjat.

HKL:n uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 1995 alussa. Siitä tehtiin liikelaitos nimellä HKL Liikelaitos ja bussiliikenteestä tehtiin tytärliikelaitos nimellä HKL-Bussiliikenne.

Kauppakeskus Columbus valmistuu

Columbus valmistui vuonna 1996. Linja 96 laitettiin lokakuun alussa kulkemaan kauppakeskuksen kautta.

Uusi Columbus-linja 99 kulki Kallvikintietä pitkin kauppakeskuksesta Mustalahdentien päähän Pohjoiselle ostoskeskukselle. Näin ajettiin, vaikka HKL:n linjakartassa päätepysäkki aluksi merkittiin Kallvikintien kulmaan. Linjalla käytettiin HKL-Bussiliikenteen autoa 8715 varustettuna mm. intiaanipäällikkö-kuvioin.

Columbus-bussi, HKL 8715.

Entistä linjan 98 reittiä ajettiin nyt tunnuksella 98A, ja numerolla 98 alettiin liikennöidä versiota, joka ei kiertänyt Uutelantien kautta, vaan oikaisi Vuosaarentielle Columbuksen kautta. Linjan 98V päätepysäkki siirrettiin Iiluodontieltä Columbukseen, tulevaan Vuosaaren metroaseman bussiterminaaliin (kuten 99).

Yölinja 93N siirrettiin myös kulkemaan Columbuksen kautta, jonne sijoitettiin päätepysäkki / ajantasauspaikka.

Nämä kaikki muutokset siis lokakuun alussa 1996.

Linja 78 ei enää kiertänyt Uutelantien kautta, vaan sekin oikaisi Iiluodontietä Columbuksen kautta Vuosaarentielle. Tämäkin muutos toteutettiin todennäköisesti samaan aikaan edellisten muutosten kanssa.

Palvelulinja aloittaa

Vuosaaren ensimmäinen palvelulinja aloitti 17.8.1998. Liikennöitsijänä HKL-Bussiliikenne.

Kilpailutus alkaa

Helsingin sisäisten linjojen kilpailutus alkoi vuonna 1998. Tarjouskilpailussa olivat linja 78 ja Vuosaaren uudet liityntälinjat sekä 0N-läpi-yön linjat. Koiviston Auto halusi ajaa alas Oy Liikenne Ab:n eikä tehnyt tarjousta linjasta 78. Sen voitti HKL-Bussiliikenne, mutta se laittoi suurimman osan vuoroista alihankintaan, ja niitä saapui ajamaan Metsälän Linja Oy. Linjalla alkoi näkyä kokomainoksiin teipattuja Scania L94UB- ja Volvo B10BLE-busseja Ikarus E94-korein.

Vuosaaren liityntäliikenteen voitti HKL-Bussiliikenne.

Liikennöinti Kasarmitorilta linjalla 96S päättyi vuonna 1998

Läpi-yön linjat voitti Linjebuss. Sen myötä Vuosaaressa alkoi näkyä öisin yhtiön kelta-oranssia väritystä.

Voitettu liikenne alkoi syysliikenteen alusta.

Metsälän Linja Oy 2, Volvo B10BLE / Ikarus E94 linjalla 78. Kuva Pertti Leinomäki.

Vuosaaren linjat ennen metroa kesällä 1998

Reittinimet eivät ole HKL:n käyttämiä, vaan ne on mainittu siten, että linjan kulkureitistä saisi mahdollisimman hyvin käsityksen.

Metro Vuosaareen

Uusi aika Vuosaaren joukkoliikenteen historiassa alkoi 31.8.1998, kun metro aloitti liikennöinnin Vuosaareen. Alueelle sijoittui kaksi metroasemaa, Rastila ja Vuosaari.

Vuosaaren kilpailutettu liikenne alkoi metron myötä edelleen HKL-Bussiliikenteen toimesta.

Linjat 98, 98A ja 99 lakkautettiin. Linjojen 90 ja 96 lähtöpaikaksi Rastilan metroasema, josta ne ajoivat Meri-Rastilan ja Kallahden läpi Vuosaaren metroasemalle ja edelleen Kallvikintielle (90) ja Porslahdentielle (96). Linjan 90 Kallvikintien puolikasta ajettiin ruuhka-aikoina tunnuksella 90V ja linjan 96 Porslahdentien osuutta tunnuksella 96V.

Ikivanha päätepysäkki vanhan sauna- ja pesularakennuksen kohdalla Uutelantien pohjoispäässä otettiin jälleen käyttöön, kun linjan 90A toinen päätepysäkki sijoitettiin sinne. Sieltä se ajoi Uutelantien ja Leikosaarentien kautta Vuosaaren metroasemalle ja edelleen Kallvikintien kautta telakalle. Jotkut vuorot kiersivät aamuisin Rastilantien - Lokitien kautta.

Linjan 90B lähtöpaikka sijoitettiin Rastilan metroasemalle, josta se kulki Meri-Rastilan läpi Vuosaaren metroasemalle ja edelleen  entiseen tapaan Vuosaaren ympäri myötäpäivään.

Linjan 78 lähtöpysäkki siirrettiin Vuosaaren metroasemalle ja 16.8.1999 toinen päätepysäkki siirrettiin Malmin sairaalalle.

Volvo B10M / Wiima K202 Vuosaaren metroaseman terminaalissa.

HKL-Bussiliikenne toi Vuosaaren pakettiin vuoden 1999 alusta uusia Scania CN94UB OmniCity-busseja. Myöhemmin myös muunlaisia matalalattiabusseja ajeli Vuosaaressa.

Scania CN94UB OmniCity.

Vuosaaren linjat syksyllä 1999

2000-luku

Uudet M200-sarjan metrojubat otettiin käyttöön vuonna 2000.

Vuosaari sai toisenkin palvelulinjan 16.2.2000. Alkuperäisen linjan tunnisteeksi tuli nyt Vuosaaren palvelulinja, auto A, ja uusi linja oli auto B.

Metsälän Linja Oy lopetti toimintansa kesäkuun alkupäivinä, joten 78:lla operoi nyt HKL-Bussiliikenne.

Linja 519A sai uuden liikennöitsijän Veolia Transport, viimeistään kesällä 2002.

Palvelilinjojen uudet P-tunnisteet otettiin varsinaisesti käyttöön vuoden 2002 alussa. Auto A tunnettiin nyt linjana P6 ja auto B linjana P7.

Vuotietä alettiin jatkaa sataman suuntaan vuonna 2002. Uutelantien yhteys Vuotien pohjoispuolelle katkesi. Linjan 90A päätepysäkki siirrettiin 22.4.2002 tulevan Vuotien eteläpuolelle Uutelantielle Länsireimarintien kohdalle. Kanavaa ei vielä silloin ollut.

Linja 90 lyhennettiin kesäliikenteen alusta 2003 vain metroaseman ja Kallvikintien välille. Tunnisteelle 90V ei ollut enää tarvetta.

Vuosaari sai kolmannenkin palvelulinjan. P7C aloitti 18.8.2003. Linjan P7 tunnus muutettiin muotoon P7B.

Aurinkolahden rakentaminen edistyi. Linja 90A ei enää ajanut 19.11.2003 alkaen entistä Uutelantietä, vaan se kääntyi Leikosaarentieltä uudelle Aurinkotuulenkadulle. Nykyisen Hellekujan kohdalta se kääntyi oikealle, ja ajoi sitä kautta vanhalle Uutelantielle päätepysäkilleen.

HKL-Bussiliikenne 9855, DAB S11 Mk 3-palvelulinjalla P6 Mustalahdentien päässä.

Uusi sopimuskausi

Vuosaari-paketin (78, 90, 96, 98V) sopimuskausi oli viiden vuoden mittainen. Uusi tarjouskilpailu käytiin vuonna 2003, ja voittajaksi selvisi edelleen HKL-Bussiliikenne. Uuden sopimuskauden mukainen liikenne alkoi vuoden 2004 alussa. Liikennöitsijä toi Vuosaareen uudet Scania L94UB / Ikarus E94F-bussit.

Vuosi sen jälkeen yhdistettiin kaupungin omistamat linja-autoliikennöitsijät HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy. Vuoden 2005 alusta toimittiin nimellä Helsingin Bussiliikenne Oy.

Vuoden 2004 Vuosaari-pakettiin hankittu bussimalli, Scania L94UB / Ikarus E94F.

Aurinkolahden- ja myös Uutelankanavan rakentaminen edistyi. Linjan 90A päätepysäkki jäi rakennettavan kanavan alle. Uusi päätepysäkkilenkki rakennettiin Vuotien ja Aurinkotuulenkadun risteykseen. Linja 90A siirtyi sinne 24.1.2005.

90:stä tuli jälleen heilurilinja 14.8.2005. Sitä jatkettiin Vuosaaren metroasemalta Aurinkolahteen. Se ajoi Solvikinkadun kautta Aurinkotuulenkadulle samalle päätepysäkille 90A:n kanssa. 90 ajoi siis edelleen myös Kallvikintielle. 90A ei kiertänyt Solvikinkadun kautta, vaan ajoi suoraan Leikosaarentietä.

Linjan 96V liikennöinti päättyi 3.6.2006.

Itä-Helsingin liityntälinjojen uudelleenjärjestely

Suuret Itä-Helsingin muutokset toteutettiin syysliikenteen alussa 13.8.2006. Vuosaaressa ei kovin mittavia korjauksia tehty, mutta jotain kuitenkin.

Linja 90A lakkautettiin. Nyt ainoa yhteys tulevalle satama-alueelle eli entiselle telakalle oli palvelulinja P7C. Myös 98V lakkautettiin.

Vuosaaren iltalinja 90B lopetettiin myös. Nyt Kallvikintien suunnan iltaliikenne hoidettiin jatkamalla päivälinja 90:n liikennöintiaikaa. Porslahdentien iltaliikenne hoidettiin uudella linjalla 98A. Se ajoi Itäkeskuksesta Meri-Rastilan ja Kallahden kautta Vuosaaren metroasemalle ja edelleen Porslahdentielle. Uusi linja 98 ajoi Itäkeskuksesta Marjaniemen ja Kallahden kautta Vuosaaren metrolle.

Uudet aamuyönlinjat

Viikonvaihteen yölähtöjen nimitys vaihtui vuosien kuluessa aamuyönlinjoiksi. Pitkään Vuosaareen liikennöinyt 04N sai väistyä syysliikenteen alussa 2007. Silloin Vuosaaren reitit 90N ja 96N laajennettiin aamuyönlinjoiksi. 90N kiersi Länsi-Herttoniemen kautta tullessaan Vuosaaren Kallvikintielle. 96N tuli Rautatientorilta suoraan Vuosaareen, mutta kiersi siellä Meri-Rastilan, Kallahden ja Aurinkolahden ennen Porslahdentielle saapumistaan. Liikennöitsijänä Veolia Transport, entinen Connex, entinen Linjebuss.

Palvelulinjoista Jouko-kaupunginosalinjoja

Palvelulinjoilla matkusti väkeä vaihtelevasti. Jotkin linjat olivat hyvin suosittuja, toiset ajoivat hyvin kevyillä kuormilla. HKL:n suunnitteluyksikkö suunnitteli reitit kokonaan uudestaan. Monimutkaisten palvelulinjojen tilalle kehitettiin uusi konsepti Jouko-kaupunginosalinjat. (Mennään Joukolla kauppaan, terveyskeskukseen...). Painotettiin sitä, että linjat on tarkoitettu kaikille, ei vain invalideille ja vanhuksille. Jokaiselle reitille annettiin oma J-alkuinen tunnuksensa. Kaikenlaiset satunnaiset poikkeamat ja koukerot jäivät pois. Jokaisella linjalla oli oma kiinteä reittinsä. Jos linjaan kuului jokin poikkeama sivukadulle, siellä käytiin aina. Bussit kulkivat täsmällisesti yleensä tunnin vuorovälillä. Joka tunti samaan aikaan oltiin samassa paikassa. Tosin J90:llä matkusti niin paljon väkeä,että vuoroväliä tihennettiin 20 minuuttiin.

Jouko-linjat aloittivat vuoden 2009 alussa. Pääliikennöitsijänä Vuosaaressa Helsingin Bussiliikenne Oy, mutta iltapäivän ruuhka-aikaan tuli Vuosaareen myös yksi Concordia Bus Finlandin auto ajamaan kierrätyksessä kahta linjaa.

Reitit näkyvät oheisessa linjaluettelossa.

Seuraava sopimuskausi

Uusi Vuosaaren sopimuskausi alkoi vuonna 2009. Helsingin Bussiliikenne jatkoi edelleen. Liikennöitsijä hankki liikennöintiä varten "Vuosaari-Volvot" eli Volvo 8700 LE B7RLE-bussit. 

Uusina linjoina alettiin ajaa reittejä 90A ja 90B. Ensinmainittu kulki Rautatientorilta Vuosaaren satamaan. Sitä ajettiin vain muutama lähtö aamulla ja 0-1-välillä yöllä.

Toinen uutuus oli 90B, uusi yhteys Vuosaaren metroasemalta Vuosaaren satamaan. Satamassa ajettiin ensin Ruusuniementielle ja sieltä palaten Merenkulkijankatua. Sitten edestakainen käynti Satamakaaren päässä. Sieltä Satamakaarta Käärmeniementielle. Ajantasauspaikka Hansaterminaalin pysäkillä Seilorinkadulla. Paluussa jatkettiin Seilorinkatua Rahtarinkadulle ja sieltä Satamakaarta Vuotielle ja edelleen metrolle. Myöhemmin alettiin ajantasauspysäkillä käydä Hansaterminaalin oven edessä.

Myös linja 519A alkoi ajaa satamaan. Se ei kuitenkaan tehnyt Ruusuniementien - Satamakaaren pään lenkkiä, vaan ajoi suoraan Hansaterminaalin pysäkille.

Yölinjat tulivat HelBille ajettaviksi.

"Vuosaari-Volvo", Helsingin Bussiliikenne Oy 925, Volvo 8707RLE Porslahden päätepysäkillä.

Vuosaaren linjat syksyllä 2009

HelB = Helsingin Bussiliikenne Oy
CBF = Concordia Bus Finland Oy Ab, 1.12.2009 alkaen Nobina Finland Oy

Jouko-linjoja ajettiin pääsääntöisesti Mercedes-Benz Sprinter City 65-minibusseilla. Concordia / Nobinan bussit olivat Mercedes-Benz Sprintereitä VDL Kustersin sisustamina. Autot liikennöivät erillisessä Jouko-värityksessä.

Jouko-linjan J96 bussi, HelB 939, Mercedes-Benz Sprinter City 65 Isonvillasaarentiellä.

2010-luku

Helsingin seudun liikenne (HSL)

Vuoden 2010 alussa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnitteluorganisaatiot HKL:n suunnitteluyksikkö ja YTV:n liikenneosasto yhdistettiin Helsingin seudun liikenteeksi (HSL). HSL esitteli uuden sini-valkoisen tilaajavärityksen. Vuodesta 2011 alkaen kaikki uusiin alkaviin sopimuksiin hankittavat uudet bussit piti maalata tilaajaväritykseen. Vuosaaressa oli linjoilla voimassaolevat sopimukset, joten uutta tilaajaväritystä ei siellä aluksi juurikaan näkynyt. Ainoastaan 519A sai uuden liikennöitsijän Helsingin Bussiliikenne Oy:n, joten sillä reitillä saattoi uutta väritystä näkyä.

Muutoksia linjalle 90

Vuonna 2011 laitettiin linja 90 kulkemaan uudella tavalla. Numerolla 90 ajettiin pelkästään metroaseman ja Kallvikintien väliä. Aurinkolahtea palveli linja 90K, joka toteutettiin ympyräreittinä. Se lähti metroasemalta Vuotielle ja kiersi Solvikinkadun lenkin myötäpäivään. 

Jotkut satamalinja 90B:n vuorot kiersivät Aurinkolahden (Solvikinkadun) kautta. Nämä vuorot saivat Helsingin liikenteessä harvinaisen kaksikirjaimisen tunnuksen 90BK.

Lisää Joukoa

Jouko-linjoille tarvittiin lisää kalustoa. Vuonna 2011? (viimeistään 2012) tuli Taksikuljetus Oy kokopäiväisesti Vuosaareen ajamaan yhtä vuoroa linjoilla J90, J97 ja J99. Taksikuljetuksen auto MB Sprinter ei ollut Jouko-värityksessä, vaan ajoi valkoisena.

519A:n veivausta

Linjan 519A liikennöitsijä vaihtui Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi vuonna 2010. Vuonna 2012 linja ei enää ajanutkaan satamaan. Sen sijaan se alkoi kiertää lähes koko Vuosaaren ympäri. Se ajoi tullessaan Meri-Rastilan kautta, Leikosaarentietä metroasemalle, josta Kallvikintien, Niinisaarentien ja Porslahdentien kautta ympäri. 519A kiersi myös Marjaniemen kautta. Reitti päätettiin lakkauttaa vuonna 2015.

Jälleen uutta Aurinkolahdessa

Aurinkolahden 90B:t, 90K:t ja 90BK:t pyörivät vain vuoden ajan. Vuodelle 2012 jäi ennalleen vain metroaseman ja Kallvikintien väliä kulkenut 90. Poukkoilevassa suunnittelussa Aurinkolahden palvelu päätettiinkin nyt hoitaa poikittaislinjalla 78. Se jatkoi Malmilta tullessaan Vuosaaren metroasemalta Aurinkolahteen ja edelleen satamaan. Satamassakin mentiin taas aivan uudella tavalla. Vuotieltä käännyttiin oikealle Itäreimarintielle ja reitti jatkui Eteläreimarintietä ja Merenkulkijankatua Satamakaarelle. Ruusuniementiellä ei enää käyty, kuten ei myöskään Satamakaaren päässä. Merenkulkijankadulta jatkettiin siis Satamakaarta Hansaterminaalin suuntaan. Päätepysäkki sijaitsi Hansaterminaalissa, josta lähdettiin samaa reittiä takaisin paluusuuntaan.

Myös harvoin kulkeva 90A alkoi ajaa satama-alueella samaa kuviota.

Jouko-linjat uusiksi

Jouko-linjojen sopimus oli viisivuotinen. Sen aikana perustettiin HSL, jonka suunnittelijat päättivät pistää linjat taas uusiksi. Jouko-brändi romutettiin, ja linjoja alettiin suunnitelmissa kutsua pienkalustolinjoiksi. Nimitys vaihtui sittemmin muotoon Lähibussi. Pikkubussit haluttiin maalata normaaliin HSL-väritykseen, ja reiteille annettiin tavalliset linjanumerot ilman J- tai muita kirjaimia. Vuosaaren Lähibussit saivat numerot 813 - 819. Kaikki reitit kilpailutettiin uudestaan ja voittajaksi selviytyi Taksikuljetus Oy. Lähibussi-liikenne alkoi vuoden 2014 alussa.

Taksikuljetus liikennöi Lähibusseja Mercedes-Benz Sprinter 516 BlueTec-busseilla Kutsenits City VI-korein.

Lähibussi 816, Taksikuljetus 815, Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI.

Uusia metrojunia

Vuodesta 2014 alkaen otettiin käyttöön uusia espanjalaisvalmisteisia CAF-metrojunia. Ne numeroitiin 300-sarjaan.

Vuosaaren uusi sopimus

Vuodesta 2009 voimassa ollut sopimus päättyi elokuussa 2015, jolloin uusi sopimus otettiin käyttöön syysliikenteen alusta. Kaikille linjoille tehtiin muutoksia, paitsi Lähibusseille, jotka oli uudistettu vuoden 2014 alussa.

Linjat 90 ja 96 voitti nyt Tammelundin Liikenne Oy. Linja 96 lyhennettiin vain metroaseman ja Porslahdentien välille. 90 puolestaan ajoi Aurinkolahden kautta satamaan. Reitti kulki nyt Aurinkolahden jälkeen suorinta tietä Hansaterminaaliin. 90+96 oli oikeasti yksi sama linja, mutta selvyyden vuoksi bussit vaihtoivat linjanumeroa Vuosaaren metroasemalla. Kokemukset yhdellä numerolla liikennöivistä heilurilinjoista olivat huonoja, bussin lähtiessä metroasemalta samalla linjanumerolla kahteen eri suuntaan.

Tammelundin Liikenne 32, VDL Citea LLE-120 Porslahdentiellä.

Aikoinaan Itäkeskuksen ja Westendinaseman välille kehitettiin runkolinjamainen reitti 550 vuonna 2003. Varsinainen pikaraitotie busseilla-tyyppinen liikennöinti aloitettiin vuonna 2006, jolloin reitti nimettiin Jokerilinjaksi. Vuonna 2013 nimi muutettiin runkolinjaksi, ja bussit maalattiin HSL-värityksen runkolinjaversiolla. Siinä sinisen tilalla käytettiin oranssia.

Runkolinjoja suunniteltiin lisää, ja vuonna 2015 esiteltiin linjan 78 korvannut 560. Se lähti Rastilan metroasemalta korvaten Vuosaaren metroaseman ja Rastilan välillä aikaisemmin ajaneen 96:n. Vuosaaresta 560 jatkoi Malmille ja vielä siitä eteenpäin Myyrmäkeen. Kallvikintiellä se korvasi entisen 90:n ja 78:n ja siitä Malmille asti 78:n. Runkolinja 560:tta liikennöi Helsingin Bussiliikenne Oy.

Runkolinja 560. HelB 1509, Scania OmniExpress 320 LE.

Tammelundin Liikenne toi Vuosaareen uudet VDL Citea LLE-120 kevytrakennebussit. Autot esiintyivät luonnollisesti HSL-värityksessä. Helsingin Bussiliikenne ajoi 560-linjaa oranssi-valkoisislla Scania OmniExpress 320 LE- ja Volvo 8900 LE-teliautoilla.

Yöliikenteen Tammelundin Liikenne hoiti Volvo 8900 LE-teliautoilla.

Vuosaaressa ajoi nyt siis kolmen liikennöitsijän busseja: Tammelundin Liikenne, Helsingin Bussiliikenne sekä Taksikuljetus. Ei toki sovi unohtaa metroa, jota operoi HKL-Metroliikenne.

Vuosaaren linjat syksyllä 2015

Helsingin kaupunki oli jo pitkään halunnut eroon omistamastaan Helsingin Bussiliikenne Oy:stä. Joulukuussa 2015 Suomen suurin bussiliikennöitsijä Koiviston Auto Oy osti HelBin.

Lähibussien muutoksia

Linja 816 jatkettiin Hotelli Rantapuiston oven eteen 20.6.2016.

Koronapandemia vaikutti yhteiskuntaan monin tavoin, esimerkiksi niin, että vanhuksia kehotettiin pysymään kotona. Tällä oli merkittävä vaikutus Lähibussien matkustajamääriin. Linjoja kuitenkin ajettiin entiseen malliin kesään 2021 asti. Vasta silloin toteutettiin rajut supistukset ja muut muutokset.

Linja 813 kiersi edelleen Purjetien kautta, mutta päätepysäkki sijoitettiin Merikorttikujalle. Nyt linja 814 sen sijaan alkoi ajaa Pohjoiselle ostoskeskukselle. 816 alkoi kiertää Kallahden kautta, ja päätepysäkiksi laitettiin Kulttuurikeskus Sofia. 817 kiersi myös Kallahden kautta, mutta se jatkoi Rantapuistoon asti. Linja 819 lakkautettiin ja kaikki Lähibussien lauantailiikenne lopetettiin.

Vuodelta 2014 peräisin ollut Lähibussien sopimus päättyi optioiden jälkeen vuoden 2021 lopussa. Uuden sopimuksen vuoden 2022 alusta voitti Itä- ja Koillis-Helsingin osalta edelleen Taksikuljetus. Uudet autot olivat periaatteessa samanlaisia Kutsenits-Sprintereitä kuin edellisetkin.

Metrolinja pidentyy

Metroa jatkettiin lännessä Matinkylään vuonna 2017. Samalla metrolinjoille annettiin tunnisteet. Matinkylä - Vuosaari-yhteys nimettiin M1:ksi.

Metrolinjaa M1 jatkettiin Kivenlahteen vuonna 2022. Näin Vuosaaresta pääsi kulkuneuvoa vaihtamatta lähelle Kirkkonummen rajaa.

Uusi vyöhykejärjestelmä

HSL otti käyttöön uudet ABCD-vyöhykkeet 27.4.2019. Vuosaari kuului B-vyöhykkeelle.

Sähköbusseja

Tammelundin Liikenne liikennöi myös Lauttasaaressa. Siellä käytettiin hiukan pidempiä takaovellisia VDL Citea-kevytrakennebusseja. Monesti kuitenkin kalustot sekoittuivat, eli Vuosaaressa ajettiin Lauttasaaren VDL:llä ja Lauttasaaressa puolestaan havaittiin Vuosaaren VDL:iä. 

Tammelundin Liikenne tilasi syysliikenteeseen 2019 kaksi VDL CItea SLE-129 Electric-sähköbussia linjoille 90/96. Vuosaaren metroaseman terminaalissa rakennettiin sähköbussien latauspisteitä pitkään ja hartaasti. Vasta lokakuussa sähköbussit pääsivät kokopäiväiseen ajoon. Niistä tuli nyt linjojen 90 ja 96 kaluston perusrunko.

Linjojen 90 ja 96 perusbussityyppi vuosina 2019-2025, VDL Citea SLE-129 Electric-sähköbussi.

Vuonna 2022 Tammelund hankki muille linjoilleen kiinalaisia Yutong E15- ja E12-sähköbusseja. Yutong toimitti autot etuajassa, joten niitä näkyi joskus myös Vuosaaressa ennen niiden varsinaista linjasijoitusta. Senkin jälkeen niitä näkyi joskus viikonloppuisin Vuosaaressa. Yöliikenteessä Yutong E15-busseilla korvattiin teli-Volvoja, joten öisin Yutongeja näkyi Vuosaaressa säännöllisesti.

Tammelund hankki voittamilleen Vantaan linjoille myös Volvon 7900 E-sähköbusseja. Ensimmäinen niistä toimitettiin jo joulukuussa 2022, vaikka liikennöinti oli alkamassa vasta elokuussa 2023. Niinpä näitä Volvonkin sähköbusseja liikennöi runsaasti Vuosaaressa ennen elokuuta 2023. Senkin jälkeen niitä näkyi viikonloppuisin satunnaisesti.

Kesällä 2024 Tammelund hankki uudennäköisiä Yutong U12-sähköbusseja. Näitäkin saattoi Vuosaaressa nähdä joskus viikonloppuisin.

2020-luku

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy

HKL yhtiöitettiin vuonna 2021 ja sen uudeksi nimeksi annettiin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, tuttavallisemmin Kaupunkiliikenne Oy. Metroliikenteen yhteydessä käytettiin toistaiseksi edelleen HKL:n nimeä. Metrojunat varustettiin kuitenkin Kaupunkiliikenteen logoin.

Runkolinjalle 560 sähköbussit

Syysliikenteessä 2024 alkoi linjalla 560 uusi sopimuskausi. Paketissa edellytettiin sähkökäyttöisiä nivelbusseja. Sopimuksen voitti edelleen sama liikennöitsijä, mutta Helsingin Bussiliikenne oli vaihtanut nimensä Koiviston Auto Helsinki Oy:ksi elokuussa 2023. Liikennöitsijä toi linjalle Volvo 7900 EA-sähkönivelbussit.

Lisää Koiviston Autoa

Tammelundin Liikenne liikennöi poikittaislinjaa 54 Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen. Siellä osa vuoroista tuli Koiviston Auto Helsinki Oy:lle alihankintaan 12.8.2024 alkaen. Linjan 54 telibusseja siirtyi iltaisin ajamaan linjoja 90N ja 96N. Alihankintavuoroista johtuen myös Koiviston Auton busseja alkoi näkyä Vuosaaressa yölinjoilla. Ne olivat usein Scania OmniExpress 320 LE teliautoja.

Tällaisilla sähkönivelbusseilla ajetaan runkolinjaa 560. Koiviston Auto Helsinki 2414, Volvo 7900 EA.

Metrosillan remontti

Vuosaaren metrosiltaa remontoitiin 5.5.2025 alkaen noin viiden kuukauden ajan. Vuosaareen ei tuona aikana ollut metroliikennettä lainkaan. Metro korvattiin bussilinjalla 99V, joka liikennöi Itäkeskuksen metroasemalta Rastilan aseman kautta Vuosaaren metroasemalle. Linjaa ajoi pääsääntöisesti Nobina Oy, mutta joitakin vuoroja oli myös Koiviston Auto Helsingillä. Ruuhka-aikoina reitillä ajoi 16 bussia.

Bussit olivat pääsääntöisesti neljää tyyppiä: Volvo 8900 LE, Scania Scala, BYD B15E01 ja Scania Citywide LE. Osa Nobinan kalustosta oli vuokrattua.

Metroa korvaava linja 99V. Nobina käytti osittain vuokrakalustoa. Tämä bussi on Oulun tilaajavärityksessä.

Vuosaaren linjat keväällä 2025 (metrokatkon aikana)

Teksti on kirjoitettu suurelta osin omiin muistiinpanoihin ja omaan liikenteen säännölliseen seurantaan perustuen. Lähteinä käytetty myös linjakarttoja, aikataulukirjoja ja mm. HKL:n vuosikertomuksia. Lisäksi lähteinä teokset Torolf Lassenius: Elämää Vuosaaren Kallahdessa sekä Erkki Riimala: Höyryä Helsingin vesillä.
Kiitokset: Pertti Leinomäki