Kotilinjalla Vuosaaresta keskustaan

                               

Tässä tarinassa seurataan joukkoliikenneyhteyttä Vuosaaren Isonvillasaarentien pysäkiltä Helsingin keskustaan kautta aikojen.

Vuoteen 1865 saakka ei Vuosaaresta (Nordsjö) Helsinkiin ollut minkäänlaisia yhteyksiä. Sulan veden aikaan saattoi kulkea jalan tai hevoskyydillä Vuosaaren rantaan ja jatkaa sieltä veneellä.

Vuonna 1865 alkoi säännöllinen veneliikenne Helsingin keskustasta lähimaaseudulle. Reittejä kulki myös Vuosaareen. Paikallisliikenne junilla alkoi vuonna 1886, ja silloin pysähdyttiin Malmilla. Kulosaaren vuonna 1910 avatulle raitiotiellekin saattoi päästä hevoskyydillä, kun Naurissalmen silta valmistui vuonna 1916.

1921: Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyy

Säännöllinen linja-autoliikenne käynnistyi Suomessa 1920-luvulla. Ei ole kuitenkaan varmaa tietoa siitä, liikennöikö mikään bussi alkuaikoina Vuosaaren suuntaan. Porvoontietä (Itäväylää) ei vielä ollut, joten Porvoon suuntaankin kuljettiin Malmin kautta. Edelleen siis piti selvitä omin neuvoin Vuosaaresta Malmille. On toki mahdollista, että joku liikennöitsijä olisi ajanut Malmin suunnalta Puotinkylään, Mellunkylään tai Vuosaareen. Se on ainakin melko varmaa, että Helsingin Itäreitin Höyryvene Oy sai 1920-luvun lopulla luvan reitille Helsingistä Marjaniemeen. Sinne kävely Vuosaaresta oli jo lyhyempi kuin Malmille. Tosin vuoroja taisi olla vain pari päivässä.

 

1931: Bussilla Vuosaareen

Linjalupia Vuosaareen on saatu 1930-luvun alusta alkaen. Onko liikennöinti toteutunut, tai kuinka kauan se on kestänyt, siitä ei ole varmaa tietoa.

Heinäkuussa 1931 liikennöitsijät Paavo ja Yrjö Mellin ovat saaneet luvan linjalle Helsinki – Nordsjö. Linja kulki todennäköisesti Malmin kautta, ja nykyisiä kadunnimiä käyttäen reittiä …Klamintie – Humikkalantie – Linnanherrantie – Linnavuorentie – Tankovainiontie – Melatie – Rantakiventie – Kallvikintie… Nyt päästiin jo noin 800 metrin päähän kohteesta. Linjan päätepysäkki sijaitsi ilmeisesti Nordsjön kartanon tienoilla.

Huhtikuussa 1932 myös Uuno Mellin sai luvan samalle reitille. Toukokuussa luvan sai myös liikennöitsijä Kaarle Kilpeläinen. Hän ajoi reittiä Hki – Kallvik, eli päätepysäkki sijoittui Kallvikinniemen alkupäähän, nykyisen Leikosaarentien ja Kallvikinniementien risteyksen paikkeille.

Mellinien luvat peruttiin syksyllä 1932 liikennöitsijöiden omasta tahdosta.

Emil Lindberg sai 16.1.1933 luvan reitille Hki - Nordsjö ja 6.7.1934 luvan linjalle Hki - Kallvik.

 

1933: Porvoontie eli Itäväylä valmistuu

Yhteydet Helsingistä idän suuntaan parantuivat merkittävästi, kun uusi Porvoontie valmistui vuonna 1933. Joulukuussa 1934 Ab Nyländska Trafik – Uudenmaan Liikenne Oy (liikennöitsijä Arvo Saarinen) alkoi liikennöidä Kulosaaren kautta Porvoontietä Vuosaareen. Liikennöinnin kestosta ei ole varmuutta, kuten ei myöskään siitä, oliko tieyhteys Porvoontieltä Kallvikintielle jo valmiina. On mahdollista, että ajettiin edelleen Linnavuorentien – Melatien kautta.

Se on kuitenkin varmaa, että Oy Liikenne Ab aloitti liikennöinnin Vuosaareen vuonna 1935 (lupa 24.7.1935). Tämä reitti ajoi Porvoontietä Mellunmäen risteykseen saakka, ja siitä eteenpäin Kallvikintietä. Risteys Porvoontiellä sijaitsi muutama sata metriä lännempänä nykyistä risteystä, parikymmentä metriä nykyisen Mellunmäentien erkanemiskohdasta itään. Lähin pysäkki sijaitsi edelleen Kallvikintiellä noin 800 metriä Isonvillasaarentien seudusta (joka siis silloin oli vielä metsää). Oy Liikenne Ab ajoi sekä Nordsjön kartanon että Kallvikin päätepysäkeille.

Tästä eteenpäin Oy Liikenne Ab oli Vuosaaren pääliikennöitsijä 1980-luvun alkupuolelle asti.

 

Sota-aika

Oy Liikenne Ab:n Kallvikin linjan liikennöinti jatkui entiseen malliin talvisodan alkuun asti syksyyn 1939. Sota katkaisi ajot suurelta osin. Välirauhan aikana taas jatkettiin, mutta jatkosodan puhjettua vuonna 1941, liikennöinti päättyi lähes kokonaan.

 

Sodan jälkeen

Liikennöinti käynnistyi vaivalloisesti vuoden 1944 jälkeen. Oy Liikenne Ab:lla oli suuri määrä linjoja hoidettavana. Autoja ei kuitenkaan ollut tarpeeksi, sillä osa tuhoutui tai vaurioitui varikon tulipalossa vuonna 1942. Ilman vaurioitakin säästyneet ajoneuvot olivat korkean ikänsä puolesta huonossa kunnossa. Uusia busseja saatiin vuodesta 1946 alkaen, mutta hyvin hitaassa tahdissa. Oy Liikenne Ab:n bussit olivat punaisia keltaisella raidalla.

Jossain vaiheessa Vuosaaressa haarautuvat reittiversiot yhdistettiin siten, että linja kulki Kallvikintietä Leikosaarentielle, ja sieltä Leikosaarentietä ja Uutelantietä (nykyinen kanavauoma) päätepysäkille, joka sijaitsi nykyisen Omenamäentie 29:n eteläpuolella vanhan pesularakennuksen kohdalla.

Kulosaaren sillan huonon kunnon takia ajettiin reittejä välillä Viikin kautta.

 

1946: Suuri alueliitos

Vuoden 1946 alussa toteutettiin suuri alueliitos, jossa lähes kaikki Helsingin nykyiset esikaupunkialueet liitettiin Helsinkiin. Vuosaari kuitenkin jäi edelleen Helsingin maalaiskuntaan.

 

Bussikalustoa 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla

Bussit 1940-luvun lopulla olivat suurelta osin edelleen sotaa edeltävältä ajalta periytyviä nokkabusseja. Uusimmat autot olivat jo bulldog-mallisia.  Oy Liikenne Ab:lla ne olivat useimmiten Sisu- ja Volvo-alustalla, varustettuna Helkon korilla.

 

Kallvikin bussilla

Kallvikin reitti oli Vuosaaren ainoa bussilinja 1960-luvun puoleenväliin saakka. Vanhat nokkabussit hävisivät vähitellen, ja kalusto koostui bulldog-mallisista autoista. Sisut olivat vielä 1950-luvulla yleisiä, mutta sitten siirryttiin pääasiassa Volvoihin. Oy Liikenne Ab:n bussit olivat enimmäkseen Volvo B635- ja B615-alustalla varustettuja. Valikoimasta löytyi myös Vanajia, Sisuja ja Mersuja. Koreissa suosittiin Wiimaa ja Helkoa, vaikka muitakin merkkejä esiintyi. Busseissa oli yksi ovi edessä ja yksi takana. Katurityyppiset istuimet päällystettiin punaisella keinonahalla. Verhot ja hattuhyllyt kuuluivat asiaan. Takaovea vastapäätä sijaitsi suuri seisomatila. Usein ajettiin myös yksiovisilla täysturisteilla.

Bussien linjakilvissä luki yleensä ”Hki – Kulosaari – Kallvik”. Myös Hki – Mellunmäki – Kallvik-versio saattoi olla jossakin autossa.

 

Linjanumerot käyttöön

Oy Liikenne Ab numeroi linjansa 1960-luvun alkupuolella. Kallvikin reitti sai tunnuksekseen 74.

 

1965: Isonvillasaarentien pysäkille

Porslahdentie ja sen poikkikadut, kuten Isonvillasaarentie, rakennettiin vuosina 1963 – 64. Vuosaaren kerrostalorakentaminen alkoi vuonna 1963, ja vähitellen tarvittiin uusia bussiyhteyksiä.

Vuonna 1965 pääsi ensi kertaa bussilla Porslahdentieltä ja Isonvillasaarentien pysäkiltä keskustaan. Oy Liikenne Ab nimittäin perusti uuden linjan nro 72, Helsinki – Mellunmäki – Vuosaari. Se lähti Helsingin keskustasta Mikonkadulta Rautatientorin kupeesta, ja ajoi linjan 74 kanssa samaa reittiä Niinisaarentien ja Kallvikintien risteykseen saakka. Linjan 74 kääntyessä oikealle Kallvikintielle, jatkoi 72 Niinisaarentietä eteenpäin Porslahdentielle. Tätä tietä ajettiin Isonvillasaarentien pysäkille, ja edelleen Lokkisaarentien risteykseen, jossa päätepysäkki sijaitsi.

 

1966: Liitos Helsinkiin

Vuosaari liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1966 alusta. Vuoden alussa otettiin Helsingissä myös käyttöön yhtenäinen postitoimipaikkanumeroihin perustuva linjanumerojärjestelmä. Vuosaaren postinumeroksi päätettiin Helsinki 96. Linjasta 72 tuli nyt 96 (74 sai tunnuksen 96V).

Liitos Helsinkiin merkitsi myös matkalippujen muuttumista. Helsingissä otettiin vuonna 1964 käyttöön pienimuotoinen yhteistariffi HKL:n ja yksityisten liikennöitsijöiden välillä. Yksityiset käyttivät edelleen omia lippujaan, mutta hinnat olivat yhteneväiset HKL:n kanssa. Myös vaihto HKL:n liikennevälineeseen onnistui nyt pienellä lisämaksulla. Tämän yhteistariffin mukaiset liput tulivat Vuosaarenkin busseissa käyttöön vuoden 1966 alussa.

 

1966: Vuosaaren silta

Vuosaaren liikenneolot parantuivat merkittävästi vuonna 1966, kun Vuosaaren silta valmistui. Nyt perustettiin myös uusi linja 96S Helsinki – Puotila – Vuosaari. Se kääntyi Porvoontieltä Meripellontielle ja jatkoi siitä Vuosaaren sillan yli Vuotielle. Sen jälkeen reitti jatkui Kallvikintietä, ja edelleen 96:n tapaan Niinisaarentietä ja Porslahdentietä Lokkisaarentien risteykseen. Isonvillasaarentien pysäkiltä pääsi nyt siis keskustaan Oy Liikenne Ab:n kahdella reitillä, 96 ja 96S.

 

Linja 96 jatketaan Vuosaarentielle

Linjaa 96 jatkettiin Lokkisaarentien risteyksestä eteenpäin Porslahdentietä Vuosaarentielle (viimeistään vuonna 1969). Päätepysäkki sijoitettiin Vuosaarentielle juuri ennen käännöstä Punakiventielle. Punakiventien risteykseen valmistui Eteläinen ostoskeskus. Paluusuunnassa bussi kääntyi oikealle ja ajoi Punakiventien päästä päähän Porslahdentielle, ja siitä edelleen samaa reittiä kuin tulosuunnassa.

Vuonna 1969 linja 96 alkoi kiertää Puotinharjussa Turunlinnantien kautta.

 

 

Bussikalustoa

Vuosina 1965 – 67 yhtiö hankki valtavan määrän Volvo B635 / Wiima M-64-busseja. Nämä autot muodostivat sen jälkeen usean vuoden ajan kaluston perusrungon. Vaihtelua bulldogeihin saatiin vuonna 1967, kun Liikenne Oy alkoi hankkia keskimoottorisia Volvo B58-busseja, edelleen Wiima M-64-koreilla. Näitä saatiin lisää vuonna 1968. (Vuonna 1967 ostettiin myös hetkumallisia Volvo B57-autoja, mutta nämä kaikki sijoitettiin Kallvikin linjalle 96V).

Vuonna 1970 koriksi vaihtui uudempi Wiima M-68 vakio. Autoja hankittiin sekä etumoottorisina B57-malleina, että keskimoottorisina B58-tyyppeinä.

 

Linjainformaatiota

Bussien keulassa käytettiin nauhatyyppisiä matalia valkopohjaisia tekstikilpiä mustalla tekstillä. Linjan 96 busseissa luki yleensä ”96 Hki – Mellunmäki – Vuosaari”, ja linjalla 96S ”Hki – Puotila – Vuosaari”.

Vuoden 1970 uusissa busseissa kilpinauhat muuttuivat mustiksi valkoisella tekstillä, ja ”Hki” vaihtui muotoon ”R:tori”.

 

Lähtöpaikat varsinaiselle Rautatientorille

Varsinaista Rautatientoria käyttivät lähtöpaikkanaan vielä 1960-luvulla pääasiallisesti vain HKL:n bussit. Yksityisbussien lähtölaiturit sijaitsivat Mikonkadulla. Vuosikymmenen lopulla kuitenkin Rautatientorilta poistettiin pysäköintipaikkoja, ja näin saatiin torille kaksi riviä laitureita. Nyt kaikki yksityisbussienkin lähtöpaikat siirrettiin toriaukiolle.

Tilanne vuoden 1970 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96, 96S Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima M-64

 

 

1971: Täydellinen yhteistariffi

Vappuna 1971 otettiin Helsingissä käyttöön täydellinen yhteistariffi. Kaikissa busseissa käytettiin HKL:n lippuja ja liikennelaitos keräsi kaikki lipputulot. HKL maksoi yksityisille liikennöitsijöille korvausta ajetusta liikenteestä. Nyt kaikki helsinkiläiset olivat matkalippujen suhteen tasa-arvoisessa asemassa. Kaikki vaihto-oikeudet olivat yhtäläisiä asuinalueesta ja liikennöitsijästä riippumatta.

 

Uutta kalustoa ja modernimpia linjakilpiä

Vuosikymmenen vaihteessa Oy Liikenne Ab lisäsi bussiensa keulaan kilpitaskun, johon sijoitettiin linjanumero. Näin otsan nauhakilven merkitys vanhassa kalustossa alkoi vähentyä. Myöhemmin nauhakilpi jätettiin tyhjäksi, tai sielläkin oli vain pelkkä linjanumero.

Oy Liikenne Ab käytti kaupunkibussiensa koreina Wiima M-68-tyyppiä syksyyn 1973 saakka. Keulan matala tekstikilpi vaihtui vuonna 1971 pelkkään yksinauhaiseen numerokilpeen, ja seuraavana vuonna kolminauhaiseen numerokilpeen. Sivulla Liikenne Oy käytti takaoven viereisessä ikkunassa linjanumeron ja määränpään sisältävää irtokilpeä (96 Vuosaari / 96S Vuosaari). Etuoven vieressä oli joissain autoissa pieni nauhakilpi. Siinä oli useimmiten nuoli eteenpäin ja tekstit ”Käynti etuovesta”, ”Kuljettaja rahastaa”. Uudemmissa autoissa luki pelkästään ”Kuljettajarahastus”. Vuoden 1971 yhteistariffissa HKL määräsi, että linjanumero pitää olla keulan lisäksi myös etuoven vieressä. Niinpä pieneen rullasivukilpeen sijoitettiin nyt linjatunnus tekstien sijaan. Ne autot, joissa rullakilpeä ei ollut, saivat sivulle kilpitaskun linjanumeroineen.

Syksyllä 1971 keulan yksinauhaisten linjanumerokilpien mukana myös sivulle sijoitettiin suuri kilpikotelo ikkunoiden yläpuolelle. Linjalla 96 siellä luki linjanumeron lisäksi ylärivillä ”R:tori – Mellunmäki” ja alarivillä ”Vuosaari”.

 

1973: Myös 96 Vuosaaren sillan kautta

Maaliskuun 4. päivänä vuonna 1973 myös linja 96 laitettiin kulkemaan Vuosaaren sillan kautta. Uudistettu reitti Vuosaaressa kulki nyt Vuotietä Kallvikintielle, ja siitä oikealle Vuosaarentielle. Siitä käännyttiin vasemmalle Porslahdentielle, ja ajettiin uudelle päätepysäkille Porslahdentien ja Niinisaarentien risteykseen. Tämä paikkahan toimii päätepysäkkinä tänäkin päivänä. Isonvillasaarentien pysäkille saavuttiin nyt siis vastakkaisesta suunasta kuin aikaisemmin. Linjakilvissä muutos merkitsi ”Mellunmäki”-nimen peittämistä.

Linjalla 96S ei enää päässyt Isonvillasaarentien pysäkille, sillä sitä lyhennettiin niin, että se jäi Kallvikintielle. Uusi päätepysäkki sijoittui Kallvikintien ja Mustalahdentien kulmaan.

 

1973: Uudenmallisia busseja

Pitkäaikainen 1-0-1-ovijärjestys vaihtui vihdoin syksyn 1973 uusissa busseissa etuoveen ja kaksoiskeskioveen. Vielä mullistavampaa oli tulossa. Joulukuussa otettiin käyttöön nk. Heinähäkit, joissa keskimoottorisen Volvo B58-alustan päälle rakennettiin Wiiman HKL-mallin kori 2-2-0-ovijärjestyksellä. Linjainformaationa toimi kolminauhainen numerokilpi ”96” edessä ja sivulla. Heinähäkkien ensimmäiseen sarjaan kuuluivat autot 240 – 252, joista 96:lla vakioina ajoivat 251 ja 252.

 

 

1974: Muutoksia linjan loppupäässä

Reitti Isonvillasaarentien pysäkille pysyi ennallaan useita vuosia. Pysäkin jälkeen kuitenkin tapahtui joitakin muutoksia. Elokuun 5. päivänä 1974 reittiä jatkettiin Porslahdentieltä Vuosaaren vastavalmistuneelle telakalle. Yöliikenteessä ajettiin vanhalle päätepysäkille tunnuksella 96N. Syyskuun alussa 1981 päälinja ajoi jälleen Porslahdentielle, ja telakan vuorot saivat tunnuksen 96T.

Tilanne vuoden 1980 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96 (96N) Liikenne Oy Volvo B58 / Wiima K200

 

Kalustoa 1970-luvun lopulta 1980-luvulle

Oy Liikenne Ab hankki heinähäkkien jälkeen Volvo B58-busseja uudella Wiiman kaupunkikorilla K200. Vuoden 1976 autoissa oli vielä karkeakäyntinen turboton HD100-moottori, mutta vuodesta 1977 autot varustettiin pehmeäkäyntisemmällä THD100-turbokoneella. Liikenne Oy:n kalusto oli edelleen manuaalivaihteista.

Syksyllä 1980 saatiin Volvojen sekaan yksi sarja Scanioita, kun Oy Liikenne Ab:lle hankittiin takamoottorisia Scania BR86S-busseja Delta 100 City-korilla. Vuodenvaihteessa 1980/81 saatiin ensimmäiset uudella Volvo B10M-alustalla varustetut autot. Ei ole varmuutta, sijoitettiinko edellä kuvattuja vaunuja linjalle 96. Sen sijaan on varmaa, että vuonna 1981 hankitusta hetku-Scania-sarjasta 32, 54, 72 laitettiin auto 72 linjalle 96. Alusta oli tyyppiä Scania BF111 Lahti 21 Centrum-korilla. Ovijärjestys hetkussa oli 1-2-0.

 

1982: Metroliikenne alkaa ja 96:sta tulee liityntälinja

Metro aloitti liikennöinnin vuonna 1982. Syyskuun alussa 96:sta tehtiin liityntälinja, ja Rautatientorilta Vuosaareen ajettiin yöliikenteessä tunnuksella 96N. Tunnus 96T jäi pois, koska telakalle alkoi ajaa linja 90A.

Liityntälinjasta 96 tehtiin heilurilinja Itäkeskuksesta kahteen suuntaan, Vesalaan ja Vuosaareen. Vuosaaren suunnassa linja lähti Vesalasta Tuukkalantieltä, kääntyi oikealle Aarteenetsijäntielle, ja siitä oikealle Kontulantielle. Kontulan jälkeen reitti kääntyi vasemmalle Porttitielle, ja jatkoi sen jälkeen Humikkalantietä, Klamintietä ja Karjatanhuanpolkua Myllymestarintielle. Matka jatkui Turunlinnantietä Itäkeskuksen metroasemalle. Tauon jälkeen ajettiin Marjaniementielle ja Kauppakartanonkatua Meripellontielle, ja edelleen vanhaa reittiä Porslahdentien päätepysäkille.

 

1983 – 85: Liikennöitsijä vaihtuu

Oy Liikenne Ab:n lähes 50 vuotta kestänyt valtakausi Itä-Helsingissä oli päättymässä 1980-luvun puolivälissä. Metroliikenteen alettua HKL päätti, että kaikkia metron liityntälinjoja pitäisi ajaa HKL, jotta kaikki bussit olisivat saman radiopuhelinjärjestelmän piirissä, jos metrossa tapahtuisi jokin häiriö. Aloitettiin suuri muutosoperaatio, jossa Oy Liikenne Ab siirtyi Itä-Helsingistä Koillis-Helsinkiin, sysäten koillisesta pois Suomen Turistiauton länteen. Lännessä Suomen Turistiauto puolestaan sysäsi pois HKL:n, joka siirtyi itään liityntälinjoille.

Siirto tapahtui linjalla 96 siten, että vuonna 1983 noin puolet vuoroista siirtyi HKL:lle. Vuonna 1985 loputkin vuorot siirrettiin HKL:lle, ja Oy Liikenne Ab:lle jäi Vuosaareen enää poikittaislinja 78.

 

 

 

1983 – 85: Myös kalusto vaihtuu

HKL:n myötä linjalle 96 tuli sinisiä Sisu-busseja Liikenne Oy:n Volvojen (ja sen yhden hetku-Scanian) rinnalle. Liikennelaitoksen idän linjoille ei hankittu lainkaan uutta kalustoa pitkään aikaan vuoden 1978 jälkeen. Pääosa HKL:n busseista oli Sisu BT-69 BVT-alustalla varustettuja Wiima K100-korilla varustettuja vaunuja (800 – 844). Niissä oli kolmiportainen Voith D851-automaattivaihteisto ja ovijärjestys 2-2-0. Vähän vanhemmat autot olivat Sisun BT-69 CR-mallia vuosilta 1976 – 77 (630 – 649, 710 – 719). Näissä käytettiin Voithin kaksiportaista automaattilaatikkoa. Korina edelleen sama Wiima K100. Näitä vanhemmat autot olivat kaikki BT-69 CR-alustalla, mutta 1975-mallit Delta City- ja Autokori-koreilla (500 – 533). Kaikkein vanhimmat vaunut vuosilta 1972 – 73 varustettiin Wiiman HKL-mallin koreilla (257…374)

Vuonna 1985 Liikenne Oy:n punaiset Volvot poistuivat, ja jäljelle jäivät pelkästään HKL:n siniset Sisut.

 

1986: Heiluri pois

Marraskuun alussa 1986 Mellunmäen linjat uudistettiin, ja ne korvasivat 96:n ajot Vesalassa ja Kontulassa. Näin reitti 96:sta tuli yksinkertaisempi linja Itäkeskuksesta Vuosaareen.

 

1986: Vihdoin uusia busseja

Vuosimallin 1978 Sisut muodostivat kaluston perusrungon lokakuuhun 1986 asti. Silloin vihdoin HKL:n Itä-Helsingin varikko sai uutta kalustoa. Uudet 20 autoa (8621 – 8640) olivat alustaltaan Volvo B10M Mk 2 THD101-tyyppiä Wiiman K202-korilla. Ne varustettiin neliportaisella ZF:n automaattivaihteistolla ja ovijärjestyksellä 2-2-1. Uutta oli myös keulan linjanumerokilpi, joka oli entistä suurempi. Jo tammikuussa 1987 saatiin kymmenen samanlaista autoa lisää (8715 – 8724) ja syksyllä 1988 vielä 22 (8839 – 8860). Tämän jälkeen kaluston runkona toimivat nämä ”Torni-Volvot”.

Vuoden 1989 lopulla Volvojen määrä lisääntyi vielä 20:lla autolla (8947 – 8966), ja vuonna 1991 saatiin vielä 22 vaunua lisää (9111 – 9136). Näin Torni-Volvojen määrä idän varikolla oli jo 98 bussia. Sisuilla ajettiin enää vain marginaalinen osa liikenteestä.

 

1989: Muutoksia ilta- ja yöliikenteeseen

Syyskuun alussa 1989 tuli iltaliikenteeseen muutos. Linjat 90 ja 96 lopettivat liikenteen noin kello 20, ja ne korvasi koko Keski-Vuosaaren ympäri ajava 90B. Reitti tuli Vuotietä Vuosaareen, jatkoi Kallvikintietä eteenpäin kiertäen Niinisaarentien ja Porslahdentietä Vuosaarentielle Eteläiselle ostoskeskukselle. Siitä lähdettiin paluumatkalle Vuosaarentietä ja Kallvikintietä Vuotielle.

Yöliikenteessä linjan 96N korvasi 90N, joka kiersi Vuosaaren ympäri vastaavalla tavalla kuin 90B. Yölinjan lähtöpaikkana oli Itäkeskuksen sijasta Rautatientori.

 

Tilanne vuoden 1990 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96 (90B, 90N) HKL Volvo B10M / Wiima K202

 

1995: Kilpailu alkaa pääkaupunkiseudulla

Bussiliikenteen kilpailutus alkoi 1990-luvun puolessa välissä. Sitä varten piti HKL:n linja-autoliikenne eriyttää emo-HKL:stä. Liikennelaitoksesta tehtiin liikelaitos vuoden 1995 alussa nimellä HKL Liikelaitos. Bussiliikenteestä tehtiin tytärliikelaitos nimellä HKL-Bussiliikenne.

 

1996: Kauppakeskus Columbus valmistuu

Eteläisen ostoskeskuksen syrjäyttänyt kauppakeskus Columbus valmistui syksyllä 1996. Syysliikenteen alusta linja 96 laitettiin kiertämään kauppakeskuksen kautta. Vuotie jatkui nyt Kallvikintien alta itään, ja 96 ajoi tätä uutta tietä kääntyen oikealle rampille, joka vei tulevan metroaseman bussiterminaaliin kauppakeskuksen kylkeen. Siitä jatkettiin Valkopaadentietä Vuosaarentielle ja edelleen vanhaa reittiä Porslahdentielle. Ilta- ja yöliikenteessä jatkoivat 90B ja 90N entiseen malliin.

 

1998: Palvelulinja aloittaa

Vuosaari sai ensimmäisen palvelulinjansa 17.8.1998. Vuosaaren palvelulinja kiersi vanhaa Vuosaarta ympäri sekä myötä- että vastapäivään, käyden myös Isonvillasaarentiellä sekä Pohjoisella ostoskeskuksella Mustalahdentien päässä. Reittiä liikennöi HKL-Bussiliikenne, ja siinä käytettiin yleensä Csepel 613-alustalla varustettua midibussia Ikarus E91 korein (9813). Autoa ei maalattu liikennöitsijän sinisävyihin, vaan se liikennöi tumman hopean värisenä tummansinisellä helmalla. Csepelissä oli automaattivaihteisto ja 1-2-0-ovijärjestys.

Palvelulinjasta ei tosin tässä vaiheessa ollut hyötyä matkalla Helsingin keskustaan, koska se liikennöi Columbukseen, eikä metro vielä kulkenut.

 

1998: Metro Vuosaareen ja ensimmäinen kilpailutus

Metroa jatkettiin Vuosaareen elokuun viimeisenä päivänä vuonna 1998. Samalla astui voimaan linjan 96 ensimmäinen kilpailusopimus. Reitti muuttui nyt Vuosaaren sisäiseksi heiluri-liityntälinjaksi. Lähtöpaikka sijoittui Rastilan metroasemalle, josta ajettiin Meri-Rastilantietä ja Leikosaarentietä Vuosaaren metroasemalle Columbukseen, ja siitä jatkettiin edelleen Valkopaadentietä Vuosaarentielle, ja vanhaa reittiä Porslahdentielle.

Ruuhka-aikoina oli linjan 96 Porslahdentien osuus niin kuormittunut, että lisäksi alettiin liikennöidä lisälinjaa 96V, joka ajoi vain 96:n Columbuksen ja Porslahdentien välistä osuutta. Tällä linjalla ei käytetty matalalattiakalustoa, vaan reittiä ajettiin vanhoilla Torni-Volvoilla.

Linja 96 lopetti kuitenkin entiseen tapaan liikennöintinsä jo alkuillasta, ja sen korvasi 90B. Sekin oli nyt Vuosaaren sisäinen linja, joka lähti Rastilan metroasemalta. Vuosaaren metroasemalle tultuaan se jatkoi Valkopaadentietä ja Vuosaarentietä Kallvikintielle. Sen jälkeen se kiersi entiseen tapaan Keski-Vuosaaren ympäri myötäpäivään. Yöliikenteessä 90N jatkoi ennallaan.

Liikennöinnin voitti edelleen HKL-Bussiliikenne.

Tilatut uudet bussit olivat kuitenkin tulossa vasta vuodenvaihteessa, joten ajoja jatkettiin pääasiassa vanhoilla Torni-Volvoilla. Joskus saattoi reitillä kuitenkin nähdä myös liikennöitsijän aikaisemmin hankkimia matalalattiabusseja. Näiden valikoimaan kuuluivat Scania N113CLL / Carrus City L-autot vuodelta 1994 (9408 – 9411), Volvo B10L / Carrus City U-vaunut vuosilta 1995 – 97 (9501, 9611 – 9615, 9702 - 9706). Autot varustettiin kauko-ohjattavilla nelinauhaisilla numerokilvillä, paitsi 9706, jossa kokeiltiin Mitronin valmistamia mosaiikkikilpiä määränpääteksteillä.

Nyt liityntäbussina metrolle saattoi käyttää myös edellä kuvattua palvelulinjaa.

 

1999: Kalusto vaihtuu

Vuosaaren pakettiin kuuluvat bussit saatiin liikenteeseen uudenvuodenpäivänä 1999. Nämä olivat yhtenäisrakenteisia kokomatalia Scania CN94UB OmniCity ”Lego”-vaunuja (9832 – 9841). Niissä käytettiin ZF:n neliportaista automaattivaihteistoa ja ovijärjestystä 2-2-2. Linjanumero näkyi edessä, sivulla ja takana pistematriisityyppisessä sähköisessä numerokilvessä.

Palvelulinjalla jatkoi edelleen Csepel-Ikarus.

 

2000: Toinenkin palvelulinja

Vuosaaren palvelulinjalla riitti matkustajia, jopa niin paljon, että vuonna 2000 päätettiin perustaa toinenkin linja. Alkuperäisestä reitistä tuli nyt Vuosaaren palvelulinja, auto A, ja uudesta linjasta auto B. Molemmat kävivät myös Isonvillasaarentiellä ja Pohjoisella ostoskeskuksella.

Csepel-Ikarus siirtyi nyt auto B:ksi, ja auto A:na aloitti DAB S11 Mk 3 (9855). DABin alkuperäinen numero oli 9813, mutta se vuokrattiin heti uutena Suomen Turistiauto Oy:lle. DABin numerolle sijoitettiin Csepel-Ikarus, joten palatessaan HKL:lle DAB sai uuden numeron 9855. DAB ajoi HKL-Bussiliikenteen väreissä palvelulinjatunnuksin. DAB tarjosi hyvin tasaista kyytiä, sillä siinä käytettiin portaatonta hydraulista voimansiirtoa. Ovijärjestys 1-0-1.

Tilanne vuoden 2000 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96 (90B, 90N) HKL-Bussiliikenne Scania CN94UB OmniCity
(96V) HKL-Bussiliikenne Volvo B10M / Wiima K202
(Vuosaaren palvelulinja, auto A) HKL-Bussiliikenne DAB S11 Mk 3
(Vuosaaren palvelulinja, auto B) HKL-Bussiliikenne Csepel 613 / Ikarus E91
Pohj. ostoskeskus (Vuosaaren palvelulinja, auto A) HKL-Bussiliikenne DAB S11 Mk 3
(Vuosaaren palvelulinja, auto B) HKL-Bussiliikenne Csepel 613 / Ikarus E91

 

2002: Palvelulinjoille uudet linjatunnukset

Vuoden 2002 alussa palvelulinjat saivat uudet P-alkuiset tunnukset. Vuosaaren palvelulinja, auto A:sta tehtiin P6, ja auto B:stä tuli P7. Palvelulinja P7 sai tässä vaiheessa autokseen aivan uuden Volkswagen Caravelle / Kutsenits City III-auton (120). Volkswagen varustettiin neliportaisella automaattivaihteistolla ja 2-0-1-ovin.

 

Tilanne vuonna 2002

Isonvillasaarentien pysäkiltä pääsi Vuosaaren metroasemalle bussilla 96, ruuhka-aikoina lisäksi linjalla 96V, sekä vähän kiertämällä palvelulinjoilla P6 ja P7. Palvelulinjoille pääsi myös Pohjoiselta ostoskeskukselta. Iltaliikenteessä palveli 90B, joka tuli pysäkille vastakkaisesta suunnasta kuin 96. Yöliikenteessä pääsi perille bussilla 90N, joka kulki Vuosaaressa 90B:n tapaan. Kaikkia näitä reittejä liikennöi HKL-Bussiliikenne.

Lisäksi voidaan mainita läpi yön linja 04N. Se kulki kuitenkin vain Kallvikintietä, joten siihen ei Isonvillasaarentien pysäkiltä päässyt.

 

2003: Linjatunnusmuutos

Vuosaari sai elokuussa 2003 vielä kolmannenkin palvelulinjan. Se ei kuitenkaan kulkenut Porslahdentietä pitkin. Uusi linja sai tunnuksen P7C, ja tässä yhteydessä P7:n tunnus vaihtui muotoon P7B.

 

2004: Toinen kilpailutus

Vuosaari-paketin ensimmäinen kausi kesti viisi vuotta 1999 – 2003. Vuonna 2003 järjestettiin toinen kilpailutus, ja liikenteen voitti edelleen HKL-Bussiliikenne. Liikennöinti alkoi vuoden 2004 alusta, ja liikennöitsijä toi Vuosaaren linjoille uusia Scania L94UB / Ikarus E94F-busseja sarjasta 401 – 423. Ne varustettiin ZF:n viisiportaisella automaattivaihteistolla, ja 2-2-1-ovijärjestyksellä. Linjainformaatiota varten autoihin hankittiin Mitronin mosaiikki-linjakilvet määränpäätekstein. Linjalla 96 tekstit olivat ”96 Porslahdentie / Porslaxvägen” ja ”96 Rastila (M) / Rastböle (M)”.

 

2005: Liikennöitsijän nimi vaihtuu

Vuoden 2005 alusta kaksi Helsingin kaupungin omistamaa bussiliikennöitsijää, HKL-Bussiliikenne ja Suomen Turistiauto Oy, yhdistettiin. Uuden liikennöitsijän nimeksi annettiin Helsingin Bussiliikenne Oy (HelB). Vuosaaressa operoi nyt siis kaikilla linjoilla, myös palvelulinjoilla, Helsingin Bussiliikenne Oy.

 

2005: Volkswagen pois

Toukokuussa 2005 linjan P7B vakioautoksi vaihdettiin Volkswagenin tilalle 2002-mallinen Mercedes-Benz Vario O 815 Kutsenits City V-korilla (266). Tässä karkeakäyntisessä brutaalissa ajoneuvossa haukkumanimeltään vankivaunu/vankimersu oli neliportainen automaattivaihteisto ja 2-0-1-ovijärjestys. Samaan aikaan tuli linjalle P7C vastaavanlainen auto nro 267. Myöhemmin näiden vaunujen linjasijoitukset vaihtelivat keskenään, ja 267 saattoi ajaa P7B:llä.

 

2006: Iltaliikenteen muutos

Linja 96 lopetti edelleen liikennöinnin kello kahdeksan maissa illalla. Syysliikenteen alussa 2006 ei korvaajaksi enää tullut 90B, vaan 98A. Tämä reitti lähti Porslahdentieltä, ja ajoi  Columbuksen ja Meri-Rastilan kautta Itäkeskukseen.

Lisälinjan 96V liikennöinti lopetettiin ilmeisesti kesöliikenteen alkaessa 2006.

 

2007: Myös DAB pois

Vuoden 2006 lopussa DAB laitettiin myyntiin, ja sen korvasi alkuaan Suomen Turistiautolle hankittu vankimersu. HelBillä se sai numeron 278, ja se liikennöi Suomen Turistiauton riisutussa merimaisema-maalauksessa.

 

2007: Yölinjan 96N paluu

Yöliikenteessä toteutettiin muutoksia (viimeistään) syysliikenteen alussa 2007. Linja 90N ei enää kiertänyt Vuosaarta ympäri, vaan se katkaistiin Kallvikintielle. Yölinja 96N palasi taas kuvioihin. Se ajoi Rautatientorilta Itäväylää Kauppakartanonkadulle ja edelleen Vuosaareen. Se kiersi Meri-Rastilan ja Aurinkolahden Solvikinkadun kautta Porslahdentielle. 96N oli nyt myös läpi yön linja, eli se liikennöi viikonloppuisin aamuviiteen asti.

 

 

2009: Kolmas kilpailutus

Toinen sopimuskausi kesti jälleen normaalit viisi vuotta. Vuonna 2008 oli jälleen aika tehdä tarjoukset Vuosaari-paketista. Voittajaksi selvisi edelleen Helsingin Bussiliikenne Oy. Sopimuskausi alkoi vuoden 2009 alusta. Liikennöitsijä toi Vuosaareen uudet Volvo 8700LE B7RLE-bussit (916 – 928). Ne maalattiin HelBin siniseen väriin valkoisella ja vaaleansinisellä raidalla. Autot varustettiin ZF:n kuusiportaisella automaattivaihteistolla ja 2-2-1-ovin. Linjakilpinä käytettiin Vanscon valmistamia led-kilpiä suunnanmukaisine määränpäätekstein. Volvot alittivat EEV-päästötason.

 

2009: Palvelulinjoista Jouko kaupunginosalinjoja

Samaan aikaan uuden Vuosaaren sopimuksen kanssa palvelulinjat muutettiin Jouko kaupunginosalinjoiksi, ja kaikki reitit kilpailutettiin uudestaan. Linjatunnukset muuttuivat J-alkuisiksi. Isonvillasaarentien seudulta Columbukseen pääsi kahdella linjalla J96 ja J90. Linja J96 lähti Isonvillasaarentien päästä ja ajoi Haapasaarentien ja Punakiventien Punakiventien kautta Vuosaaren metroasemalle. J90 kulki Pohjoiselta ostoskeskukselta Purjetien ja Merikorttikujan kautta Kallvikintielle, ja edelleen Rastilantietä ja Lokitietä metrolle.

Uuden sopimuksen Vuosaaressa voitti Helsingin Bussiliikenne Oy, kuitenkin siten, että Concordia Bus Finland Oy Ab tuli iltapäiväruuhkassa Vuosaareen yhdellä autolla ajamaan kierrätyksessä linjoja J90, ja J97.

Vuosaaren Jouko-linjoille oli HelBillä tilauksessa kaksi uutta Mercedes-Benz Sprinter City-minibussia, mutta toimitus oli tuttuun tapaan myöhässä. Niinpä linjoilla käytettiin mm. vanhoja vankivaunuja, Volkswagen-Kutsenitseja sekä 2005-mallisia keppivaihteisia Mercedes-Benz Sprintereitä sarjasta 506 – 510. Myös Citroen Jumper saattoi joskus ajaa linjoilla. Tilatut uudet Sprinterit (939, 940) saapuivat huhtikuun lopulla. Niissä oli automaattivaihteisto, 2-0-1-ovijärjestys ja sähköiset linjakilvet määränpääteksteillä.

Concordia tilasi Jouko-linjoille Kusters Mid-City Mercedes-Benz Sprintereitä. Niissäkin oli automaattivaihteisto, ja led-linjakilvet määränpäätekstein. Suurin osa autoista oli yksiovisia (2-0-0), mutta muutama Sprinter varustettiin myös takaovella.

Kaikki uudet autot, niin HelBin kuin Concordiankin, olivat uudessa Jouko-värityksessä. Siihen kuului tummansinistä, turkoosia ja valkoista.

 

2009: Concordialle uusi nimi

Joulukuun alussa 2009 Concordia Bus Finland Oy Ab muutti nimensä Nobina Finland Oy:ksi.

 

Vielä yksi liikennöitsijä lisää

Vuonna 2010? sai Taksikuljetus Oy yhden auton kokopäiväiset ajot Vuosaaren Jouko-reiteillä. Yhtiö liikennöi kierrätyksessä linjoja J90 ja J97, sekä linjan J99 Uutelan osuutta. Taksikuljetus toi Vuosaareen lähes uuden yksiovisen (2-0-0) Mercedes-Benz Sprinterin. Auto liikkui valkoisessa värissä.

 

Tilanne vuoden 2010 lopussa

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96 (98A, 96N) Helsingin Bussiliikenne Volvo 8700LE B7RLE
(J96) Helsingin Bussiliikenne Mercedes-Benz Sprinter City
Pohjoinen ostoskeskus (J90) Helsingin Bussiliikenne, Taksikuljetus Mercedes-Benz Sprinter
Nobina Mercedes-Benz Sprinter/VDL Kusters

 

 

Tilanne vuosina 2011 – 2013

Isonvillasaarentien seudulta pääsi metrolle päiväsaikaan HelBin linjalla 96 sekä HelBin Jouko-linjalla J96. Lisäksi Pohjoiselle ostoskeskukselta pääsi vähän kiertämällä HelBin ja Taksikuljetuksen (ja iltapäiväruuhkassa myös Nobinan) liikennöimällä Jouko-linjalla J90.

Iltakahdeksan jälkeen käytössä oli HelBin linja 98A ja yöliikenteessä HelBin liikennöimä 96N.

 

2014: Jouko-linjoista Lähibusseja

Jouko-linjojen sopimus oli viisivuotinen, ja vuonna 2013 pienkalustolinjat laitettiin jälleen kilpailuun. Jouko-linjojen aikaan oli Helsingin alueella käytössä useita sopimuspaketteja, pelkästään Itä-Helsingin alueella kolme. Uudessa sopimuksessa Jouko-nimi hylättiin, ja reittejä suunniteltiin nimitettäväksi pienkalustolinjoina. Myös Lähilinja-nimeä kaavailtiin, mutta lopulta päädyttiin Lähibussi-nimeen. Jos ennen sopimuksia oli useita, niin nyt koko Helsingissä oli vain kolme pakettia, joista koko Itä-Helsinki oli yksi. Kilpailun tulos oli selkeä, Taksikuljetus Oy voitti kaikki paketit.

Linjatunnukset muutettiin 800-sarjaan, ja bussit väritettiin normaaliin HSL-väritykseen. Isonvillasaarentien linjasta J96 tuli nyt 815 ja J90 muuttui 813:ksi. Kalusto muuttui täysin. Kaikki uudet bussit olivat alustaltaan Mercedes-Benz Sprintereitä Kutsenits City VI-koreilla. Euro 6 päästörajan alittavat autot varustettiin 7-portaisella automaattivaihteistolla, ovijärjestyksellä 2-0-1. Linjakilvet olivat Mobitecin valmistamat led-kilvet.

Lähibussien sopimus alkoi vuoden 2014 alussa.

 

2015: Neljäs kilpailutus

Kolmas sopimuskausi päättyi elokuussa 2015 kestettyään kuusi ja puoli vuotta. Linjojen 90 ja 96 uuden sopimuksen voitti Tammelundin Liikenne Oy. Linja 96 lyhentyi vain Columbuksen ja Porslahdentien väliseksi. Meri-Rastilan ja Kallahden osuuden hoiti uusi HelBin liikennöimä runkolinja 560. Reitti 96 ei enää lopettanut alkuillasta, vaan jatkoi yöliikenteen alkuun saakka.

Tammelundin Liikenne Oy toi Vuosaari-pakettiin uudet HSL-väriset VDL Citea LLE-120-kevytrakennebussit (27 – 32). Yölinjalla 96N ajettiin uusilla Volvo 8900LE B8RLE-telibusseilla sarjasta 33 – 46.

 

Tilanne nyt

Isonvillasaarentien seudulta pääsee päiväsaikaan Tammelundin Liikenne Oy:n linjalla 96 sekä Taksikuljetus Oy:n liikennöimällä Lähibussilla 815. Lisäksi Pohjoiselle ostoskeskukselta pääsee vähän kiertämällä Taksikuljetus Oy:n Lähibussilla 813.

Yöliikenteessä palvelee Tammelundin Liikenne Oy:n 96N.

Linjalle 96 (ja 90) piti syysliikenteen alusta 2019 tulla kaksi VDL Citea SLE Electric-sähköbussia. Latauslaitteistojen rakentaminen Vuosaaren metroaseman bussiterminaalissa sujui kuitenkin hitaasti. Liikennöitsijä aloitti kuitenkin sähköbussien nro 10 ja 11 osapäiväisen käytön syyskuussa. Latauslaitteet valmistuivat vihdoin lokakuun lopulla, ja sähköbussiliikennöinti käynnistyi kokopäiväisenä. Valtaosa busseista oli kuitenkin siis dieselkäyttöisiä.

Pysäkki Linjat Liikennöitsijä Yleisin bussityyppi
Isonvillasaarentie 96 Tammelundin Liikenne VDL Citea LLE-120
(96N) Tammelundin Liikenne Volvo 8900LE B8RLE
(815) Taksikuljetus Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI
Pohj. ostoskeskus (813) Taksikuljetus Mercedes-Benz Sprinter / Kutsenits City VI